Onko Speys Oy kehittänyt Soiten ostamaa kyytikeskuspalvelua yritystuilla?

Viime päivinä kohuttua Soiten vammaisten ja vanhusten kyytikeskusta on kehitetty Keski-Suomen ELY:n myöntämällä tuella. ELY on myöntänyt yritykselle 110 900 euron tuen hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa digitaalinen logistiikan ohjauskeskus, joka sisältää ohjelmisto- ja palveluratkaisun. Näin ollen muut halvemmalla tarjouksella voittanut yritys on saanut merkittävää alueellista tukea kehittäessään ratkaisua. Kestävän kehityksen tavoitteeksi hankekuvauksessa on ilmoitettu reittioptimointi ja tyhjien kilometrien minimointi vähentäen polttoaineen käyttöä merkittävästi.

Speys Oy:n omistajuus ja Mika Sorviston kaksoisrooli

Löysin edellä mainitun tiedon sattumalta katsottuani muita tietoja Euroopan alukehitysrahaston yritystukien jaosta. Ko tuki on merkitty Ridaco Oy:lle, joka myöhemmin vaihtoi nimensä Speys Oy:ksi. Alkuperäinen omistaja Mika Sorvisto oli yhtä aikaa sekä Oy Attracs Ab:n toimitusjohtaja että Ridacon ainoa omistaja ja työntekijä. 

Sittemmin nimi siis vaihtui ja omistuksissa tehtiin muutoksia. Iltalehti kertoi kuinka ensin Jouko Sipilä osti puolet osakkeista ja myös Oy Attracs Ab:n omistava Ahola Transport sijoitti yhtiöön 100 000 euroa saaden noin neljänneksen osakkeista. Myöhemmin jostain syystä Ahola Transport ostettiin ulos, mutta omistuksia selvitettäessä toimittaja huomasi, että omistajiksi olivatkin tulleet yksityishenkilöinä Ahola Transportin pääomistajat Rolf, Hans, Nils ja Lars Ahola. Mielenkiintoisia veivauksia, joilla tuntuu olevan tarkoitus peittää yritysten selviä kytkentöjä. Tein huvikseni haun koko Speys Oy:n sivustolle hakusanalla attracs, jotta selviäisi kertooko yritys mitään teknologiatoimittajastaan – ei kerro. Erikoista kun Soiten tarjouskin nimenomaan perustuu Attracsin teknologiaan ja siellä asiaa korostetaan. Vaikuttaa siltä, että Speysillä ei ole mitään omaa teknologiaa vain kaikki perustuu Attracsin toimitttamiin ratkaisuihin.

Kokkolan ammattikorkeakoulu Centria käynnisti tuetun hankkeen samaan aikaan

Varsin näppärästi paria viikkoa myöhemmin hyväksyttiin jälleen Euroopan Aluekehitysrahaston tukirahaa Keski-Pohjanmaan liiton jakamana hankkkeelle nimeltä VASTE – Vähähiilisen logistiikan palvelualusta.Tuolle hankkeelle on myönnetty rahaa investointiosioon 119 000 euroa ja kehittämisosioon 195 790 euroa eli yhteensä 314 790 euroa. Lisäksi kehittämisosiossa tavoitteeksi suunnitellulle julkiselle rahoitukselle on ilmoitettu 403 903 euroa, sen toteutuessa yhteissumma nousisi yli puoleen miljoonaan.

Katsottaessa hankekuvausta sieltä löytyy tuttu nimi, sillä hankkeeseen osallistuvista tahoista kerrotaan ensimmäisellä rivillä:

Speys Oy (yhteistyöstä sovittu, mahdollinen tuotteistaja, sitoutunut rahoitukseen)

Myöhemmin löytyy toinen tuttu taho:

Kokkolan kaupunki / Soite

Yhteistyössä on muitakin, mutta mielenkiintoista on, että nämä tahot ovat mukana ja Speys merkittävänä edunsaajana mikäli se voi tuotteistaa ratkaisun myytäväksi palveluksi. Lisäksi luulen että ratkaisu perustuu osittain Speysin kautta tuotavaan Attracsin teknologiaan. Tätä en voi toki vahvistaa, kun tietoja ei ole avoimesti saatavilla.

Kun katsotaan kehitettävää palveluratkaisua, niin näitä teknologia-aloja tuntevana on pakko ihmetellä, minne puoli miljonaa oikein laitetaan. Kehitettävässä toteutuksessa yhdistetään kaksi asiaa: IoT ja kuljetuslogistiikka.

  1. Jäteastioita valvotaan sensorilla, joka verkon kautta lähettää tiedon täyttymisasteesta palvelualustalle.
  2. Palvelualusta analysoi sensorien datan, jonka perusteella lasketaan kustannustehokkain ja vähähiilisin ajoreitti.
  3. Tieto toimitetaan autoille sovellukseen ja tiedon pohjalta jäteautot tyhjentävät oikea-aikaisesti jäteastiat.

Sinällään ihan hyödyllistä ja kannatettavaa toimintaa, mutta… Tässä ei vaan ole enää oikeastaan mitään sellaista uutta, jolla voitaisiin perustella moiset panostukset. Jäteastioiden IoT:ta hyödyntäviä sensoreita on ollut käytössä jo vuosikymmenen alusta ja ratkaisujakin on käsittääkseni tehty. Kuljetusten ja reittien optimointia on tehty todella pitkään, itse olin mukana reitit autoon toimittavassa ratkaisussa jo 15 vuotta sitten. Näiden yhdistely ei ole oikeasti noin vaikeaa ja kallista.

En usko, että esim Tekesiltä tällainen olisi mennyt millään läpi, mutta Keski-Pohjanmaan liitolle tämä on ilmeisesti fantastista uutta ajattelua ja teknologiaa ollen jo tässä vaiheessa yli 300 tuhannen euron panostuksen arvoinen?

Miksi sitten rinnastan tätä tuohon kuljetuskeskusratkaisuun? Niin brutaalilta kuin se kuulostaakin, niin ihmisten kuljettamisen optimointi ei eroa tekniikaltaa suuresti tästä jäteastaicasesta. Palvelultaan toivottavasti kuitenkin.. Sama teknologia on käytössä kuljetusten optimoinnin osalta, tarve kuljetukselle vain syntyy eri asiasta.

Minusta tämä näyttää todella pahalta eikä ole tervettä kilpailua

Kilpailun voittanut Speys Oy on rakentanut ratkaisuaan alueellisen yritystuen avulla ja samalla on saamassa todella mittavan ammattikorkeakoulun hankkeen hyödyt itselleen mahdollisena uutena palveluna. Todennäköisesti se ja käytännössä teknologiatoimittajana toimiva Attracs tulee toimittamaan sekä teknologiaa että työtä ammattikorkeakoulun hankkeeseen saaden sitäkin kautta merkittäviä tuloja. Ja lopulta siis jopa palvelun tuotteistettavakseen ja myytäväkseen.

Kuten koitin kuvata, niin tämä ratkaisu ei ole mitään rakettitiedettä ja perustuu pääosin jo olemassa olevan tekniikan hyödyntämiseen. Toimijoita tällä alueella on sekä kotimaassa että ulkomailla runsaasti. Täten Speys Oy sekä sen kautta teknologiatoimittaja Oy Attracs Ab sekä Ahola Transportin omistajat saavat merkittävää kilpailuetua verrattuna muihin toimijoihin. Lisäksi minusta vaikuttaa siltä, että Aholoiden roolia asiassa on pyritty peittelemään.

EU:n rahoja annettiin tänä vuonna 346 miljoonaa ELY-keskuksille ja maakuntaliitoille jaettavaksi alueillaan. Olen jo aiemeinkin kirjoittanut siitä, että nämä ovat ongelmallisia eivätkä kovin läpinäkyviä. Tämän asian tutkiminen vahvisti epäilykseni ja mietityttää, mitä kaikkea maakunnissa oikein tapahtuu.

Suomen nousua ei auta alueellisten yritystukien kohdentaminen hankkeisiin, jotka eivät tuo merkittäviä uusia innovaatioita. Parhaillaan on käsittelyssä vielä lakiesitys, jossa nämä tuet jakaisivat jatkossa maakunnat. Esitys sisältää kasvavan uhan maan sisäisen kilpailun vääristymiselle maakuntien kilpaillessa toistensa kanssa ja käyttäessä erilaisia jakoperusteita.

Jotain tarttis tehdä!

 

Eilinen blogi samasta aiheesta: Virkamiesten loputon hyväuskoisuus – typeryyttä, laiskuutta vai korruptiota?

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu