Orpon pikavippi yrityksille katumalla

Timo Harakka oli toki epätarkka ja osin harhaanjohtava veronkiertäjien armahduksen palaamisesta, mutta se ei saisi peittää kokonaan alleen tuon hallituksen ehdotuksen sisältöä. Ilmoittamalla itse verotettava tulo vasta myöhemmin saisi käytännössä vaikkapa lainan lyhennysvapaalla vuodella ja kohtuullisella korolla. Onnistuukohan sama henkilöverotuksessa?

Hallituksen esityksessä on ehdotetussa mallissa tilannetta kuvaava esimerkki 2:

Osakeyhtiö ei ilmoita saamaansa 1 miljoonan euron konserniavustusta vuoden 2018 veroilmoituksella ja konserniavustus jää verottamatta. Yhtiön tilikausi ja verovuosi on kalenterivuosi. Yhtiö ilmoittaa virheestä Verohallinnolle vuonna 2020. Verohallinto tekee asiassa täydentävän verotuspäätöksen.

Yhtiölle määrätään konserniavustuksesta veroa 200 000 euroa ja veronkorotusta 0,5 prosenttia lisätystä tulosta eli 5 000 euroa. Lisäksi verolle määrätään huojennettua viivästyskorkoa 1.2.2019 alkaen verovelvollisen verovuoden 2018 jäännösveron 1. erän eräpäivään ja viivästyskorkoa sitä seuraavasta päivästä täydentävällä verotuspäätöksellä määrättävän veron eräpäivään. Huojennettu viivästyskorko on Suomen pankin vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Viivästyskorko on Suomen pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Käytännössä laina kilpailukykyisellä korolla varsinkin mikäli rahoitusaseman kanssa haasteita

Tehdään laskuja helpottava olettama, että yritys ilmoittaa tuon heti vuoden 2020 alussa ja summa määrätään maksettavaksi 30.4.2020. Tuo mainittu Suomen Pankin viitekorko on tällä hetkellä mukavat 0% eli maksuun tulee pelkästään nuo lisäykset mikäli korkotaso jatkuu samana.

Kustannuksena siis tulee ensinnäkin tuo 0,5% kertaa 1 000 0000 eli yhteensä 5000 euroa.

Korkokustannuksia tulee ensin noin kuudelta kuukaudelta alemmalla korolla ja kuudelta kuukaudelta ylemmällä eli 0,5 * 0,02 * 200000 + 0,5 * 0,07 * 200000 = 2000 + 7000 = 9 000 euroa

Tuohon sitten lisätään tuo "rangaistussumma" 5000 euroa ja päädytään 14 000 euroon.

Vuoden lyhenysvapaan 200 000 lainan koroksi tulee täten 7%. Tämä on siten koituva rangaistus tästä ilmoittamatta jättämisestä.

Laskelma on suuntaa antava, mutta ei ainakaan pahasti kaseikossa. Paremmin näitä tuntevat voivat varmaan korjata tarkemmaksi. Hitusen heittoa voi tulla noista jäännösverojen maksupäivistä.

Verojen ilmoittamatta jättämisellä siis vuoden laina 7%:n korolla, onko se kohtuullista?

Tietyllä tasolla ymmärrän kyllä tavoitteen kannustaa itse ilmoittamaan verottamatta jääneet tulot, mutta silti tämä kuulostaa varsin hyvältä diililtä. Tuo voi olla asuntolainan korkona paljon, mutta varsinkin alemman luottoluokituksen yrityksille ei ole mikään huono korkoprosentti.

Prosentiksi muodostuisi yksinkertaistetulla laskutoimituksella siis tismalleen sama kuin viivästyskorko:

"Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2017 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla)."

Asiaa voi katsoa monelta näkökulmalta, mutta ei tämä minusta ihan oikein ole. Samoin kuin tuossa verottajan 30 000 euron puuttumiskynnyksessä lahjaverotukseen, niin tämäkin on mielestäni eettisesti aika arveluttava eikä muutos oikeaan suuntaan.

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu