PK-yritysten tukeminen Lapissa ja Uudellamaalla

Kärnän jälleen tekemä osaoptimointi tilastojen kanssa sai minut tutustumaan kuinka eri tavalla PK-yritysten liiketoimintaa tuetaan alueellisten rakennetukien avulla Lapissa ja Uudellamaalla. EU:lta tulevaa tukea jaettiin Lintilän johdolla vuoden alussa 346 miljoonaa eri alueille, joten pienistä summista ei ole kysymys. Vaikka tuki tulee EU:lta, niin Suomen ollessa nettomaksaja lopulta nämäkin katetaan verovaroin – eivät ne ilmaiseksi taivaasta putoa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on Eura 2014 -järjestelmä, josta nämä tiedot on poimittu ja laskettu yhteen siellä olevista 2014 aloitetuista hankkeista tähän päivään.

Lappiin PK-yritysten kehitykseen tukea 36 miljoonaa ja Uudellemaalle 2 miljoonaa

Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK- yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu 35 893 961 euroa eli pyöreästi 35,9 miljoonaa euroa.

Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja 2 144 983 eli pyöreästi 2,1 miljoonaa euroa.

Jos katsotaan tuen saajia, niin Uudellamaalla on noissa muutamassa hankkeessa pääosin kyse yhteishankkeista ja Lapissa taas tuki on pääosin suoraa tukea yrityksille, joista löytyy mm matkailualan yrityksiä, konepajoja ja vaikkapa puutalojen elementtejä tekeviä yrityksiä.

Jos olet Uudellamaalla, niin on hyvin vaikea saada julkista rahoitusta, mutta Lapissa se vaikuttaa olevan varsin helppoa.

Tehdäänpä Kärnän suosimia per asukas -laskelmia, Lapin väkimäärä on noin 180 000 ja Uudenmaan 1 650 000 henkilöä. Tuosta saataisiin PK-yritystoiminnan tukemiseen Lapissa 200 euroa per asukas ja Uudellamaalla 1,27 euroa per asukas. 

Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava Pellopuu Oy Turtolasta

Yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.

Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa hankekuvauksella:

"Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi." 

Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015  ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.

Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017.

Onko tämä tervettä kilpailua?

Ymmärrän näiden alueellisten yritystukien tavoitteen työllisyyden ja eri alueiden asuttuna pitämisen kannalta. Kun taas ajattelen maan sisäistä kilpailua, jossa eri maakunnissa toimivat yritykset kilpailevat keskenään, niin muodostuuhan esimerkkiyritykselle valtava kilpailuetu vaikkapa Uudellamaalla toimivaan saman alan yritykseen.

Kuten alussa totesin, niin eilinen Kärnän kirjoitus sai minut tympiintymään ja päätin katsoa tarkemmin tätä minua jo pitkää askarruttanutta asiaa – olenhan jo useasti kirjoittanut yritystukien ongelmista. Tämäkin kertoo vain osatotuuden, mutta halusin tällä osoittaa etteivät asiat ole ollenkaan niin yksinkertaisia kuin esim Kärnä esittää.

Lappiakin tuetaan merkittävästi eri hankkeissa ja sinne tarjotaan merkittävää tukea yrityksille. Myös alueen oppilaitokset saavat EU-tukea merkittäviä määriä.

Mitäänhän näille tuille ei olla tekemässä paitsi että tulevaisuudessa lakiehdotuksen mukaan jakovastuu siirtyy syntyvälle maakuntahallinnolle. Siitä olen hieman huolissani.

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu