Sipilän luottomies Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi

Elektrobitin entinen toimitusjohtaja Pertti Korhonen nimitettiin 1.1.2018 perustetun Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi. Elektrobitin toimitusjohtajaksi vuonna 2006 hänet valitsivat edellinen yrityksen hallituksen puheenjohtaja Sipilä sekä hänen luottomiehensä silloinen toimitusjohtaja Juha Hulkko. Sipilä ja Hulkko jatkoivat tuolloin Elektrobitin merkittävimpinä omistajina – Hulkko ja Sipilähän olivat tätä ennen vuorotelleet toistensa esimiehinä ja alaisina. Tätä ennen Korhonen taas oli Nokialla, jossa hän toimi mm sen Oulun yksikön johtajana. Tuohon aikaan Nokia ja Elektrobithän olivat kuin paita ja peppu alihankintasuhteineen ja yhteisine projekteineen. Herroilla lienee siis paljonkin yhteistä historiaa.

Tekesin ja Finpron yhdistyessä Business Finlandiksi nimitettiin samalla uusi johtokunta hallituksen toimesta uuden lain mukaisesti. Puheenjohtajaksi valikoitui siis hallitusammattilainen Pertti Korhonen, jolta löytyy tämä yhteinen tausta. Mielestäni voi aiheellisesti kysyä, miten juuri hän on valittu tähän tehtävään ja millä hakuprosessilla?

Valitulla johtokunnalla on melkoisesti valtaa ohjatessaan tätä uutta organisaatiota kuten entisen Tekesin tukirahojen ohjauksen strategiat.

Suomen Yrittäjät kritisoi uuden johtokunnan henkilövalintoja

Suomen Yrittäjien artikkelissa kerrotaan:

Suomen Yrittäjät ihmettelee vuoden lopulla nimitetyn Business Finlandin johtokunnan valintoja.

Valtioneuvosto nimitti johtokunnan, jonka enemmistö on valtionhallinnon palveluksessa. Siirtymäkauden johtokunnasta pudotettiin yritysten edustajia. Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan yritysosaajien poisjättö tuli kaikille yllätyksenä.

Tavoite on parantaa yritysten, erityisesti pk-kentän, palvelua. Tähän pyritään jättämällä pois yritysten edustajia johtokunnasta. Ratkaisua on vaikea ymmärtää, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.”

Uuteen johtokuntaan nimitettiin seitsemän jäsentä, kun aiemmin toimineissa organisaatioissa johtokunnassa oli kymmenen jäsentä. Teknologiateollisuusuuden, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien edustajat saivat lähteä.

Business Finlandin johtokunta 1.1.2018 lähtien on seuraava:

  • Pertti Korhonen, puheenjohtaja, hallitusammattilainen

  • Petri Peltonen, varapuheenjohtaja, alivaltiosihteeri, Työ- ja Elinkeinoministeriö

  • Timo Ahopelto, jäsen, Partner, Lifeline Ventures Oy,

  • Katja Keitaanniemi, jäsen, liiketoimintajohtaja, Finnvera Oyj

  • Leena Vestala, jäsen, ylijohtaja, Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

  • Miia Porkkala, jäsen, Hallituksen puheenjohtaja, Aho Group Oy

  • Markku Keinänen, jäsen, alivaltiosihteeri, Ulkoministeriö

Virkamiehiä on siis neljä seitsemästä – se kuinka he ovat tehtäviin valikoituneet on minulle arvoitus. Vestala haki ainakin 2014 ylijohtajana toimiessaan Luonnovarakeskuksen Luken pääjohtajaksi, joten toiminta ja kiinnostus vaikuttaa laaja-alaiselta eri hallinnonaloihin.

Yritysjäsenistä Korhonen tuli aiemmin käsiteltyä, kahdesta muusta Miia Porkkala tuonee erityisesti tarpeellista osaamista matkailunedistämisestä Aho Groupin ollessa Ruka-Pyhätunturin omistaja. Timo Ahopelto tuonee erityisesti teknologiayritysten näkemystä menestyneenä rahoittajana monille kasvuyrityksille – olihan Lifeline Ventures mm Supercellin ensimmäinen sijoittaja.

Itse kyllä komppaan Suomen Yrittäjien kritiikkiä virkamiesedustuksen laajuudesta. TEM:n kansliapäällikkö perustelee ratkaisua Helsingin Sanomissa seuraavasti:

Toiminnalliset syyt puolsivat pienentämistä. Kymmenen hengen porukka, johon järjestöt nimeävät omat edustajansa, on pikemminkin neuvottelukunta kuin yritystä johtava hallitus. Business Finlandilla pitää olla tehokas ja toimiva johto.

Voihan sen toki näinkin nähdä – tosin esimerkiksi Nokialla hallituksessa on sääntöjen mukaan 7-12 jäsentä ja tällä hetkellä kymmenen.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen panostusten poliittinen tai omiin mieltymyksiin nojaava ohjaus

Näille seitsemälle on annettu melkoinen määrä valtaa suunnitella yhdessä valtion omistajaohjauksen kanssa ja toki myös Business Finlandin toimivan johdon kanssa sen suhteen, mihin voimavaroja suunnataan. Olen jo aiemmin kritisoinut esimerkiksi ylisuuria panostuksia cleantechiin ja biotalouteen – sen lisäksi, että kärkihankkeiden myötä niihin laitetaan rahaa, niin myös Tekesiä ymmärtääkseni ohjattiin painottamamaan tukea näille alueille. Kirjoittelin tästä aiemmin blogissani Onko hallituksen usko biotalouteen ja cleantechiin suhteettoman suuri?

Erikoista myös oli, että 28.12.2017 tehdyssä nimityksessä ministeriksi on merkitty Annika Saarikko. Kenties lomat välipäinä meneillää tai jotain muuta – tuntuu erikoiselta hänen vastuualuettaan ajatellen.

Kärkihankkeiden puoliväliarviossa todettiin seuraavaa:

"Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista."

Sen lisäksi ettei toistaiseksi olla tavoitteita saavutettu on tärkeää huomioida, että yhtenä tukimuotona lähdettäisiin aiemman lisäksi julkisten hankintojen kautta tukemaan näitä aloja. Näin itse tulkitsen tuota markkinoiden avaamista julkisilla hankinnoilla. Tällöin lisättäisiin edelleen julkisilla rahoilla biotalouden ja cleantechin tukemista ja saatetaan tukea ratkaisuja, jotka eivät muuten pärjäisi.

Vaikka uskonkin biotaloudesta ja cleantechistä löytyvän vientituotteita ja innovaatioita, niin silti olen huolissani siitä, että poliitikot ohjaavat liikaa näitä asioita. Jonnekin laitetut panostukset ovat toisaalta poissa muualta, enkä usko suurimman viisauden näistä välttämättä löytyvän politiikan parista.

Nyt tehdyt valinnat vaikuttavat kaksi vuotta eteenpäin ja sinä aikana mahdollisesti tehdään hyvinkin suotuisia linjauksia niille toimialoille, jotka hallitus Sipilä ja nykyhallitus näkee mieluisaksi. Kuitenkaan innovaatiot ja kasvuyritykset eivät välttämättä synny vain niillä toimialueilla ja teknologioilla, jotka ovat itselle kiinnostavia ja läheisiä, ja joilla nyt toimii paljon aiempia liiketoimintakavereita.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen voimakas ohjaaminen poliittisesti ja omien mieltymysten mukaan on vaarallinen tie – siinä voi koko Suomi laittaa liikaa yhden hevosen varaan.

 

PS. Edellinen blogi katoaa samalla tuoreimmat-fiidistä vaikka onkin ollut siellä vähän aikaaa, löytyy täältä: Laittoiko hallitus medialle kaulapannan "mediapoliittisella ohjelmalla"?

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu