Työministeri Lindströmin logiikka aktiivimallissa

Työministeri Lindströmin lausunto STT:lle herättää kummastusta epäloogisuudellaan ja kertoo paljon siitä, kuinka huonosti tätä lakia aktiivimallista on oikein valmisteltu. Laki on jo voimassa ja työttömän pitäisi osata toimia sen mukaisesti, mutta ministeriö vielä miettii tulkintoja ja ohjeita maksatukseen – mielestäni työttömän oikeusturvakaan ei toteudu tällä hetkellä.

Tarkastellaan työministerin toteamuksia STT:lle:

1) "Ymmärrän, että tämä on reaktio siihen, mitä hallitus on päättänyt tehdä. Heillä on oikeus tähän ja näin he ovat päättäneet toimia. Toki olisin toivonut, että heillä olisi ollut malttia katsoa, mikä aktiivimalli käytännössä on, koska me mietimme siihen parhaillaan täydentäviä toimenpiteitä, Lindström sanoo STT:lle."

Toimenpiteitä pitäisi miettiä ja ne tulisi valmistella ensisijaisesti ennen lain hyväksymistä ja viimeistään ennen sen voimaantuloa. Niiden valmistelu tässä vaiheessa on täysin kohtuutonta työttömiä kohtaan, joiden pitäisi jo toimia lain mukaan. Miksi laki laitettiin voimaan vuoden alusta, kun kaikki on levällään kuin Jokisen eväät? Mitään pakkoa ei ollut paitsi kenties hallituksen säästötavoitteet .

2) "Lindström huomauttaa, että asia on ollut kolmikantaisessa valmistelussa, joten työmarkkinajärjestöille on annettu tilaisuus vaikuttaa aktiivimallin sisältöön. Hän sanoo tämän hallituksen kuitenkin toimivan järjestöjen kanssa eri tavalla kuin aiemmat hallitukset."

"Tämä hallitus on päättänyt, että me joka tapauksessa päätämme, mitä viedään eteenpäin ja minkä sisältöisenä. Aiemmin ei ole tavattu viedä asiaa eteenpäin, jos kolmikantainen työryhmä ei ole saanut yksimielistä päätöstä aikaiseksi, mutta tämä hallitus on ottanut niin sanotusti kuskin paikan tässä. Tämä on isoin ero ja olisiko tämä myös syy siihen, että tämä on koettu epäluottamuslauseeksi kolmikantaiselle valmistelulle."

Hämmentävää, Lindströmin ja tämän hallituksen mukaisesti voidaan siis valmistella asiaa kolmikannassa sovitusti, mutta mikäli se ei saa yhteistä ehdotusta niin hallitus ottaa yhden ja vie sen läpi vastustuksesta huolimatta. Vai oettu epäluottamuslauseeksi kolmikantaiselle valmistelulle – ei sitä kolmikantaiselle valmistelulle ole koettu epäluottamuslauseeksi vaan ministerille ja hallitukselle itselleen. Kuskin paikalla ja joka tapauksessa päätämme – tämä kertoo paljon siitä kuinka hallitus suhtautuu sopimiseen. Sopihan se ay-liikken kanssa kikyn yhteydessä myös, ettei työttömyystyrvaan tehdä lisäleikkauksia.

3) "Lindströmin mukaan hallitus on kuitenkin hyvissä ajoin kertonut järjestöille, mitä asioita sen on tarkoitus viedä eteenpäin. Ihan varmasti olemme kuunnelleet työmarkkinajärjestöjä, mutta ainahan näissä on parantamisen varaa. Nämä kaikki toimet on alusta asti kerrottu järjestöille, ei tässä pitänyt olla mitään yllättävää."

Mitä on Lindströmin mielestä kuunteleminen? Ilmeisesti samaa kuin päätöstä ajaessaan kuuntelisi taustalla musiikkia sen vaikuttamatta mihinkään. Kenties kannattaisi opetella myös kuullun ymmärtämistä sekä poimia sieltä muutosta vaativat asiat, jotta epäoikeudenmukaisilta lailta jatkossa vältyttäisiin.

4) "Lindström ei lupaa, että hallitus ottaisi huomioon SAK:n esittämän vaihtoehdon aktiivimallille. Hänen mukaansa mitään ei peruta, vaan nyt tehdään töitä sen eteen, että työllistämispalveluita on riittävästi, kuten eduskunta on edellyttänyt."

Hallitus on nyt sitten lisäämässä palveluita lisärahoituksella, kun laki on voimassa ja palveluita pitäisi olla jo nyt riittävästi tarjolla. Onko edes mitään välia sillä ovatko nämä palvelut hyödyllisiä kohteilleen ja mikä on niiden vaikuttavuus? Lakiesityksen kaikki laskelmatkaan säästöistä ja välttämättä edes kustannusneutraliteetista eivät enää pidä paikkaansa. Suurimpina hyötyjinä lienevät erilaiset kurssitusta järjestävät koulutusfirmat, joiden taskuun siirretään sitten vaikkapa työmarkkinatuella olevalta toimeentulorajalla kitkuttelevalta työttömältä ensi huhtikuussa sanktioidut rahat – this is what we in Finland call reilu meininki.

5) "Kyllä me nyt katsomme tätä niillä raameilla, joihin laki antaa mahdollisuuden eli lähinnä sitä, minkälaiset soveltamisohjeet lähtee maksajille. Toinen asia on katsoa, mitä toimia lasketaan aktiivisiksi toimiksi."

Onkohan arvon ministeri huomannut, että nyt on 25.1.2018 ja laki tuli voimaan 1.1.2018. Nyt ministeriö on sorvaamassa soveltamisohjeita maksajille ja miettii vielä mitä toimia lasketaan aktiivisiksi toimiksi. Kaiken lisäksi sujuvasti unohtuu se, että työttömien eikä vain maksajien pitäisi tietää kuinka toimia. Maksajille voi riittää saada ohjeistus maaliskuun lopussa sanktioiden langettamiseksi, mutta työttömän olisi 1.1.2018 pitänyt tarkkaan tietää kuinka välttyä sanktiolta. On muistettava, että työtön noiden ohjeiden myötä joutuu virkamiesten harkinnan ja tulkinnan kohteeksi – valittamisesta ei olla myöskään tehty helppoa ja minimissään viiveet maksatukselle ovat pitkiä.

Mielestäni tämä jo suorastaan rikkoo kansalaisten oikeusturvaa – ei ole mitenkään kohtuullista, että työttömät eivät tiedä tarkkaanottaen kuinka toimia sanktion välttääkseen.

Miten oikeusministerinäkin toiminut Lindström voi toimia näin työttömiä kohtaan?

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu