Mistä suuret osingot kertovat?

Yhdestä näkökulmasta katsottuna jälleen ennustettu ennätyssuurten osinkojen kevät vaikuttaa oikein hyvältä ja monilla yrityksillä vaikuttaa menevän hyvin. Samalla tämä saattaa kuitenkin myös kertoa siitä, että niillä ei ole uskottavaa kasvustrategiaa ja suuret osingot ovat ainoa keino pitää sijoittajat tyytyväisinä.

Kauppalehdessä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen on huolissaan tilanteesta:

"Osakkeenomistajille maksetut osingot ovat aina pois yrityksen käytöstä. Kun osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa osingoista eli rahan siirtämisestä yritykseltä itselleen, voisi ajatella, että se on osakkeenomistajilta epäluottamuslause yrityksen johdolle. Osakkeenomistajat uskovat, että yritys ei pysty investoimaan niitä tuottavasti, vaan he ottavat ne omaan käyttöönsä", Puttonen sanoo.

Hänestä on outoa, että osinkoyrityksiksi profiloituvien yritysten lisäksi kasvuyritykset ovat alkaneet luvata kilpailukykyistä osinkoa. Niidenhän pitäisi keskittyä kasvuun ja käyttää voittovaransa siihen.

Viime keväänä Talouselämän 500 suurinta -analyysi päätyi tulokseen, jonka mukaan suurimmat 500 yritystä ovat verraten hyvin kannattavia, mutta eivät kasva. Sama tilanne vaikuttaisi jatkuvan ja rahaa otetaan ulos yrityksistä sen sijaan, että sillä investoitaisiin kasvuun. Monesta yrityksestä on tullut osingonjakokone vailla todellisia kasvunäkymiä. Trendin jatkuttua jo pitempään tästä saattaa muodostua todellinen ongelma Suomen kilpailukyvylle 2020-luvulla.

Uhka Suomen kasvulle – T&K-panostukset laskeneet vuodesta 2009 lähtien

Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Kun katsoo mitä maailmalla tapahtuu ja millä vauhdilla teknologiat etenevät, näen tämän todella huolestuttavana kehityssuuntana. Viime vuodet on nähty ennätysosinkoja ja yritysten kannattavuus on silloinkin ollut varsin hyvällä tasolla, mutta ne eivät uskalla investoida, kasvaa eikä siten panostaa tulevaisuuteen. On kuitenkin sanottu, että yrityksen suurin riski toteutuu mikäli se ei uskalla ottaa riskejä. Vaikuttaa pahasti siltä, että moni suomalainen yritys on tällä tavoin näivettämässä toimintaansa – ellei uusia ja edistyksellisiä tuotteita sekä palveluja synny, joudutaan väistämättä hintakilpailuun, joka tuskin on vahvimpia aluieitamme vaikka matalapalkka-aloja pyritäänkin joillakin tahoilla kovasti edistämään.

Yritystuet säilyttävät olemassaolevaa liiketoimintaa uudistumisen sijaan

Hallituksen kyvyttömyys tehdä ratkaisuja yritystukien suhteen lukuunottamatta Tekesin leikkauksia, jotka itse asiassa kohdistuivat asiantuntijoiden mukaan juuri siihen hyödylliseen ja uudistavaan tukeen, ovat mielestäni pahentaneet tilannetta. Ne kannustavat väärään suuntaan.

YLE:n MOT-ohjelmassa VATT:in tutkija Elias Einiö totesi hallituskauden suuntauksesta seuraavaa:
Kyllä nyt viime aikoina se tukipolitiikan painopiste on siirtynyt pois näistä uudistavista tuista. Toki meillä vielä on merkittävästi uudistaviakin tukia joka on hyvä asia, mutta tämä muutos ja kehityssuunta, joka nyt toivottavasti on tulevina vuosina muuttumassa niin sen huolestuttava puoli on siinä, että pitkällä aikavälillä sen voidaan odottaa johtavan heikompaan tuottavuuskasvuun ja tätä myötä heikompaan talouskasvuun, heikompaan kansainväliseen kilpailukykyyn ja sitä kautta myös heikompaan talouden ikään kun edellytyksiin luoda hyviä työpaikkoja ja luoda vaurautta.

Vahvana pääoman ja olemassa oleva teollisuuden puolustajana EK vaikuttaa vahvasti keskittyvän saavutettujen etujen säilyttämiseen. Kuitenkin tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta uudistuminen ja nykyisten toimijoiden haastaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Koulutuksen, osaamisen, tuotekehitystoiminnan ja innovaatioiden ollaan usein julistettu olevan maamme vahvuus kansainvälisillä markkinoilla – nyt olemme kuitenkin rapauttamassa tätä vahvuuttamme. Vaikka samalla puhutaan markkinoinnin ja myynnin tärkeydestä, niin meidän pitäisi jatkossakin panostaa vahvuuteemme, emme hetkessä pysty hyppäämään vaikkapa Ruotsin tasolle brändeissä ja markkinoinnissa. Voimme parantaa näitä alueita ja samalla luoda vahvuuksillamme uusia teknologisesti edistyneitä palveluita. Nyt tarvitaan rohkeutta luoda uutta ja panostaa uusiin tuotteisiin ja ominaisuuksiin. Samoja tuotteita ja palveluja loputtomiin kaupallisesti paketoimalla voidaan jonkin aikaa tehdä hyvää tulosta, mutta se ei ole kestävä tie – ainakaan kohti pitkän aikavälin kasvua.

Kauppalehdessä Puttonen korostaa osuvasti, että ensin tulevat bisnes ja kasvunäkymät ja niihin investoidaan:

"Jos rahaa alkaa jäämään yli eikä löydetä hyviä investointikohteita, niin sitten maksetaan osinkoja. Nyt sen sijaan kohkataan tasaisesti kasvavasta osinkokäyrästä ja otetaan jopa tarpeen vaatiessa velkaa sitä varten"

Suuntaa on muutettava tai hetkellinen taloutemme nousu loppuu tultaessa 2020-luvulle. Elleivät yritykset uudistu, investoi ja kasva on seurauksena näivettyminen. Emme voi tukea pysähtyneisyyttä!

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu