Sähkön siirtomaksun jatkuva nousu – kiinteät maksut jopa 57%

Sähkön siirtohinnat jatkavat nousuaan kuten kuvan Energiaviraston statistiikka kertoo. Erityisesti kiinteät maksut ovat nousseet koko 2010-luvun, joten vähän sähköä käyttävät ovat kärsineet noususta suhteessa enemmän. Tekniikka&Talous-lehti kertoo seuraavaa:

"Vuoden 2017 alussa kerrostalohuoneistossa asuvan tyyppikäyttäjän, jonka kulutus on 2000 kilowattituntia vuodessa, kiinteiden maksujen osuus sähkön jakelumaksuista oli noussut lähes 57 prosenttiin."

Mietittäessä kannustamista energian säästämiseen on kehityssuunta aivan väärä. Jotenkin tuntuu kovin kummalliselta, että kerrostalojen vähän sähköä käyttävät kotitaloudet ovat suhteessa eniten maksamassa sähköverkon toimitusvarmuuden parantamista. Uutisen mukaan Energiavirasto jopa ennustaa, että energiaperusteinen maksukomponentti saattaa kadota kokonaan siirtohinnoittelusta.

Verkkopalvelumaksujen korostuskatto

Sähkömarkkinalakiin 1.9.2017 lisätyn säädöksen ja uuden maakaasumarkkinalain myötä verkonhaltija saa korottaa verkkopalvelumaksuja enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuina.

Mitä tämä sitten voi viiden vuoden korotusten myötä pahimmillaan tarkoittaa mikäli korotus tehdään täysimääräisenä?

Lasketaan yksinkertaistettuna tuo sadan euron siirtomaksulle:

100 euroa x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 x 1,15 = 201,14 euroa

Vuosittainen 15% kuulostaa vielä nipinnapin kohtuulliselta, mutta sen toistuessa lain sallimissa puitteissa vuosittain päästään viidellä korotuksella jo yli 100%:n hinnannousuun? Aika karua – paitsi toki Carunalle.

Luonnollisen monopolin vaikeus

Toisaalta on tärkeää parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta, mutta kuinka paljon ja mihin hintaan? Energiavirasto arvioi korotusten kohtuullisuutta peilaten niitä sähköverkon parantamiseen liittyviin investointeihin. Ilmeisesti toistaiseksi ollaan korotukset katsottu oikeudenmukaisiksi.

Vaikkapa Kainuun tapahtumat tykkylumen vuoksi olivat toki hankalia. Kuitenkin on varmaan tarpeen pohtia kuinka paljon ratkaistaan ongelmia sähköverkkoinfran parantamisella ja toisaalta sitten paikallisilla varavoimajärjestelyillä.

Asiakkaallehan tämä luonnollinen monopoli on hankala ja hinnankorotukset ovat lähinnä ilmoitusasia. Esimerkiksi Vantaan Energia parisen vuotta sitten ilmoitti kirjeellä kuinka yösähkö muuttuu siten, että se alkaa aiemman klo 21:n sijasta klo 22 ja sunnuntai ei enää ole halvemman sähkön piirissä. Tämä vähäpätöiseltä vaikuttava muutos nosti sähkölaskua selvästi, kun sunnuntaina vietetään aikaa paljon kotona sekä esim saunominen ajoittui usein tuohon yhdeksän aikaan. Mutta mitäs teet muuta kuin hyväksyt, et mitään. Sama pätee näihin vuosittaisiin korotuksiin.

No, ulkomaiset pääomasijoittajat laskivat asiat ja ovat sijoittaneet tänne merkittäviä määriä. Miksi sitten vaikkapa Fortum katsoi tarpeelliseksi rahastaa verkkonsa ja sijoittaa myöhemmin rahat Saksaan Juniperiin on minulle arvoitus.

Sähkön kuluttajahinta vielä kohtuullinen

Euroopan tasolla sähkön hinta on velä varsin kohtuullinen, mutta suunta on huolestuttava. Se että moni sähkön säästämiseen pyrkivä kuluttaja ei enää juurikaan hyödy energiansäästöstä, on kuitenkin aivan vääränlainen kannustin.

Muutoinkin yllättävän vähällä huomioarvolla on tällä hetkellä energian säästäminen. Lähinnä tunnutaan keskittyvän siihen, että energiantuotantoa pyritään lisäämään eri tuotantotavoilla. Teollisuudella on erilaiset tuet ja helpotukset, mutta tavallisen kuluttajan hinta on jatkuvassa nousussa.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu