Lapin matkailubisnes kukoistaa – palkoissa se ei kuitenkaan näy mitenkään

Monella Lapin matkailuyrityksellä menee kovaa ja Talouselämä kertoo monen niistä suorastaan vuolevan kultaa.  Samaan aikaan lappilaiset matkailuyrittäjät moittivat kuinka työvoimaa ei saada tarpeeksi, mistä saattaa tulla jopa kasvun este. Talouselämän artikkeli osoittaa selvästi, että samalla kun yritysten liikevaihto ja voitot ovat nousseet merkittävästi, ovat työntekijöiden palkat jopa laskeneet. Joten ehkäpä syy on kovinkin yksinkertainen eli palkkataso ottaen huomioon sesonkiluonteisuus ja tarve muuttaa on surkea? Siitä vuollusta kullasta osa pitäisi käyttää osa työntekijöihin.

Helsingin sanomat kertoi helmikuun alussa kuopiolaisesta restonomista, jolla siis oli jo matkailualan koulutus sekä kokemusta alalta. Kymmenestä työnantajasta yksikään ei ollut valmis maksamaan hänelle 13 euron tuntipalkkaa vaan ainoastaan yhdeksän euron alan minimin verran.

Kausityön perinteinen malli on ollut, että palkat ovat jossain määrin paremmat ja siten kannattaa lähteä muutamaksi kuukaudeksi työhön. Nykyään vaikuttaa kuitenkin siltä, että palkat pidetään alhaalla ja kerrotaan kuinka työntekijöitä ei vaan saada. Seuraavana askeleena onkin sitten aiemmin tarveharkinnan ja vuoden alusta lähtien ilman sitä palkata työntekijät ulkomailta kuten Liettuasta ja Puolasta.

Kakslauttaselle merkittäviä summa yritystukea

Yksi Lapin kannattavimmista yrityksistä on Saariselällä toimiva komakylä Kakslauttanen, jossa on mahdollista yöpyä lasi-iglussa ja tämä on kansaivälisestikin tunnettu erikoinen kohde. Vuonna 2016 yrityksen liikevaihto oli noin 13 miljonaa ja liikevoitto 5 miljoonaa euroa sekä omavaraisuusaste 63%. Liikevoittoprosentti on ollut 30-39% vuodesta 2012 lähtien, aiemmasta minulla ei ole tietoa.

Yritys on siis vakavavarainen ja tuottaa hyvin. Kuitenkin sitäkin on katsottu tarpeen tukea Pohjois-Pohjanmaan ELY:n myöntämillä investointituilla. 31.3.2014 myönnettiin yritykselle 999 800 euron suora investointituki – eikö olisi voinut laittaa pari hunttia lisää niin olisi täysi miljoona? Miljoonan saamisen perusteena olevan hankekuvauksen tiivistelmä kertoo:

"Vahvistaa edelleen yrityksen liikevaihdon kasvua ja kannattavuutta. Lisätä majoituskapasiteettia ja rakentaa oheistuotteita, joka tukee tavoitteita edelleen vahvistaa hyvää markkina-asemaa Lapin matkailussa."

21.8.2015 myönnettiin jälleen tukea – tällä kertaa suoraa investointukea 656 000 euroa keloiglujen rakentamiseen. Yhteensä näistä saadaan suoraa annettua tukea 1,66 miljoonaa euroa tälle menestyvälle ja vakavaraiselle yritykselle.

Kakslauttanen mukana myös pahassa ja suomalaisten työllistäminen varsin vähäistä

Kakslauttanen käyttää runsaasti nimenomaan ulkomaista työvoimaa ja Talouselämälle yrittäjä Juhani Eiramo kertoi: "Meillä yli 90% työntekijöistä on ulkomaalaisia. Suomi on niin pieni maa, ettei täältä saa ihmisiä töihin, eikä siinä ole kyse palkasta vaan sesonkiluonteisuudesta."

Vuonna 2015-16 Kakslauttanen käytti liettualaisia vuokratyöntekijöitä, jotka olivat liettualaisen alihankkijan palveluksessa ja saivat parin euron tuntipalkkaa. Tämä meni lopulta ilmeisesti alihankkijan piikkiin ja suomalainen yritys ei ollut tietoinen asiasta.

Nyt yritystä epäillään ympäristörikoksista, sillä se ei ole hävittänyt rakennusjätteitään asianmukaisesti vaan on vienyt niitä vuosia työntekijöiden Raatteentieksi kutsumalle alueelle. Siellä niitä on myös poltettu useasti, kertoo Aamulehti artikkelissaan. Asiasta yrittäjälle useasti huomauttanut työntekijä sai potkut kerrotaan toisessa artikkelissa. Työntekijän mukaan rakennustyömaalta ei koskaan lähtenyt yhtään kuormaa käsittelyyn vaan "kaikki vaan pannaan samaan kasaan ja tulta alle".

Tällainen toiminta on todella vastuutonta.

Tarvitaanko yritystukea tällaiseen ja tuoko se myös velvollisuuksia?

Kiistämättä Kakslauttanen on menestynyt ja tuonut paljon matkailutuloja Suomeen sekä sen arvo markkinoinnissa on merkittävä. Samaten muut alueen toimijat saavat hyötyä kunta mukaanlukien. Siinä mielessä annettu tuki on hyvinkin perusteltavissa.

Toisaalta voi sitten miettiä onko tarpeen antaa suoraa tukea 1,66 miljoonaa euroa vakavaraiselle ja runsaasti voittoa tuovalle yritykselle? Eikö se saisi rahoitusta markkinoiltakin? Ja ovatko muut lähialueen yritykseset samassa asemassa kilpailun kannalta?

Yritystukia perustellaan usein myös työllisyysvaikutuksilla. Suomen Asiakastiedon mukaan yrityksellä oli henkilöstöä 2013 40 henkilöä ja 2016 47 henkilöä eli toki pientä lisäystä, mutta onko sitä tarpeeksi suhteessa panostuksiin ja olisivatko ne syntyneet ilman julkista panostustakin.

Ulkomaisen vuokratyövoiman käyttö vaikuttaa olevan voimakasta ja palkkaa ei olla valmiita maksamaan kotimaisille työntekijöille mittavista voitoista huolimatta.

Ympäristörikosepäilyt ovat myös mielestäni erittäin vakavia. Tulisiko meidän liittää yritystukiin myös merkittäviä ehtoja ja vaateita vastuullisesta toiminnasta mikäli tällaista toimintaakin esiintyy?

Yritystukityöryhmä saanee pohdintansa piakkoin valmiiksi – pahaa pelkään ettei tällaisiin alueellisiin tukiin tule muutoksia vaan meno jatkuu entisellään. Tässä tuella on saatu aikaan paljon hyvää, mutta toisaalta sijoitetuilla kolikoilla vaikuttaa olevan kääntöpuolensakin.

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu