Kansainvälisesti poikkeuksellinen ilmiö: Suomen koulutustaso laskee

"Jopa miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen – Nyt alkaa tapahtua" otsikoi Uusi Suomi tänään kertoen hallituksen huolesta osaavan työvoiman pulasta ja Sanni Grahn-Laasosen neuvotteluista työmarkkinajärjestöjen kanssa tulevaisuuden koulutustarpeista. Koko hallituskauden ajanhan on tapahtunut – nimittäin muutoksia heikompaan suuntaan. Nytkö sitten vaalien lähestyessä aletaan tässäkin asiassa tekemään suunnitelmia, jotka ulottuvat vasta seuraaville vaalikausille samaan aikaan, kun on itse kaivettu kuoppaa nimenomaan sille tarpeelliselle toisen asteen koulutukselle?

Talouspolitiikan arviointineuvosto huolissaan koulutuksesta

Hallituksen politiikkaa arvioiva neuvosto on huolissaan suomalaisten koulutustasosta. 1970-luvulla syntynyt ikäluokka on jäämässä kaikkien aikojen koulutetuimmiksi suomalaisiksi. Talouselämä kertoo:

"Koulutustason nousun pysähtyminen nuorissa ikäryhmissä on kansainvälisesti poikkeuksellinen ilmiö. ­Valtaosassa OECD-maista ­25–34-vuotiaat ovat koulutetuin ikäryhmä. Suomessa koulutetuin ikäryhmä ovat 35–44-vuotiaat."

Arviointineuvosto toteaa raportin tiivistelmässä:

"Yliopistojen uusien opiskelijoiden määrä on kääntynyt laskuun, ja yliopistossa opiskelevien osuus ikäluokasta alentunut. Samaan aikaan suomalaisten opiskelijoiden tulokset kansainvälisissä vertailuissa ovat laskeneet, ja ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten osuus kasvanut."

Juhlapuheissa Suomi luottaa korkeaa osaamiseen ja koulutukseen, mutta käytännön teot ja nyt jo tulokset viittaavat toiseen suuntaan. Tällä voi olla 2020-luvun kilpailukyvyllemme katastrofaaliset vaikutukset, sillä teknologinen kehitys ja globalisaatio ­todennäköisesti vain ­lisäävät osaamisvaatimuksia työelämässä tulevaisuudessa.

Koulutus ahdingossa leikkauksien jälkeen – case Metropolia

Hallituksen leikkaukset ovat osuneet kipeästi erityisesti ammattikorkeakouluihin. Metropolia aloitti juuri yt-neuvottelut, joiden tuloksena enimmillään 80 henkilön työt loppuvat ja lisäksi lomauttamisuhka koskee koko henkilöstöä. Tiedotteessaan Metropolia kertoo sen valtionrahoituksen vähentyneen koulutukseen kohdistuneista merkittävistä leikkauksista johtuen yhteensä noin 27 miljoonaa euroa vuodesta 2013 lähtien.

Samaan aikaan kun koulutetuista osaajista on pula pääkaupunkiseudulla, johtanevat leikkaukset tilanteen huononemiseen edelleen.

Osin ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet ratkaisemaan resurssien ja opettajien vähyyttä verkkokursseilla, mutta lähiopetuksen määrä on laskenut jo liikaa.  Yle kertoo nykytilanteesta jutussaan Säästöt purevat ammattikorkeakouluissa: Opiskelijat opettavat toisiaan.

Myös henkilöstön koulutus vähentynyt

TEM:n Työolobarometri kertoo henkilöstön koulutukseen käytettyjen työpäivien olleen vähäisimmillään vime vuonna koko 2000-luvulla kuten kuvan graafi osoittaa. Viime vuonna keskiarvo oli 4,2 päivää ja korkeimmillaan on oltu 2004, jolloin keskiarvo oli 6,7 päivää.

Lisäksi edellisen hallituksen säätämä noin neljä vuotta voimassa ollut laki kolmesta koulutuspäivästä on epäonnistunut. Lisäkoulutusta laki on tuonut vain vähän, eikä tavoite koulutuksen jakautumisesta tasaisemmin työntekijöiden kesken vaikuta toteutuvan.

Alunperin laissa tavoiteltiin työntekijöille koulutusoikeutta, mutta jälleen kerran päädyttiin sen sijaan malliin, jossa yritykset saavatkin koulutusvähennystä. Kuten moni muukin tällä keinoin toteutettu laki ei tämäkään vaikuta toimivan muutoin kuin yritystukena.

Päätös tehtiin siis Kataisen hallituksen toimesta ja sen toteumaa oli sovittu arvioitavan kahden vuoden päästä vuonna 2015. Kuitenkan virallista arviota ei vieläkään ole ja myöhästymisen syistä Talouselämä kertoi viime vuoden alussa seuraavaa: "Seurantaraportti piti tehdä jo viime vuonna, mutta se on jäänyt kiireellisempien asioiden, kuten pakkolakien, jalkoihin."

Tilastot kertovat karua kieltään lain onnistumisesta:

  • kunnissa työntekijöistä yli 70 prosenttia koulutuskorvauksen piirissä

  • yrityksissä vain reilut 10 prosenttia

  • SAK:n luottamushenkilökyselyssä vuoden 2015 lopussa vain 12 prosenttia vastaajista arvioi uuden lain lisänneen koulutusta työpaikoilla

  • julkisten alojen luottamusmiehistä arvioi 22 prosenttia lisänneen koulutusta

Ilman muuta osaamisen kehittäminen on suurelta osin henkilön itsensä vastuulla, mutta kyllä yrityksienkin tulisi huolehtia henkilöstönsä osaamisesta ja uuden oppimisesta nykyistä paremmin.

Suunta on muutettava mikäli aiomme edelleen menestyä osaamiseen luottaen

Hallituksella on kunnianhimoisia tavoitteita teknologisesta edelläkävijyydestä ja vaikkapa Suomesta tekoälyn johtavana hyödyntäjänä. Jos osaaminen rapautuu tätä vauhtia voidaan nämä tavoitteet unohtaa.

Kirjoitin tammikuussa blogissani kuinka valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustettiin edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Mietittäessä osaamisen heikentymisen sekä T&K-panostusten laskun yhteisvaikutusta olen todella huolissani Suomen suunnasta – miten tulemme pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa 2020-luvulla ja millä vahvuuksilla? Osaaminen ja elinikäinen oppiminen korostuu jatkossa ja nyt olemme rapauttamassa yhtä tärkeimmistä vahvuuksistamme.

Puheiden ja tekojen olisi aika kohdata näissä asioissa.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu