Vanhan liiton poliitikkojen vastaisku avoimuudelle ja kansanvallalle

Vanhan liiton poliitikkojen imperiumin vastaisku on käynnissä – poliitikot kuten Mauri Pekkarinen vaikuttavat kipuilevan pahasti kasvaneen päätöksenteon avoimuuden sekä kansalaisaloitteiden kanssa. Nykyiset sähköiset järjestelmät ovat tuoneet monet asiakirjat julkisiksi ja katsottaviksi suoraan webistä kotisohvalta – samalla Puheenvuoron kaltaisten foorumien ja sosiaalisen median myötä on mahdollista tuoda omaa kantaansa esille ja haastaa poliitikkoja. Toki moni heistä edelleen pyrkii tätä välttämään, mutta kaikilta osin he eivät onneksi enää onnistu.

Aiemmin vaikkapa eduskunnan ja kunnallisen päätöksenteon asiakirjat olivat kastsottavissa ainoastaan paikan päällä. Siitä parannuksena ensimmäiseksi tulivat itse esitykset ja päätökset sähköisinä esille. Myöhemmin erilaiset lausunnot ovat nykyään myös nähtävillä, jolloin kansalaisella on toimittajien lisäksi mahdollisuus itse tutustua kannanottoihin ja kritiikkiin sekä arvioida ovatko vaikkapa hallituksen esityksen perustelut ja laskelmat kattavia. Saa nähdä onko maakuntien asiakirjat heti alusta nähtävissä samalla tavalla vai tuleeko yllättävää viivettä.

Pekkarisen johtaman puhemiehistön pyrkimykset vähentää avoimuutta ja julkisuutta

Pekkarointi-termi vaikuttaa saavan uusia vivahteita perinteisen siltarumpupolitiikan kupeeseen Maurin asettuessa jatkuvasti poikkiteloin kansanvaltaa ja päätöksenteon avoimuutta vastaan.

Lähimenneisyydessä on muistissa eduskunnan vierailijatietojen kanssa käyty farssimainen pelleily, jolla haluttiin peittää se, ketkä kansanedustajiin vaikuttavat ja saavat audiensseja. Listojen tuhoaminen ja venkoilu oli käsittämätöntä touhua.

Loppuvuodesta Pekkarisen vetämän yritystukityöryhmän jäsenille esitettiin vaatimus, että julkisuuteen tietoja ei kesken työryhmän toiminnan anneta – mikäli näin tapahtuisi seurauksena olisi erottaminen ryhmästä. Tuo näyttää pitäneen – sinällään ymmärrettävää keskenräisten asioiden kohdalla, mutta myös täysin vastoin hallituksen mainostamaa uutta avoimuutta.

Helmikuussa taas nousi keskusteluun Pekkarisen ja muiden puhemiesten johdolla laadittu uusi eduskunnan työjärjestyksen muutos, jossa lisättäisiin vaitioloivelvollisuutta. Martti Asikainen kertoi blogissaan:
"Eduskunnan uuden työjärjestyksen mukaan kansanedustaja ei voisi enää kertoa julkisuuteen tai minnekään salassa pidettäviä tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvia asioita rangaistuksen uhalla. Pahimmassa tapauksessa edustaja voi saada sakkoa tai maksimissaan kuusi kuukautta vankeutta, mikäli hän vuotaa valiokunnissa valmisteltavia salassa pidettäviä asioita julkisuuteen."

Nyt sitten kansalaisaloitteet ikävästi häiritsevät kabineteissa hoidettavia päätöksiä ja vievät aikaa omalta suhmuroinnilta. Tuure Piittinen kirjoitti tästä blogissaan Puhemiesneuvosto nukkuu huonosti.

Pekkarinen ei suinkaan ole yksin vaan myös muilla pitkän linjan poliitikoilla tuntuu olevan vaikeaa päätöksenteon avoimuuden ja julkisuuden kanssa. Mieluummin asiat hoidettaisiin kabineteissa pienellä porukalla.

Liikesalaisuus ja yhtiöittäminen vähentävät avoimuutta

Istuvan hallituksen ensisijainen ratkaisu lähes kaikkeen vaikuttaa olevan yhtiöittäminen – Sotesssa tämä onneksi kuopattiin. Yhtiöittämisen myötä kansalaisten näkyvyys asioihin julkisuuslain nojalla katoaa ja päädymme tilanteisiin kuten Länsimetrossa tai Jorvin sairaalahankkeessa Espoossa. Kummastakaan ei enää saada avointa tietoa vaan kustannusylitysten tarkat syyt, päätökset sekä niiden tausta salataan liikesalaisuuden varjolla.

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta määrittelee julkisuusperiaatteen seuraavasti: "Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä." Tällöin eräitä poikkeuksia lukuunottamatta kansalaisilla on halutessaan mahdollisuus saada hyvinkin paljon tietoa tehdyistä päätöksistä sekä niiden taustoista. Mikäli esim joku osa entisestä kunnallisesta palvelusta yhtiöitetään tai sitten valtion toimesta tehdään yhtiöitys, niin me kansalaiset menetämme tämän mahdollisuuden.

Liikesalaisuudella ja vaikkapa markkinahäiriöiden mahdollisuudella voidaan salata lukuisia päätöksiä erityisesti yhtiötettyjen toiminteiden kohdalla.

Tällä viikolla itse ihmettelin valtion myymän Raskoneen kauppahintaa, Taloussanomat kertoi:

"Lease Deal Group ostaa Raskoneen koko osakekannan Suomen valtiolta ja valtion omistamalta Governialta. Kauppahinta on 7,7 miljoonaa euroa, joka sisältää Raskoneelle myönnetyn pääomalainan takaisinmaksun, tiedotteessa kerrotaan."

Tuntuu vähäiseltä ottaen huomioon toiminnan laajuus, vaikkei tulos olekaan ollut hyvä. Oliko hinta sopiva ja kuinka eri tarjoajia arvioitiin sekä oliko edes heitä jää meille arvoitukseksi. Hallitus myy omaisuutta ja osa niistä on valtion omistusyhtiöiden takana. Toivottavasti summa oli veronmaksajien kannalta kohdallaan – mahdoton sanoa käytettävissä olevilla tiedoilla.

Politiikka on murroksessa, jota vastaan poliittinen eliitti taistelee nyt kaikin keinoin

Mikael Jungner kirjoitti kuinka ilmassa tuoksuu vallankumous – itse olen huomaavani pientä ja vienoa tuoksua siitä. Jungner kertoi blogissaan kuinka vähän rivikansanedustajalla on valtaa ja kuinka pieniä ovat puolueiden sisäpiirit. Hän ennusti muutosta joko evoluution tai revoluution kautta politiikan ollessa niin rikki kuin se tällä hetkellä on.

Lisääntynyt avoimuus ja julkisuus on tuonut ongelmat paremmin esille. Nyt puolue-eliitti käy taistelua jarruttaakseen tai jopa kääntääkseen tämän kehityksen. Me emme saa antaa tämän tapahtua, sillä suunta on oikea vaikkei se vanhan liiton poliitikkoja miellytäkään.

Suunta on oikea ja sen tulee jatkua estelyistä huolimatta.

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu