Terveyden lisäksi työttömyys kauppatavaraa – henkilöstöpalveluyritykset

Uuden Suomen mukaan hallitus on pikavauhtia valmistelemassa lakimuutosta, joka mahdollistaisi yksityisten palvelutuottajien laajemman käytön työvoimapalveluiden tuottajana ensin mahdollistaen kokeilut ja myöhemmin tämä olisi käytössä maakuntahallinnossa. Arvion mukaan tämä voisi avata 400 miljoonan markkinat yksityisille toimijoille. Kuten muuallakin, niin tässä toistetaan kuinka toimeenpano ja maakunnat ratkaisevat lopulta kuinka todellisuudessa käy – kova kiire on kuitenkin avata markkinat jo nyt lakien kautta.

Henkilöstöpalveluyrityksillä mennyt kovaa hallituskaudella

Bisnestä pukkaa yhä lisää ja rahantuloa ei voi estää –  tämä bisneshän on tällä hallituskaudella kasvanut voimakkaasti. Talouselämä kertoi toukokuussa 2017 kuinka Suomen sadan suurimman yritystyönantajan listalle mahtuu jo 25 yritystä, jotka tarjoavat henkilöstöpalveluja eli vuokratyötä, ulkoistusta, alihankintaa ja rekrytointipalveluja. Artikkelissa kerrottiin liikevaihdon kasvusta seuraavaa:

"Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL tekee alan 20 suurimmasta yrityksestä kuukausittaista liikevaihtotutkimusta. Tutkimuksen mukaan henkilöstöpalvelujen liikevaihto kasvoi viime vuonna edellisvuoteen nähden noin 20 prosenttia."

Tämä koskee siis vuotta 2016 ja jo tätä ennen 2015 kasvu oli 15% sekä vuonna 2017 kasvu jatkuu edelleen. EK:n alainen Henkilöstöpalveluyritysten liitto kertoo katsauksessaan, että tammi-syyskuussa liikevaihtoa kertyi 926,2 miljoonaa euroa ja edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta kasvua oli 16 prosenttia. Jos tuosta laskee arvion koko vuodelle 2017, niin kyseessä on noin 1,2 miljardin liikevaihto.

Hallituksen tavoite ohjata yli 3 kk työttömänä olleet henkilöstövuokrausfirmoihin ja Lindströmin takinkääntö

Päivitettyyn hallitusohjelmaan on ilmaantunut seuraava teksti (s. 29):

"Työttömien määräaikaishaastatteluissa painopistettä siirretään puhelinhaastatteluista kasvokkain tehtäviin haastatteluihin. Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuksien mukaan TE-toimistojen haastattelujen yhteydessä(3 kk:n työttömyyden jälkeen) työvoimaa tarvitseviin henkilöstöpalveluyrityksiin."

Tämän mukaan hallituksen tavoitteena olisi siis mennä vieläkin pidemmälle kuin nyt puhuttu esitys. Melkoinen on myös ollut ministeri Lindströmin takinkääntö hänen ehdotettuaan marraskuussa 2013, että henkilöstövuokraustoimintaa ja -lakia pitäisi muuttaa niin, että työ- ja elinkeinotoimistot ottaisivat pätkätöiden välityspalvelun hoitaakseen. Ministerinä toimiessaan hän on sitten tehnyt lukuisia päätöksiä, jotka kasvattavat henkilöstöpalveluyrityksien liiketoimintaa ja se todellakin on kasvanut merkittävästi.

Uusi Suomi kertoi 29.11.2013 ehdotuksesta otsikolla:" Lappu luukulle, vuokratyöfirmat? Kansanedustajilta raju ehdotus". Tällöin kansanedustajat Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat seuraavaa:

"Jos henkilöstöä vuokrattaisiin lyhyisiin pätkätöihin, olisi se toiminta sallittua vain TE-toimiston kautta, jossa toimisi valtakunnallinen henkilö- ja vuokrauspalvelu, Mäkipää ehdottaa tiedotteessa."

"Hän vahvistaa Uudelle Suomelle puhelimessa, että kaksikon mielestä yksi vaihtoehto olisi henkilöstövuokrafirmojen alasajo."

Tokihan mieli voi muuttua, mutta tämä on jo täyskäännös vastakkaiseen suuntaan. Hallituksella vaikuttaa olevan piilokärkihanke, joka on henkilöstövuokrausfirmojen toiminnan laajentaminen.

Suurimpana toimijana Barona Group

Helmikuussa Barona Groupiin siirtyi alan toinen toimija Opteam. Näiden vuoden 2016 yhdistetty liikevaihto on yhteensä noin 320 miljoonaa euroa, joten kyseessä on selkeästi tämän toimialan merkittävin yritys. Tarkan luvun laskeminen vaatisi melkoisesti, sillä yritysryppäässä on Asiakastiedon mukaan yli 40 yritystä.

Baronan on perustanut Markus Oksa ja sen omistuksesta 75% on sen johdolla. Kun katselin Baronan tietoja törmäsin mielenkiintoiseen asiaan useissa paikoissa. Niiden tietojen mukaan sekä Markus Oksa että toinen perustaja Mikko Leppänen ovat lestadiolaisia. Minulla ei ole keinoa vahvistaa asiaa ja tuo tieto on lukuislta keskustelupalstoilta sekä kommenteista. Mitään rekisteriä asiasta ei ole ja tuntuu, että tämä asia ja sen vaikutus suomalaiseen liike-elämään on median taholta "no go zone". Joten en tiedä asiaa varmasti.

Barona Group on myös tytäryhtiönsä Luonan kautta osallistunut voimakkaasti maahanmuuttajien ympärille muodostuneeseen liiketoimintaan ja vuonna 2016 Luona Oy teki vastaanottokeskuksilla yli kolmen miljoonan euron voiton viime vuonna. Samalla yhtiö yli kolminkertaisti liikevaihtonsa 52,8 euroon edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2014 Helsingin kaupungin entinen sosiaalijohtaja Voutilainen siirtyi Baronan palvelukseen ja Seura kertoi tällöin:

"Barona  on tytäryhtiönsä kautta viime vuosina laajentanut bisneksiään kaupungin rahoittamaan ja Voutilaisen hallinnoimaan kriisiasumiseen. Seura kertoi viime maaliskuussa Baronan ja Helsingin kaupungin liikesuhteista, jotka olivat aiemmin luultua laajemmat ja likeisemmät.  Baronan tytäryhtiön Forenomin  ja Helsingin kaupungin välisen hätämajoituksen miljoonabisnes on hoidettu kilpailuttamatta."

Varsin reilusti eri alueilla tuntuu tämä yritys hyötyneen hallituksen politiikasta. 1.2.2018 keskustelussa aktiivimallista Ylen A-talkissa Juhana Vartiaisen vieressä tukemassa istuikin sopivasti Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Onko sattumaa, että kuten sote-yrityksissäkin niin myös tällä alalla konsolidoitumiskehitys on voimakasta ja yrityksiä ostetaan?

Ovatko terveys ja työttömyys vain kauppatavaraa – onko työttömällä valinnavapaus?

Itse jotenkin luulen hallituksen tähänastisten toimien perusteella, että työttömän tapauksessa valinnanvapaus ei ole niin sanotusti keskiössä tässä uudistuksessa. Toimeenpano ratkaisee ja lopulta päättävät maakunnat – tuttu laulu. Hallitusohjelmaan liitetty uusi tavoite on kuitenkin aika kiistaton suunnannäyttäjä.

Toimiiko malli jatkossa seuraavasti: maakunta antaa läjän työttömiä henkilöstöpalvelurityksen hoidettavaksi jollain summalla per pää ja sen onnistuessa työllistämään saa se palkkion. Voiko käydä niin, että henkilöstöpalveluyritys työllistää nollatuntisopimuksella itse työttömän henkilöstövuokraukseen ja palkkion lisäksi ottaa vielä siivun vuokratessaan henkilöä eteenpäin?

Kolmen kuukauden määräaikaishaastattelujen kohdallahan hallitus kuvitteli ulkoistavansa niitä, mutta laki sen esti. Nyt tätä lakia ollaan muuttamassa – kuinka pitkälle lopulta mennään työttömän osalla ja mitä virkamiesten oikeuksia luovutetaan yritykselle?

Itse kannatan vapaata kilpailua – oikeastaan nykyistä vapaampaa vähentäen kilpailua vääristäviä yritystukia. Kuitenkin mentäessä liiketoimintaan, joka koskettaa hädässä olevia ihmisiä kuten työttömätkin ovat, herää minulle epäilyksiä.

Kenties olen väärässä – on kuitenkin muistettava, että nämä yritykset eivät tee hyväntekeväisyyttä vaan tavoittelevat voittoa. Henkilöstövuokrauksessa yksittäinen ihminen on tällöin voiton saavuttamisen väline.

Sote kerää suuren huomion, mutta samalla pitäisi kaikkien huomata, että maakunnille ollaan siirtämässä muutoinkin todella suuri määrä valtaa ja tehtäviä.

EDIT 15.3.2018 klo 18:16: Hallituksen luonnoksessa arvellaan seuraavaa: "Uudistuksessa on lähdetty siitä, että pitkällä aikajänteellä uudistus siirtäisi julkisen hallinnon nykyisestä kasvupalvelutehtäviä tekevästä henkilöstöstä noin 75 prosenttia yksityiselle sektorille.

PS. Tämän linkin takaa löytyy kuva maakunnan tehtävistä.

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu