Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa

Suomen viennin raportoinnissa tavaraviennillä on ollut pitkään ylikorostunut rooli, vaikka yksi merkittävimmistä Nokian notkahduksen pelastajista on ollut palveluvienti, joka VATT:n tutkimuksen mukaan vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi. Meidän tulisikin kiinnittää yhä enemmän huomiota sekä palveluliiketoiminnan kasvun edistämiseen että kotimaisen arvonlisän huomioarvon kasvattamiseen viennin arvioinnissa ja talouspolitiikassa.

Tullin tavaraviennin tilastointi ja kotimainen arvonlisäys

Tullin tavaravienti ei ota huomioon kotimaista arvonlisäystä ja tarkastelee vain vietävän tavaran arvoa. Haastetta tämän yksipuolisessa tuijottamisessa kuvaa hyvin Tilastokeskuksen Tapio Kuusisto Tietotrendit blogissaan:

"Tullin tietojen mukaan autojen vienti on lisääntynyt viimeaikoina huomattavasti. Olisi kuitenkin hullua väittää, että Saksassa ajetaan suomalaisilla autoilla."

"Kansantalouden tilinpidon ja maksutasetilaston näkökulmasta myös taloudellisella omistajuudella on merkitystä.Jos esimerkiksi Suomeen tuodut osat eivät ole suomalaisyritysten omistuksessa ja näistä osista Suomessa koottuja tavaroita ei ole myyty Suomesta ulkomaille vaan ne ovat ulkomaisessa omistuksessa, ei kyseisiä tavaroita lueta maksutaseen mukaiseen vientiin – toisin kuin Tullin tilastoinnissa."

"Kansantalouden tilinpidossa ja maksutaseessa tämän tyyppinen vienti vähennetään lähdeaineistona käytetystä Tullin tavaraviennistä. Toisaalta tällainen yritystoiminta synnyttää työpaikkoja ja osa tuotannosta näkyykin palveluviennissä."

Toinen hyvä esimerkki kotimaisen arvonlisäyksen vähyydestä liittyy uutisoituun dieselpolttoaineen nousuun ykköseksi ohi paperin Suomen tavaraviennissä. Kotimaista arvonlisäystä tutkittaessa vuonna 2015 fossiilisten polttoaineiden vientiarvosta vain noin 17 prosenttia jäi suomalaisiin vientiyrityksiin ja niiden alihankkijoille. Loppuosa näiden tuotteiden vientiarvosta maksettiin ulkomaisille raakaöljyn tuottajille. (VATT:n tutkimus: 100 vuotta pientä avotaloutta – Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät)

Kotimainen arvonlisäys kuvaa hyvin sitä, paljonko arvosta syntyy Suomessa ja myös jää tänne. Globaalien arvoketjujen tuoma muutos on ollut merkittävä parin viime vuosikymmenen aikana. On mielestäni tärkeää nostaa esille, että viennin bruttoarvot ja niiden muutokset eivät enää ole suorassa yhteydessä maiden kotimaiseen tuotantoon kuten ennen globaalien arvoketjujen yleistymistä ja palvelukaupan kasvua.

Palveluviennin merkitys nousussa – yksi merkittävimmistä Nokian laskun pelastajista

Uuden Suomen artikkelissa kerrotaan: "Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää, Kuusisto kirjoittaa."

Palveluviennin  kasvu on ollut merkittävää ja nyt korjatut tilastot osoittavat sen merkityksen olleen jopa arvioitua suurempaa. Palveluviennin arvo kokonaisviennistä on jo noin kolmannes ja kotimaisessta arvonlisäyksestä se on jo suurempi.

VATT:in tiedotteessa kerrotaan kuinka Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa viisi miljardia euroa, eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, muta tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla.

Viennin arviointia uudistettava ja painopistettä siirrettävä palveluliiketoimintaan ja kotimaiseen arvonlisäykseen

Tavaroiden bruttoviennin seurannan ylikorostuneisuus vääristää todellista kansantaloudellista merkitystä. VATT:n marraskuussa 2017 ilmestynyt raportti 100 vuotta pientä avotaloutta – Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät mahdollistaa kokonaisvaltaisemman keskustelun Suomen viennin rakenteesta ja se tulisi pikimmiten nostaa esille – toistaiseksi se on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle. Suosittelen kaikille viennin rakenteesta ja muutoksesta kiinnostuneille raportin lukemista erityisesti sivulta 51 alkavan Suomen ulkomaankaupan viimeaikaiset trendit -osion osalta.

Raportin pohjalta tulisi myös pohtia talouspolitiikkaamme ja esimerkiksi pohdinnassa olevia yritystukia. Palveluliiketoiminnan kasvu näyttää toteutuneen paljolti omin voimin samaan aikaan, kun merkittävästi tuemme pääosin perinteistä valmistavaa teollisuutta osin säilyttäen vanhaa ja tukien pysähtyneisyyttä.

Kuten vaikkapa työllisyysasteen seurannassa, niin viennissäkin yksi tilasto saattaa tarjota huomattavan vääristyneen ja yksipuolisen kuvan. VATT:n tekemää loistavaa pohjatyötä olisi nyt mahdollista jalostaa ja kehittää paremmin reaalimaailmaa kuvaavaa seurantaa päätöksenteon pohjaksi.

Kotimainen arvonlisäys tulee nostaa keskusteluun ja ottaa tarkasti huomioon pohdittaessa talouspolitiikkaa sekä esimerkiksi perustetun Business Finlandin painopisteitä. Samalla palveluviennin arvostusta tule nostaa ja miettiä kuinka tätä vahvuuttamme parhaiten vahvistetaan edelleen.

Toivottavasti vihdoin virinnyt keskustelu jatkuu ja johtaa toimenpiteisiin.

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu