EVA ja Ahopelto haluavat tuoda 10 000 koodaria Suomeen

Evan analyysissään pääomasijoittaja ja teknologiayrittäjä Timo Ahopelto ehdottaa, että Suomeen pitäisi houkutella ja tuoda 10 000 ulkomaista koodaria Suomeen sekä houkutella verohelpotuksilla kansainvälisten jättien tuotekehityskeskuksia. Analyysissään hän nojaa erityisesti Israelin sekä Uuden-Seelannin toimenpiteisiin ja tilanteeseen. Molemmat maat ovat varsin erikoisia ja osa löydetyistä yhtymäkohdista tuntuu aika kaukaa haetuilta.

Itse olen tehnyt urani pääosin tuotekehityksessä sekä asiantuntijana että tiimin vetäjänä ja olen ollut huolissani tutkimuksen ja tuotekehityksen vähenemisestä Suomessa. Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Konkreettiset ideat ja ajatukset ovat tervetulleita ja suunta olisi käännettävä, mutta en ole aivan vakuuttunut Ahopellon keinoista ja johtopäätöksistä. Etenkin mikäli katsomme maassa tehtyä politiikkaa ja suuntausta TEKES- ja koulutusleikkauksineen on vaikea nähdä kuinka näillä esitetyille keinoilla asia nopealla aikataululla ratkaistaisiin. Myöskin elinkeinoelämä on itse vähentänyt panostuksia koko 2010-luvun, mikä ei tee Suomesta kovin houkuttelevaa kohdetta. Tässä kohden yritysten on katsottava peiliin sivuuttaessaan kvartaalitalouden huumassa pitkän aikavälin kehityksen.

Uuden-Seelannin ja Israelin esimerkit

Uusi-Seelanti toteutti kampanjan, josta Ahopelto kertoo:

"Uusi-Seelanti lupasi ennakkoluulottomasti hakemusten perusteella lennättää maahan omalla kustannuksellaan 100 koodaria ja tutustuttaa heidät Uuteen-Seelantiin ja tarjota matkan päätteeksi työpaikkaa."

Hakemuksia tuli peräti 48 000 ja verkkosivut jopa kaatuivat. Uusi-Seelanti on kuitenkin yksi monen unelmalomakohteista, jolla lienee suuri vaikutus houkuttelevuuteen enkä oikein usko, että Suomi moiseen pystyy luonnostaan ja muista hienouksistaan huolimatta.

Israel on taas todellinen teknologian edelläkävijämaa ja taloudeltaan aivan toisessa mittaluokassa kuin Suomi. Monista syistä Israel on noussut asemaansa, esimerkiksi aseteollisuudella on ollut suuri vaikutus teknologiakehitykseen sekä myös maan saamalla mittavalla tuella mm Yhdysvalloista. Lisäksi sääntelyn suhteen ko maa on melko lailla riippumaton eikä joudu esimerkiksi seuraamaan EU:n sääntöjä.

Teknologiajättien tuotekehityskeskusten houkuttelu Suomeen

Valitettavasti Suomi on melkoisella takamatkalla alustatalouden ja verkkokaupan suhteen, missä suurimmat yritykset kuten Google, Facebook ja Amazon toimivat. Itse uskon että ensisijaisesti teknologiajätit perustavat tuotekehityskeskuksiaan niihin maihin, missä on olemassa merkittävää osaamista tarvittavilta teknologia-alueilta ja pyrkivät sitten houkuttelemaan osaajia itselleen merkittävillä resursseillaan. Ajatus siitä, että pelkästään verohelpotuksilla ilman merkittäviä omia vahvuuksia saataisiin houkuteltua näitä Suomeen vaikuttaa melko huteralta ajatukselta. Se että olisimme niin houkutteleva maa, että tänne tuotaisiin merkittävä määrä osaajia ulkoa tällaisiin kehityskeskuksiin vaikuttaa mielestäni epärealistiselta.

Viime aikoina on ollut myös puhetta siitä, kuinka hallituksen strategiana on tehdä Suomesta tekoälyn johtava hyödyntäjämaa. Itse pidän tätä epärealistisena strategiana, sillä ilman omia merkittäviä panostuksia teknologian kehittämiseen sekä olematta mukana merkittävillä panostuksilla alueen tutkimuksessa ollaan jatkuvasti perässä. Moni yritys on yrittänyt tällaista strategiaa epäonnistuen pahasti.

Suuntaa muutettava palveluliiketoimintaa edistäväksi

Mielestäni meidän on löydettävä omia erikoisalueitamme ja lähestyttävä 2020-lukua niiden kautta. Perinteisen teollisuuden tukemista on vähennettävä ja siirrettävä painopistettä uuteen. Palveluliiketoiminnan osuus on ollut viennistämme jatkuvassa kasvussa ja pelastanut meidät Nokian romahduksen jälkeen. VATT:n tutkimuksen mukaan se vastasi viime vuonna 36 prosentista viennin kokonaisarvonlisäystä. Lisäksi palveluviennin osalta ns kotimainen arvonlisäys on huomattavasti tavaravientiä suurempi – esimerkiksi tavaraviennin uuden ykkösen dieselin kotimainen arvonlisäys on vain 17%.

Ahopellon päättelyssä on mielenkiintoinen ristiriita, sillä hän ennustaa nykymenolla Suomesta tulevan ohjelmistoalan halpatuotantomaa. Eiköhän halpatuotanto tapahdu mm Intian kaltaisissa maissa eikä maassa, jossa on ohjelmoijista hänen kertomansa mukaan pulaa?

Toisaalta puhutaan koodaripulasta, mutta jostain syystä se ei näy esimerkiksi laajemmin alan palkkakehityksessä. On kyllä uutisoitu kuinka huippuosaaja voi saada 15 000 euroa, mutta kovin harvassa ovat tällaiset palkat Suomessa kokemukseni mukaan. Jos pula olisi merkittävä pullonkaula, niin sen pitäisi näkyä myös yleisessä palkkakehityksessä mikäli markkinat toimivat kuten pitäisi.

Hieman mietityttää onko tässä EVA:n ja Ahopellon tavoitteena tuoda ulkomailta halvempia koodareita vai aidosti huippuosaamista. Viime aikoina työvoimapulalla tunnutaan eri alueilla tekevän vahvasti omia etuja avajaa lobbausta halvemman ulkomaisen työvoiman saamiseksi helpommin käyttöön. Esimerkiksi Lapin matkailubuumista huolimatta palkkatasot eivät siellä nouse vaan käytetään yhä enenevässä määrin ulkomaista vuokratyövoimaa.

Lamavuosina erityisesti 2010-luvun alussa laitettiin todella paljon koodareita kortistoon yt-neuvotteluilla ja valitettavan usein ne kohdistuivat vanhempiin osaajiin, joiden osaamisen kehittymistä ei tuettu esimerkiksi koulutuksilla. Nyt olisi mm panostettava muuntokoulutukseen erilaisten ohjelmointikielien ja menetelmien osalta. Vanhempikin insinööri oppii kyllä uusia temppuja, kun siihen annetaan mahdollisuus. Myös yhteiskunnan tulisi tukea yli viisikymppisten palkkaamista, kun tällä hetkellä se saattaa jopa tuoda lisäkustannuksia.

Suomen on pienenä maana tehtävä nyt vaikeita valintoja ja mietittävä miten resurssit kohdennetaan parhaiten tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu