Irti vastakkainasettelusta – paikallisen sopimisen pattitilanne purettava

Keskustelu paikallisen sopimisen edistämisestä junnaa paikallaan ja molempien osapuolien pitäisi pyrkiä murtamaan jatkuva vastakkainasettelu, sillä vikaa on sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen asenteissa. Usein tuntuu että tavallinen työnantaja ja työntekijä varsinkin PK-yrityksissä ovat paljon lähempänä toisiaan samassa veneessä, kun taas järjestöt riehuvat eri veneissä mätkien toisiaan airoilla. Yritystoiminnan kannattavuus ja kasvu on Suomen menestyksen avaintekijä – meidän on löydettävä keinot yhteisen sävelen löytämiseksi, jotta Suomella on mahdollisuudet menestyä globaalissa kilpailussa.

Ei vain palasia Ruotsin mallista vaan paikallinen sopiminen yhdessä myötämääräämisoikeuden kanssa

Mielestäni ratkaisun avain löytyy hyväksymällä lähtökohdaksi Ruotsin malli, jossa toteutuu mahdollisuus laajempaan paikalliseen sopimiseen yhdistettynä työntekijöiden myötämääräämisoikeuteen ja edustajaan yrityksen hallituksessa. Ruotsissa tämä on toiminut ja saanut aikaan paremman yhteisymmärryksen osapuolten välillä – kaikkien saadessa tiedon yrityksen tilanteesta ja näkymistä voidaan paljon helpommin olla yhtä mieltä tarvittavista muutoksista.

Nykyinen tuotannollis-taloudellinen syistä irtisanominen yt-neuvottelujen kautta on osin teatteria, joka jättää vaikkapa irtisanomisten kohteeksi joutuvat henkilöt ikävään asemaan. Luottamusmiehille kyllä annetaan jonkun verran tietoja neuvotteluissa ja avataan tilannetta, mutta työntekijöillä niistä ei edes käytännössä saa antaa tietoa. Neuvottelut jäävät kabinetteihin eikä irtisanotut työntekijät ja myöskään jäävät saa kattavaa tietoa syistä ja tilanteesta. Tämä johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa hyvälläkin suoritteilla ja osaamisella joutuu irtisanotuksi saamatta edes tietää kunnollisia perusteluja. Lainsäädännön ja työmarkkinajärjestöjen toiminnan olisi muututtava ihmistä kunnioittavammaksi – nyt tuntuu siltä, että työnantajalle ja liitoille riittää, että ne pääsevät sopimukseen eikä oikeastaan lopulta välitetä siitä ihmisestä, joka toimenpiteiden kohteena on ja jonka elämään asialla on suurin vaikutus.

Paikallisen sopimisen kautta olisi kenties mahdollista päästä toisenlaisiin ratkaisuihin ja tiukasti säädellyn sekä valitettavan salaisen prosessin sijasta päästä avoimempaan päätöksentekoon. Vaikkapa töiden loppuessa vähimmäisvaatimus työntekijän kannalta olisi saada tietää miksi niin kävi ja miten tilanteeseen päädyttiin – pahinta on epätietoisuun ja asioiden jääminen salaisuuden verhon taakse. Se on irtisanotun kannalta raastavaa.

Ruotsin mallin edut

Talouselämässä hallitusammattilainen ja Suomen vaikutusvaltaisemmaksi naiseksi valittu Sanna Suvanto-Harsaae harmittelee suomalaista kahtiajakoa, joka halvaannuttaa työmarkkinat ja hidastaa talouskasvua. Hänellä on pitkä kokemus Pohjoismaisista yrityksistä ja hän kuvaa Ruotsin tilannetta seuraavasti:

Ruotsissa yritysten hallituksissa on yleensä myös henkilöstön edustajia. Lähes kaikki ay-liikkeen johtoon edenneet ovat siis jossain vaiheessa toimineet yrityksen hallituksessa ja sisäistäneet bisneksen logiikan. Seurauksena on vähemmän työtaisteluja ja vastakkainasettelua. Kaikki ymmärtävät, että yritysten kannattava kasvu ropisee koko yhteiskunnan laariin.

Suomessa tätä systeemiä ei ole. Täällä ajatellaan usein, että kuka riistää ketä. Suomi on kuitenkin vain juuri niin hyvä kuin suomalaiset yritykset ovat.”

Viisaita sanoja paljon nähneeltä ja suomalaisittain poikkeuksellisesti kuluttajamarkkinoilla menestyneen ammattilaisen näkökulmasta.

Miten avata pattitilanne?

Tuhannen taalan kysymys, jonka ratkaisu saattaisi pitää sisällään avaimet Suomen kääntämiseksi yhä paremmin kasvu-uralle. Suomi tarvitsee rohkeutta ja kykyä tehdä merkittäviä muutoksia.

Tässä korostuu muutoksen vaikeus. Ruotsissa on näin tehty jo pitkään ja se on osa nykyistä toimintakulttuuria, mutta Suomessa tämä tulisi uutena ja koskaan muutos ei synny kivutta ja ongelmitta.

Todennäköisesti työnantajajärjestöt näkevät uhkana sen, että ay-liikkeen edustajia tulisi yritysten hallitukseen ja mitä siitä seuraisi. Kun tämä ei ole nykyinen toimintamalli, niin väistämättä oppimista yrityksen ja erehdyksen kautta tulisi. Itse haluaisin nähdä tässä ratkaisuja siten, että automaattisesti kyse ei olisi luottamusmiehestä ja pienempiin yrityksiin löytyy myös ratkaisut.

Ilman molemminpuolisia myönnytyksiä ja kykyä asettua myös toisen osapuolen asemaan ei päästä eteenpäin. Mielestäni hallituksen viimeaikaiset päätökset ovat myös ennemmin kärjistäneet tilannetta entisestään kuin auttaneet kohti ratkaisuja.

Muutuksen välttämättömyys – pysähtyneisyys vaarantaa kasvun

Suvanto-Harsaae toteaa haastattelussa kokemuksiaan haettuaan viittä eri toimitusjohtajaa Suomessa:

Ei löytynyt helpolla. Olemme menettäneet kaksi johtajasukupolvea. Vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen moni johtaja säästi ja tehosti, mutta liian harva kasvatti liiketoimintaa. Myös heidän seuraajansa ovat oppineet saman mallin.”

Myös tutkimukset ovat osoittaneet Suomen merkittäväksi ongelmaksi yritysten kasvun vähäisyyden – moni TOP500-yritys on verraten hyvin kannattava, muttei juurikaan kasva.

Mielestäni sekä yritysten johdolla että työntekijöillä on haasteena kääntää ajatukset ja toiminta jälleen luomaan kasvua pitkien säästökuurien ja nykytoiminnan rationalisoinnin jälkeen. Tämä muutos ei ole helppo ja vaatii muutosta sekä johdon että työntekijöiden ajatusmaailmassa ja asenteissa.

Muutos on tärkeä, jotta pärjäämme 2020-luvulla yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, mutta miten se saadaan aikaan? En valitettavasti tiedä ja olen turhautunut katsoessani kuinka kaivaudutaan molemmissa leireissä omiin poteroihin. Jollain keinolla tämän asian pitäisi nytkähtää eteenpäin ja osapuolten välinen luottamus pitäisi saada nousuun – jatkuva kyräily ja vastakkainasettelu tekee vain hallaa Suomelle.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu