Työvoimapalvelujen ulkoistaminen ja työttömien digitaalinen profilointi

Mistä kumpuaa Sipilän hallituksen kiire siirtyä hankkimaan työvoimapalvelut palveluntarjoajilta? Hallitus ajaa läpi merkittävää lakimuutosta, joilla suuri osa työvoimapalveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ja samalla niille oltaisiin antamassa suora pääsy työttömien kaikki tiedot sisältävään URA-asiakastietojärjestelmään. Järjestelmässä on myös paljon henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty TE-toimistossa virkavastuulla. Mielestäni on syytä olla huolissaan näiden tietojen turvaamisesta ja asianmukaisesta käytöstä, jos koko URA-järjestelmä avataan yksityisille toimijoille.

Järjetön väliaikainen ja lyhytaikainen muutos ennen maakuntauudistusta ja uutta järjestelmää

Kasvupalveluiden, joihin työvoimapalvelut kuuluvat, olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa eli noin puolentoista vuoden päästä ja sitä varten ollaan luomasssa uutta tietojärjestelmää. Tästä huolimatta hallitus näkee tarpeelliseksi tehdä tämän lakimuutoksen pikaisella aikataululla ja mahdollistaa työvoimapalveluiden osto palveluntarjoajilta jo 1.9.2018.

Lisäksi oltaisiin tekemässä muutoksia poistuvaan tietojärjestelmään arvioiden mukaan 2,1 miljoonalla eurolla ja mm järjestämässä koulutuksia palveluntarjoajille sen käytöstä. Tietojärjestelmämuutokset olisivat arvioiden mukaan valmiina tammikuussa 2019 eli yhden vuoden käyttöä varten nähdään tarpeelliseksi tehdä tämä rumba ja merkittävät lakimuutokset ilman kunnollista pohdintaa. Valtion tietojärjestelmäkehityksessä on kädet täynnä uuden järjestelmän kehityksessä ja aikataulu on jo lähes epärealistinen, mutta silti halutaan vielä sotkea mukaan tällainen väliaikainen muutostyö, miksi?

Mistä tämä kiire? Oman arvaukseni mukaan hallitus haluaa kaiken sotehässäkän taustalla ajaa tällaisen merkittävän muutoksen puolihuomaamatta. Toisaalta vaikka sote- ja maakuntauudistus menisi reisille, niin saadaan joka tapauksessa luotua merkittävä määrä uutta liiketoimintaa frendeille henkilöstöpalvelurityksistä. Vilkaisin EK:n lausuntoa esityksestä ja ainakin minulla soi hälytyskellot, kun se myös henkilöstöpalveluyritysten edustajana täysin varauksetta kannattaa esitystä.

Henkilöstöpalveluyrityksillä tuntuu olevan varsin läheiset välit hallituksen kanssa. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen puolustaessa aktiivimallia A-studiossa vieressä komppaamassa ei ollut vaikkapa TE-toimiston johtaja vaan suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Lakiesitys mahdollistaa työttömien digitaalisen profiloinnin

Muistatte varmaan keskustelun soten kapitaatiomallista terveystietojen automaattisen  profiloinnin yhteydessä? Tässä lakiesityksessä ollaan mahdollistamassa sekä julkiselle että palveluntarjoajille työttömän digitaalinen profilointi tietojärjestelmien tietojen pohjalta.

Vaikka profiilien perusteella ei tehdä suoraan päätöstä, niin näillä voi olla merkittävä vaikutus siihen millaisia palveluita tarjotaan ja kenelle. Nämä profilointiin käytettävät järjestelmät eivät ole avoimia emmekä saa tietää, miten profilointi oikeastaan tehdään – lisäksi jatkossa kullakin palveluntuottajalla lienee omat tapansa tehdä sitä.

URA-asiakastietojärjestelmä voi sisältää tietoa myös asiakkaan terveyteen sekä vaikkapa elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista, joista hän on kertonut virkavastuulla olevalle TE-toimiston työntekijälle. Jos kyseessä on vaikkapa pitkäaikaistyötön ja osin kuntoutusta tarvinut, on vuosien varrella voinut kertyä arkaluontoistakin dataa. Nyt nämä tiedot sitten asianosaiselta kysymättä avattaisiin palveluntarjoajille. Mielestäni se ei ole kohtuullista ja asiasta pitäisi käydä laajempaa keskustelua.

Oma lukunsa on vielä se, että ko järjestelmässä asiakkaana olevalla henkilöllä ei ole itse sähköisesti mahdollisuutta katsoa tietojaan eikä korjata mahdollisia virheitä.

Itse lakiesityksessä annetaan varsin laajat mahdollisuudet tietojen käyttöön:

"Palveluntuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta sekä 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun työkokeilun järjestäjältä henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi tai tehtävien hoitamiseksi."

"Henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakastietojärjestelmään talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi, vireillä olevan asian selvittämiseksi tai ratkaisemiseksi, valvonta-, kehittämis- tai seurantatehtävän suorittamiseksi taikka toimeksiantotehtävän suorittamiseksi."

Varsin laajat tiedonsaantimahdollisuudet ollaan siis antamassa palveluntarjoajille ja siellä työskenteleville henkilöille. On hyvä myös huomata, että toisin kuin virkamiehillä, niin alalla ei ole samankaltaista sääntelyä. Itse hallituksen esityksessä todetaan:

"Palveluntuottajan palveluksessa olevien henkilöiden koulutusta tai asiantuntemusta koskevista vaatimuksista ei ole esitetty säädettävän, koska alalla ei ole kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksia."

Hämmentävää.

Huterat perustelut lakiesityksen hyödyistä

Kyseessä vaikuttaa olevan ideologinen valinta ja tarkoituksena antaa henkilöstöpalvelurityksille uutta liiketoimintaa julkisilla varoilla kustannettuna. Esimerkkimaina on käytetty Australiaa ja Iso-Britanniaa, joiden niidenkään tulokset eivät ole kaikilta osin positiivisia. Varsin vähälle huomiolle jää lähempänä Suomea olevien kokemukset, joista kuitenkin mainitaan esityksessä seuraavaa:

"Finn (Subcontracting in Public Employment Services, 2011) raportoi 12 vaikuttavuustutkimuksen tuloksista Isossa-Britanniassa, Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tulokset ovat ristiriitaisia: Isosta-Britanniasta löytyvät myönteisimmät arviot ja negatiivisempia tuloksia on saatu Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Finn katsoo, että yksityiset palveluntuottajat voivat tietyissä sopimusjärjestelyissä parantaa joidenkin ryhmien osalta tuloksia ja tuoda innovaatioita palveluihin."

Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut – ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot? Ne lienevät ainoa syy Tanskan onnistumiseen?

Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.

Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä – muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan. Siihen peilaten tämä kiirehtiminen työvoimapalveluiden ulkoistuksessa väliaikaisella mallilla on turhaa ja sisältää tarpeettomia riskejä kyseenalaisilla odotuksilla.

Tästä asiasta tulee käydä kunnollinen arvokeskustelu ja mahdollinen uudistus on syytä toteuttaa vasta maakuntahallinnon aloitettua ja työvoimahallinnon siirtyessä – jos silloinkaan.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu