Vielä kerran Chempolisista – Intian kaupan yhtälö

Eilisen blogin yhteydessä tuli esille Chempolisin Intian kauppa, joten päätin ihmetellä muutamia itselleni avoimia kysymyksiä kaupasta ja yhtiön tulevaisuudesta. Samalla kun kauppa on toivottu ja epäilemättä tarpeellinen, kummastuttaa siinä tulevaisuuden kannalta muutama seikka. On hyvä ymmärtää, että käytännössä Fortum ja Chempolis eivät ole tässä myymässä tehdasta vaan menossa itse puoliksi omalla pääomalla rakentamaan sitä Intiaan ja tuotot tulevat vasta arvioidun 2020 tapahtuvan tehtaan valmistumisen jälkeen tuotannon myötä.

Tehtaan julkistettu rahoitus

160 miljoonan euron arvoinen ollaan rakentamassa siten, että omaa pääoma yhteisyrityksen kautta sijoitetaan 30% ja 70% otetaan lainaa. Intialainen NRL omistaa yhteisyrityksestä 50%, Fortum investoi saaden 28%:n omistuksen ja Chempolisin omistusosuus tehtaaseen olisi 22%.

Fortumin investointi on suoraan tuosta oman pääoman tarpeesta laskettu ja arvoltaan 13,5 miljoonaa euroa. Täysin avoin kysymys on se, millä Chempolis rahoittaa osuutensa. Laskennallisesti sen osuus on 10,5 miljoonaa euroa.

On hyvä muistaa, että samalla kun nämä yritykset lähtevät hankkeeseen yhteistyöyrityksessä tulee niille vastuuta myös lainaosuuksista.

Chempolisin rahoitustilanne – Fortumin ja Taalerin sijoitukset jo sulaneet

Talouselämä kertoi tällä viikolla:

"Chempoliksen taloustilanne on tähän asti ollut veitsenterällä. Viime tilikauden luvut kertovat, että Chempoliksessa oli vuoden lopussa jäljellä niukasti eli noin 80 000 euroa omia pääomia. Talouselämän analyytikko Ari Rajala laski huhtikuussa, että rahoitusreservi riittää noin puoleksi vuodeksi nykyisellä tappiotahdilla."

"Tappioita Chempolikselle on kertynyt yhteensä 15,7 miljoonaa euroa yhteensä noin 20 miljoonan euron sijoituksilla."

Vaikkapa Asiakastiedon sivuilta kukin voi vahvistaa tilanteen. Yhtiön viime vuoden avainluvuissa omavaraisuusaste on 3% ja tappiota viime vuonna tehtiin 1,3 miljoonaa euroa.

Joten jäljellä olevista varoista ei sijoiteta tuohon yhteisyritykseen mitenkään.

Kuka tulee rahoittamaan Chempolisin osuuden?

Jännittävää onkin seurata kuka tulee apuun. Iltalehti kertoi tällä viikolla, että myös toinen valtionyhtiö Neste on ollut mukana neuvotteluissa jo vuonna 2016 ja poliittisiakin neuvotteluja on käyty. Mielenkiintoista on se, että Neste kieltäytyy kommentoimasta asiaa ja Antti Kaikkosella muistikuvat ovat hataria.

On jossain määrin mahdollista, että teknologiasta tulee joku korvaus Chempolisille lisensioinnilla. Pitäisihän näin käydä, kun pari vuosikymmentä on kehitetty ja pelkästään tukiakin sille on annettu miljoonia.

Tulevatko Taaleri ja Fortum sijoittamaan lisää Chempolisiin, jotta osaomistus yhteisyritykseen toteutuu? Vai onko Neste yhtäkkiä mukana kuvioissa?

Vai onko sitten jotain valtion yritystukia tai Finfundin tukea luvassa? Kenties Vake voisi laittaa valtion taseen töihin Intiaan tai valtion omistama Teollisuussijoitus?

En tiedä. Minun talousymmärrykseni rajoissa vaikuttaisi olevan selvää, että jotain liikkeitä on tapahduttava.

Kauppa se on joka kannattaa – tosin ei aina

Jo ennalta arvattavissa ovat jotkin reaktiot siitä, kuinka nytkö tehtaan syntyminenkin on huono asia. En suoraan niin väitä, mutta asioita on hyvä tarkastella myös liiketaloudelliselta kannalta. Minulla ei ole millään niitä tietoja, mitä sopijaosapuolilla kuten Fortumilla on. Ihmettelen vain niiden varassa, joita minulla on ja oman kokemukseni perusteella.

On selvää, että ensimmäisen tehdashankkeen toteutuminen oli Chempolisille elinehto – muutoin oltaisiin piakkoin laitettu lappu luukulle. Yleensä myös ostajat tahi yhteishankkeen osapuolet tietävät tämän ja käyttävät sitä hyväkseen kylmästi – ei ole kyse hyväntekeväisyydestä.

Ensimmäisen tehtaan referenssin kautta voidaan saada uusia kauppoja, jotka sitten ratkaisevat kehitetyn teknologian menestyksen sekä tulevat tuotot. Parisenkymmentä vuotta on menty ilman diiliä – se kertonee siitä, että mikään ylivoimainen teknologia ei liene kyseessä.

Julkisen ja yksityisen rahan sekoituttua matkan varrella on hankkeen kokonaistaloudellinen arvio vaikeaa ja suuri osa perustunee tulevaisuuden odotuksiin. Millaisia ne sitten ovat ja mihin olettamiin perustuen? Tähän kysymykseen voisivat varmaan vastata vain Taalerin, Fortumin ja Chempolisin johto. Toivottavasti riskit ovat kohtuullisella tasolla ja tuotot todennäköisiä.

Seuraan jännityksellä jatkouutisia ennen 2018 syksyyn kaavailtua tehtaan rakentamisen aloitusta.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu