Piilokorruptio Suomessa osa 3: Konsulttiyrityksien laajamittainen käyttö

Valtion ja kuntien monet toiminnot sekä niissä tehtävät erilaiset hankkeet tarvitsevat yhä enenevässä määrin konsulttiyrityksien palveluita. Esimerkiksi kaavoituksessa vaadittavat selvitykset sekä ympäristölupien valvonnassa tarvittavat tutkimukset ovat lähes aina konsulttiyrityksillä teetettyjä. Piilokorruption mahdollisuus on näissä ilmeinen – konsulttiyritykset tietävät toimeksiannoissa mikä on tavoite ja kiusaus toimittaa haluttu tulos on suuri. Suotuisat selvitykset ja tutkimukset poikivat lisää töitä ja toteutunut jatkohanke samoin.

Monilla muillakin alueilla konsultointiyritysten kädenjälki näkyy vahvasti. Esimerkiksi hallituksen hankkeissa ja suunnitelmissa toistuvat usein samat yritysten nimet ja usein on sopivasti jääty piirua alle kilpailutusta vaativan rajan – näin on voitu valita mieluinen konsulttitaho selvityksiä tekemään. Myös suurten tietojärjestelmähankkeiden kohdalla julkisen sektorin resurssit eivät riitä määrittelemään itse tulevan järjestelmän toiminnallisuuksia ja apuun hankitaan konsulttiyritys tai tietotekniikkatalo. Usein samat tahot ovat mukana varsinaisessa järjestelmän kilpailutuksessa ja saavat merkittävää etua itselleen.

On tärkeää tiedostaa, että puhuessani piilokorruptiosta kyseessä ei ole useimmiten rangaistava toiminta vaan moitittava tai epäeettiseksi katsottava. Käsittelin piilokorruption käsitteitä laajemmin blogissa Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa – osa 1.

Kaavoituksen vaikutusarvioinnit

Kaavoitusprosessissa tarvitaan usein erilaisia vaikutusarviointeja erityisesti teollisuuden, kaupan ja asuinalueiden sijoittuessa samalle alueelle. Kunnalla on vahva intressi edistää yritysten toimintaedellysten paranemista alueellaan ja houkutella lisää liiketoimintaa. Valitettavan usein asukkaiden elinympäristölle saattaa aiheutua kohtuutonta haittaa muutoksista. Muutoksia toki tarvitaan ja ei voida olettaa, ettei mitään vaikutuksia tule – muutoin yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja muutokset kävisivät käytännössä mahdottomiksi.

Salmisen ja Viinamäen Vaasan yliopiston julkaisussa "Piilokorruptio Suomessa: Mitä kansalaiset kertovat?" on kerrottu konsulttiyrityksistä seuraavaa:

"Konsulttien käyttö erilaisten taustaselvitysten tekemisessä vaikuttaa joskus käytännön päätöksiin epäterveellä tavalla esimerkiksi ympäristöä koskevissa selvityksissä. Eräissä kertomuksissa viitataan siihen, että konsultti voi joutua toimimaan paineen alla ja hän saattaa tiedostaa, millaista lopputulosta selvitykseltä halutaan joko päättäjien, suunnittelutoimien kohteena olevien asukkaiden tai elinkeinoharjoittajien taholta. Paine tulee myös siitä, että konsultti tarvitsee töitä jatkossa. Lopputuloksena saattaa olla siinä määrin pyöreä teksti, että päättäjät voivat tulkita sitä toivomallaan tavalla. Olennaisia asioita on mukana, mutta teksti mahdollistaa erilaiset tulkinnat."

Olen itse mm tutustunut yhteen lähialueen kaavoitushankkeeseen, jossa teollisuusaluetta oltaisiin laajentamassa lähelle pientaloasutusta. Siinä konsulteilla teetetyistä hulevesi-, luonto-, liikenne- ja meluselvityksistä on hyvin havaittavissa kuvatut "pyöreät" tekstit mahdollistaen teollisuuden edun mukaiset tulkinnat. Oman mausteensa tähän kaavaprosessin tuo se, että teollisuusalueen ja pientaloalueen välissä on kuntaraja – tämä on johtanut absurdeihin tilanteisiin käsittelyprosessissa.

Valitettavan usein näissä selvityksessä ei ole mitään tiukkaa vastuulauseketta, joka asettaisi tekijät vastuuseen mikäli toteutusvaiheessa selvitykset osoittautuisivat puutteellisiksi tai jopa virheellisiksi.

Ympäristölupien omavalvonta konsulttiyrityksillä teetettynä

ELY:llä on vastuu ympäristölupien valvonnasta, mutta käytännössä se toteutetaan ns omavalvontana. AVI:n myöntämässä ympäristöluvassa on määrykset tehtävistä seurannoista ja tutkimuksista, jotka yritys tilaa itse joltakin soveltuvalta konsulttiyritykseltä kuten vaikkapa Rambollilta, jolla tuntuu olevan varsin suuri markkinaosuus alalla.

Yritys tilaa siis selvitykset itse ja on tietoinen tutkimuksen ajankohdasta. Tämä avaa melkoiset mahdollisuudet vaikkapa mittausten manipuloinnille. Itselläni on kokemuksia kahden ympäristöluvan alaisen "cleantech"-yrityksen teettämistä mittauksista, joista olen vääntänyt Uudenmaan ELY:n kanssa. Toinen on romuttamoyritys ja toinen puunmurskausta sekä teollisuusjätteen käsittelyä tekevä yritys.

Molemmat joutuvat teettämään meluselvityksen noin kerran kahdessa vuodessa. Selvityksessä mitataan aiheutuvaa melua ympäristöön käytännössä puolen päivän ajan ja tarkoituksena on, että sinä aikana laitoksilla on normaalia toimintaa. Naapurustossa on jo kiertävä vitsi: ompas hiljaista, onkohan melumittaus käynnnissä?

Jos kyseessä olisi ns jatkuvan prosessin laitos kuten vaikkapa paperitehdas olisi melumittausten manipulointi vaikeaa, mutta näiden tapauksessa näin ei ole. Valitsemalla mittausaika vuodenaikaan, jolloin välissä oleva suojametsä on vehreimmillään saadaan aikaan mahdollisimman suuri melua vaimentava vaikutus. Tekemällä toiminteita joko sopivilla materiaaleilla tai varovaisemmin saadaa melua vähäisemmäksi. Syöttämällä puunmurskaukseen mittausajankohtana helpommin murskautuvaa puhdasta puuainesta vähenee melu oleellisesti.

Romua käsittelevän yrityksen kohdalla mittauksen suorittaa sama konsultti, joka hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen suunnitteli meluaidan ko yritykselle haittojen vähentämiseksi. Tämän jälkeen sama konsultti tekee vaaditut mittaukset vahvistaen oman meluaitansa toimivan halutusti – erikoista.

Molemmilla on myös velvollisuus kerraan vuodessa tutkia alueelta maastoon ja ojiin johdettavan huleveden haitta-ainepitoisuudet. Tutkin raportteja peilaten niitä vuosikertomuksen ajankohtiin huoltotoimenpiteistä. Selvisi että molemmat olivat ruopanneet ja tyhjentäneet hulevesialtaansa ja kaivonsa pari viikkoa ennen vesien analysointia. Näin ollen otetut vesinäytteet eivät mitenkään kuvaa vuoden aikana normaalisti johdettavia pitoisuuksia.

Konsulttiyritykset eivät näihin asioihin olleet mitenkään puuttuneet raporteissaan eikä myöskään ELY:n valvonnasta vastaava virkamies. Huomautukseni asiasta eivät myöskään johtaneet toimenpiteisiin.

Edellämainitussa Salmisen ja Viinamäen raportissa todetaan:

"Kansalaiset kyseenalaistavat konsulttien roolin erityisesti niissä tilanteissa, missä konsulttiyhtiöllä on kytköksiä tutkimansa alan muihin yhtiöihin tai päättäjiin. Kansalaisten kertomuksissa tuntuu herättävän ”epätoivoa” kokemus, jonka mukaan viranomaiset uskovat konsultteja ”sokeasti”. Tämä saattaa vaarantaa kansalaisten oikeusturvan."

ELY:llä on hankala kaksoisrooli: toisaalta sen tehtävä on edistää vaikkapa cleantech-yritysten toimintaa, mutta samalla sen tehtävänä on valvoa niiden ympäristölupien toteutumista. Ovatko nämä roolit tasapainossa vai ajaako elinkeinoelämän edut kaiken ohitse? Vaikkapa Talvivaaran tapauksen kautta voi miettiä kuinka asiat ovat menneet.

Sopivien konsulttiyritysten valinta kiertämällä kilpailutus

Varsin useasti 30 000 tai 60 000 euron kilpailutusta vaativa hankintaraja on alittunut nipinnanpin. Näin sekä nopeutetaan prosessia että voidaan valita vapaasti haluttu toimija. Tarvittaessa toimeksiantoja voidaan myös ketjuttaa tai teettää osissa mikäli työmäärä kasvaa. Lisäksi uskon joidenkin yritysten tekevän näitä alkuun halvemmalla alle hankintarajan, jos tulevaisuudessa on odotettavissa lisää työtä toteutusvaiheessa.

Esimerkiksi Liikenne- ja Viestintäministeriö teetti sittemmin torpatun Bernerin kunnianhimoisen liikenneverkkoyhtiön pohdinnassa lukuisia selvityksiä juuri alle kilpailutusrajan. Kilpailutusraja oli tuolloin 30 000 euroa ja yhteensä hankkeessa käytettiin 331 497,50 euroa. Nämä kuitenkin ripoteltiin Iltasanomien mukaan seuraavasti eri konsultointiyrityksille:
Pricewaterhouse Coopers Oy yhteensä 36 000
JT-Con yhteensä 27 000
Transport Systems Catapult Services yhteensä 29 995
Vison Alliance Partners Oy yhteensä 29 700
NAG Oy yhteensä 33 900
Demos ry yhteensä 29 700
Gaia Consulting Oy 29 700
Strafica Oy Yhteensä 29 735
Asianajotoimisto Bird & Bird 29 990
WSP Finland Oy 13 700

Eli mukana 10 konsulttifirmaa, kaikilla paitsi yhdellä lasku piirua vaille kilpailutusta vaativa 30 000 tai sitten ketjutettu hankinnat kahdella toimeksiannolla yli. Näin on saatu suoraan ohjattua hankinnat sopivalle taholle ilman kilpailutusta – kätevää.

Tuossakin mukana oleva Gaia Consulting Oy on taho, johon tunnun törmääväni todella useasti katsoessani hallituksen erilaisia suunnitelmia. Viimeksi ns sinisen biotalouden strategioiden suunnittelussa yrityksellä oli merkittävä osuus. Pikavilkaisulla vaikuttaa ammattitaitoiselta ja kasvavalta firmalta, joka on erikoistunut kestävän liiketoiminnan suunnitteluun  – ei siinä mitään. Vaikuttaa olevan hallituksen luottopeluri näissä asioissa.

LVM ei ole tässä toimintatavassa yksin vaan valtio sekä kunnat käyttävät tätä keinoa jatkuvasti. Juurihan mm Business Finland osti konsulttipalveluja entiseltä asiantuntijaltaan 59 900 eurolla sen jälkeen, kun asiantuntija oli siirtynyt virastolta rahoitusta saavan asiakasyrityksen toimitusjohtajaksi. Lisäksi se maksoi yhdysvaltalaiselle yritykselle 59 999 euron kynnysrahan. Näissä tapauksissa varmaan täysin sattumalta kilpailutusta vaativa hankintaraja olisi ollut 60 000 euroa.

Julkisen sektorin tietojärjestelmät ja suuret tietotekniikkatalot

Tieto, Accenture ja CGI ovat suuria toimijoita julkisen sektorin tietojärjestelmäkehityksessä mielestäni jopa epäterveellä tavalla. Tämä on jatkunut vuosikymmeniä ja pienemmillä toimijoilla on ollut suuria haasteita päästä osalliseksi hankkeista.

Jos katsoo vaikkapa Apottia, niin siinähän arviointiin käytettiin Accenturea ja päädyttiin Epic-järjestelmään. Lopulta Accenture ryhtyi edustamaan yhdysvaltalaista Epicciä Suomessa ja siten on mukana toteuttamassa järjestelmää. Kilpailutus haastettiin markkinaoikeuteen ja päätös oli vapauttava. Täten lakia ei voida katsoa rikotun, mutta voidaan miettiä oliko prosessi kaikkineen silti eettisesti kestävä.

Todella usein julksien sektorin hankinnoissa oma määrittelyosaaminen ei riitä, minkä vuoksi hankitaan erillinen määrittelyprojekti konsulteilta. Vaarana tässä on, että räätälöidään määrittelyt sellaisiksi, että lopulta saman yrityksen järjestelmä on vahvoilla itse kilpailutuksessa. Julkisessa hankintamenettelyssähän tarjous voidaan hylätä mikäli jotakin ominaisuutta ei ole eikä voida toteuttaa. Näin jopa varsin epäolennaisen ominaisuuden puuttuminen saattaa tiputtaa tarjoajan pois – jopa sellaisen toiminnallisuuden, joka on tarkoituksella laitettu määrittelyiden sisään hankaloittamaan kilpailijan asemaa.

Muistan tullessani ICT-alalle, kun yksikköni johtaja totesi minulle periaatteen: ensimmäisestä projektista voidaan ottaa vaikka persnettoa jonkun verran, jos se takaa vuosien ylläpidon ja muutostyöt. Niistä se kunnon tuotto tulee. Vaikka ohjelmistoja on muutettu avoimempaan suuntaan ja ylläpito sekä muutostyöt pitäisivät olla teoriassa kilpailutettavissa, niin todellisuus on edelleen usein jotain aivan muuta. Vanha sääntö pätee edelleen ja toimijat ovat jopa vuosikymmeniä kiinni toisissaan.

Konsulttiyritysten ja virkamiesten integriteetti kovilla

Ymärrettävistäkin syistä syntyy erilaisia verkostoja ja luottopelureita hoitamaan asioita sujuvasti – ne verkostot ja hyvät suhteet ovat myös tarpeellisia. Samalla kuitenkin toimijoiden integriteetti joutuu lujille – ajavatko hyväveliverkostot ohi yhteiskunnan edun. Jos ajatellaan vaikkapa julkisen sektorin tietojärjestelmäkustannuksia, niin väitä että tehokkaammalla kilpailutuksella hyödyntäen avoimempia järjestelmiä sekä pienempiä toimijoita oltaisiin voitu päästä kustannustehokkaampiin ratkaisuihin Viron tapaan.

Tällä hetkellä on menossa erilaisia sujuvoittamishankkeita esimerkiksi kaavoituksen ja ympäristönsuojelulain kohdalla, jotka luovat lisää mahdollisuuksia piilokorruptiolle ja vähentävät valvontaa. Tämä huolestuttaa itseäni – sujuvoittaminen on kiistatta tarpeen, mutta pitäisi tarkemmin miettiä miten sitä tehdään. Korruption mahdollisuutta ja vaikutusta ei tunnuta otettavan juurikaan huomioon. Maakuntamalli ja sote toteutuessaan luovat myös aivan uuden pelkentän, johon säännöt määrittelevät pitkälti maakunnat itsenäisesti – toki lakien puitteissa.

Haluan vielä korostaa, että piilokorruptio ei aina siis tarkoita tuomittavaa korruptiota vaan sisältää moitittavan ja epäeettisen toiminnan. Esimerkkini tässä kirjoituksessa eivät täytä tuomittavuuden rajaa, mutta saattavat sisältää piilokorruptiota.

Yllättävän vähän näistä asioista puhutaan ja mietetään parannuksia. Toivottavasti keskustelu edellisen hallituksen käynnistämän Vaasan Yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä tehtävän KORIS-hankkeen tuotoksien pohjalta nousee julkisuuteen.

Kaikki askeleet kohti terveempää kilpailua ovat mielestäni tarpeen – näillä on myös selkeästi vaikutuksia julkisen sektorin kustannuksiin.

 

 

Aiemmat osat:

Rakenteellinen korruptio ja hyväveliverkostot Suomessa – osa 1

Piilokorruptio Suomessa osa 2: Kaavoitus ja rakentaminen

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu