Vartiaisen ja Maanselän jatkuvista osatotuuksista

Olen lopen väsynyt Kokoomuksen Vartiaisen ja KD:n Maanselän harhaanjohtavaan osaoptimointiin työttömyyden ja sosiaaliturvan kannanotoissaan. Viimeisimmästä yhteisblogissaan meno on taas niin huteraa ottaen huomioon vain osatotuuksia, että ihmetyttää miten toinen tutkijalaitoksen johtajanakin ollut ja toinen kauppatieteilijänä suoltaa tällaisia vailla mitään median kritiikkiä. On äärimmäisen vaikeaa tarkastella herrojen aivoituksia, jotka esitetään totuuksia ilman linkkejä ja taustatietoja. Blogissaan Työnteko kannattaa Suomessa poikkeuksellisen heikosti  herrat ajavat jälleen matalapalkka-alojen yleistymistä.

Väittämä sosiaalietuuksien tasosta

Herrat esittävät väittämän, jonka mukaan EU:n sosiaalioikeuksien komitea ei olisi ottanut ollenkaan huomioon toimeentulotukea moittiessaan sosiaalitukien tasoa riittämättömäksi. On vaikea sanoa pitääkö tämä paikkansa, kun viitteitä ei lähteeseen ole.

Jatkoperusteluissa mennään sitten todella oudolle pohjalle. Kun EU:n laskennallinen vähimmäistaso olisi pitänyt olla  huomautusvuonna 2013 970 euroa, niin käyttävät he vastaperusteluna tähän toteamusta:

"Suomen järjestelmä antaa yksinasuvalle helsinkiläiselle toimeentulotukea jopa 1 188 €/kk."

Toki tälle ei löydy perustelua tai lähdettä vaan pitäisi uskoa heitä. Vielä suurempi ongelma on, että eihän vastaperusteluna voi käyttää maan kalleimmalla alueella asuvan henkilön arvioitua maksimimäärää. Puhutaan koko maasta ja keskiarvoista sekä kuinka moni jää alle mainitun 970 euroa.

Kuvittelisi taloustiedettä lukeneiden ihmisten sen verran ymmärtävän.

Tosin Asmo Maanselkä oli jo tammikuussa 2017 pohdinnoissaan niin hakoteillä, että katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa erillisen blogin Vastine KD:n puoluesihteeri Maanselän kritiikkiin toimeentulotuesta. Tällöin hän vastusti toimeentulotuen hakemisen digitalisointia, kun silloin rahaa saisi liian helposti kuin pankkiautomaatista.

Lisäksi he kirjoittavat kuinka pitäisi huomioida sosiaaliturvan kokonaisuus, mutta eivät pysty tuomaan konkreettisia arvioita vaan jättävät kaiken spekulaation ja väittämien varaan.

Työmarkkinatuki tai toimeentulotuki – nimeäminen ei ole merkityksellistä

Blogissa kirjoitetaan:

"Toimeentulotuki on Suomessa erittäin käytetty tukimuoto verrattuna Ruotsiin. Molemmissa maissa tukea käyttää 400 000 henkilöä, vaikka Ruotsissa on kaksi kertaa enemmän asukkaita. Sekä asumistukien että toimeentulotuen taso on Suomessa Ruotsia korkeampi. Ruotsin yli vuoden työttömänä olleista vain vajaa 20 % sai enää työttömyysetuutta. Pitkäaikaistyöttömien työttömyysturvan kattavuus oli Suomessa EU:n parhain. Yli 90 % yli vuoden työttömänä olleista sai työttömyysetuutta Suomessa. Ruotsin tilanne johtuu siitä, että ansiosidonnaiselta pudonneet pitkäaikaistyöttömät saavat Aktivitedstöd ja utvecklingsersättning –tukia aktiivisuutta vastaan. Niitä ei pidetä varsinaisena työttömyysetuna EU:n tilastoissa vaan palkkana aktiivisuudesta tiukempien osallistumisehtojen vuoksi. Ruotsin edustama pohjoismainen malli on minimietuuksien osalta Suomea tiukempi ehdoiltaan ja pienempi tukitasoiltaan."

Ruotsissa työttömyysturvaksi kutsutaan vain ansiosidonnaiseksi luettavaa jaksoa, joka on 300 päivää – tai perheelliselle, jolla on alaikäisiä lapsia, se on maksimissaan 450 päivää. Ansiosidonnainen on 80% edeltävistä tuloista ensimmäiseltä 200 päivältä ja lopuilta 70% – nämä tasot ovat selvästi Suomea korkeammat.

Joten on suorastaan nerokasta vertailla tilannetta ensimmäisen vuoden jälkeen – ja kertoa kuinka sen jälkeen vain 20% on työttömyysetuuden piirissä.

Se johtuu lisäksi siitä, että Ruotsissa ei ole käytössä termiä työmarkkinatuki eikä ansidonnaiseksi luettavan jakson jälkeen olla työmarkkinatuella vaan toimeentulotuella. Jos sama raha tulee, mutta toisella nimellä, on aika tarkoitushakuista peliä perustella sillä näkemyksiään.

Mitä sitten tulee aktivitetstödiin tai utvecklingsersättningiin, niin ne ovat malleja, jolla pitkäaikaistyötön voi osallistumalla työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja/tai koulutukseen saada lisää tukea. Huomio tämä merkittävä ero – ei siis välty sanktioilta vaan saa lisätukea.

Tiesitkö että Tanskan ja Ruotsin työttömyysturvan sanktiot ovat todellisuudessa Suomea lievemmät?

Tuskin tiesit, sillä eihän aikanaan tehtyä virhettä kukaan uutisoi eikä sitä ole tarvetta korjata, kun se on niin hyödyllinen hallituksen politiikan tukena. Jo 7.11.2016 työllisyyttä pohtivan työryhmän vetäjä Hetemäki myönsi VM:n tiedotteessaan Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän eroista Pohjoismaissa seuraavaa:

"Työllisyyden lisäämistä ja työttömyyden keston lyhentämistä syyskuussa pohtineen työryhmän taustaraportissa olevassa EU:n komission julkaisemassa taulukossa on virheitä työttömyysturvajärjestelmien sanktiota koskevissa tiedoissa. Kiitos tiedosta SAK:n Ilkka Kaukorannalle. Komission taulukon virheet eivät vaikuttaneet työllisyysryhmän raportin tarkasteluun tai sen ehdotuksiin. Virheellisten tietojen perusteella Ruotsin ja Tanskan työttömyysturvan sanktiosäännöt ovat Suomen sääntöjä selvästi tiukemmat. Oikeiden tietojen mukaan Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat Suomea löysemmät."

Lihavointi on omani – eli Ruotsin ja Tanskan sanktiosäännöt ovat Suomea löysemmät. Kuinka moni taho on muuten uutisoinut tämän?

Sen sijaan kuinka moni taho on jatkanut saman virheellisen keppihevosen käyttöä ja jatkaa edelleen?

Maanselän ja Vartiaisen edelläolevasssa lainauksessa puhutaan Ruotsin tiukemmista ehdoista – vaikea sanoa, mitä he tarkoittavat. Ainakaan työttömien kohdalla näin ei vaikuttaisi siis olevan. Evidenssiä asiasta he eivät onnistu esittämään – pitäisi ilmeisesti vain uskoa heidän sanomaansa.

Näkemysten kritiikitön toisto mediassa

Herrojen blogi tuntuu saavan samantien runsaasti julkisuutta ja mm Uusi Suomi uutisoi asiasta näin.

Voisiko joku resursseja omaava taho vihdoin tehdä tutkivaa journalismia ja selvittää oikeasti Pohjoismaiden järjestelmien ja tukitasojen erot, jotta tämä jatkuva spekulointi ja osatotuuksilla luodut mielikuvat loppuisivat?

Asia ei olisi varmaan mahdoton selvitettävä. Alkaa tuntua siltä, että sen tekemättä jättäminen on joidenkin tahojen intresseissä, jotta tämä sama epämääräisyys jatkuu ja kuka tahansa voi väittää mitä sattuu totuutena.

Olkoon se paljastuva totuus millainen vaan, niin olisipahan vihdoin jotain kunnollista pohjaa keskustelulle. Väsyttää tämä epämääräisyys ja väittämien kirjo vailla kunnon perusteita. Laki- ja toimintatapamuutosten tulisi perustua edes kohtuullisesti tutkittuun tietoon eikä mutuun sekä mielikuviin.

 

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu