Työvoimapalvelujen kurssien vaikuttavuus – pelkkää höttöä vai todellista hyötyä

Olen lukenut useita pöyristyttäviä kuvauksia työttömille järjestetyistä kursseista, joista ei olla katsottu olevan mitään hyötyä työllistymisen avuksi. Yhtenä viimeisimpänä Sari Laitinen kuvasi kuinka osana työttömille tarkoitettua kurssia hän kulutti neljä tuntia vihanhallintakurssilla. Kurssilla, jota kukaan osallistujista ei kokenut edes tarvitsevansa. Kommentoinkin asiaa, että teettämällä tällaisia tarpeettomasti saadaan kenties passiivisagressiivisesta kehitettyä aktiivisagressiivinen – aktivointia kaiketi sekin on.

Olisin erittäin kiinnostunut näkemään tilastoja ja kokemuksia siitä, mihin työvoimahallinto kuluttaa rahaa ja mitä sillä saadaan aikaan. Aktiivimalli on lisäämässä kurssitustarvetta ja rahallinen sanktio aiheuttanee sen, että kursseille osallistutaan myös vain sanktioiden välttämiseksi. Onko tämä tehokasta resurssien käyttöä ja saadaanko näin merkittäviä tuloksia aikaan? Kuinka moni oikeasti kokee saaneensa näiltä kursseilta riittävästi hyötyä suhteessa käytettyyn aikaan?

Hallituksen suunnitelmissa olevan työvoimapalvelujen toiminnan laajamittaisen lisäämisen taustadokumenteissa kerrottiin vuosittain ostettavan noin 200 miljoonalla palveluja ulkoa oletettavasti lähinnä erilaisten kurssien muodossa. Tämän lisäksi on sitten itse tuotetut kurssit ja koulutukset, joiden kustannuksista ei ole itselläni tietoa. Mitä näillä panostuksilla saadaan aikaan – arvioidaanko kurssien vaikuttavuutta työllistymiseen kattavasti? Pitäisikö arvioiden olla julkisia, jotta työttömät voisivat arvioida kannattaako kurssille osallistua?

CV:n täyttöä, vahvuuksien löytämistä, LinkedIn-koulutusta ja ryhmäkeskusteluja

Esimerkiksi alallani ICT:ssä olen kuullut kuinka akateemiset pitkän työuran jo tehneet pääsevät lusimaan kursseilla, jossa kerrotaan vaikkapa miten LinkedIn toimii ja mitä siellä voi tehdä. Monet näistä ovat olleet LinkedInissä melkein sen perustamisesta lähtien reilusti yli kymmenen vuotta ja tietävät joskus kouluttajaa enemmän.

Toinen päivä saatetaan kuluttaa tekemällä persoonallisuustestejä ja niiden pohjalta sitten jutustellaan ryhmässä, jotta löydettäisiin omia piileviä vahvuuksia. Monet osallistujista ovat työelämässä tehneet samat ja pohtineet näitä asioita lukuisia kertoja.

CV:n täyttämistä hierotaan suhteettoman kauan vaikka siihenkin esimerkkejä ja oppia löytyy verkosta mielin määrin. Järjestetään ennemmin kohdennettua apua sitä tarvitseville ja haluaville.

Jostain kumman syystä monesta ammattilaisesta tehdään yhtäkkiä aloittelija ja häntä kohdellaan kuin lasta. Heidän tarpeitaan ei kysellä eikä koulutuksia räätälöidä – tarjotaan vain jotakin, jotta saadaan velvoitteet koulutuksen järjestämisestä täytettyä. Koulutuksen todellisia hyötyjä ja vaikuttavuutta ei juurikaan arvioida.

Palautteen annossa työttömät ovat jossain määrin varovaisia – ovathan he monessa asiassa työvoimahallinnon virkamiehen armoilla eri päätöksissä ja toimenpiteissä. Itsesuojelu astuu kuvaan ja niellään vaikka mitä, jottei toimeentulo vaarannu.

Palvelujen digitalisointi käyttöön ja säästyneet rahat täsmätoimenpiteisiin

On aivan järjetöntä järjestää LinkedIn-kursseja ympäri maata osana lukemattomia koulutusjaksoja. Kolme eri tasoista verkkokurssia luentoineen ja tarvittaessa harjoituksia tai testi. Mikäli ongelmaksi muodostuu varmistaa osallistuminen, niin kirjaudutaan järjestelmään pankkitunnuksilla varmistaen henkilöllisyys. Lisäksi tarjotaan alusta, jolla voi esittää kysymyksiä ja saada neuvoja.

Veikkaan, että tällä ratkaisulla sekä sen soveltamisella muihinkin alueisiin säästyy jopa miljoonia muuhun käyttöön. Esimerkiksi CV:n voisi vaikka lähettää sähköisesti arvioitavaksi ja alkuun sen voisi käydä läpi vaikkapa tekoälysovellus. Hallitus voisi tekoälyyn liittyvän kärkihankkeensa yhtenä tehtävänä tilata sovelluksen, joka pystyy käymään niitä läpi tarjoten muutosehdotuksia.

Panostukset kohtaanto-ongelmaan ja täydennyskoulutukseen

Tietoviikko kertoi kolmen kuukauden koodauskurssista, johon haki neljätuhatta ihmistä ja kaksikymmentä pääsi mukaan. Testeissä mitattiin loogista ajattelua ja ripeää oppimiskykyä. Koodaamistaitoja hakijoilta ei vaadittu, eli opintopaketti lähti nollatasolta liikkeelle. Voidaan esittää kritiikkiä siitä, onko kolme kuukautta riittävästi, mutta oikealla taustalla ja rajattuun tarpeeseen ratkaisu voi hyvinkin toimia.

Academic Workin koulutusohjelmasta kerrottiin seuraavaa:

"Academy on kolmen kuukauden intensiivinen opiskelupaketti, jossa opitaan java-ohjelmointikieltä sekä sitä tukevia verkko- ja tietokantatekniikoita. Koulutus on ilmainen, mutta siitä ei myöskään makseta palkkaa eikä sen ajaksi voi saada opintotukea. Jokaiselle valmistuneelle kuitenkin taataan ensimmäinen it-alan työpaikka vuodeksi."

Jälleen kerran tiukka tukipolitiikka löi kapuloita rattaisiin, kun opintotukea ei saa. Toivottavasti sentään työttömyystuki säilyi, mutta nykyisen aktiivimallin täyttämiseksi tällainen toiminta ei tietenkään kävisi, kun ei ole sopivan tahon tarjoama ja hyväksytty.

Tämänkaltaisia tarvitaan lisää ja niitä pitää aktiivisesti kehittää.

Ohjelmistoalan yritys Salesforce teetti kyselyn, jonka mukaan luottamus Suomen koulutusjärjestelmään horjuu:

"Suomalaisista vastaajista vain 21 prosenttia katsoo, että koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan työmarkkinoiden tämän hetken tarpeisiin."

Meillä on Suomessa huippuluokan julkinen koulutusjärjestelmä, mutta se ei yksin riitä. Suomalaisen osaamisen kehittäminen on yhteinen tehtävä, johon jokaisen yrityksen tulisi investoida ja osallistua”, kertoo Salesforcen asiakkuusjohtaja Patrik Ros tiedotteessa.

Meidän on löydettävä polut, joilla soveltuvat työttömät pääsevät täydennyskoulutukseen täyttämään syntyviä aukkoja osaamisessa. Nyt ei riitä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ensi hallituskaudelle tehtäviksi muutoksista käynnistämät keskustelut vaan meidän on reagoitava nopeammin.

Helposti monistettavaa ja digitalisoitavaa hömppää pois ja resurssit parempaan käyttöön

Ruotsissa ja Tanskassa on allokoitu resursseja huomattavasti enemmän henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen – tämän pitää olla myös Suomen suunta. Näillä näkymin merkittäviä lisäresursseja ei ole luvassa, joten on pyrittävä vapauttamaan niitä nykyisistä tehtävistä. Mielestäni digitalisoinnin ja paremman kohdentamisen avulla voidaan tähän suuntaan päästä.

Valtaosa työttömistä haluaa työllistyä ja löytää tapoja kouluttaa itseään uusiin tehtäviin. Pääpaino tulisi olla tämän osan palveluissa, kun nyt tunnutaan laittavan liikaa painoa vastahakoisten pakottamiseen. Tärkeämpää on mahdollistaa tuki niille, jotka sitä haluavat, kuin pyrkiä tasapäisesti tarjoamaan jotakin ehtojen täyttämiseksi.

Useimmat työttömät ovat aikuisia merkittävälläkin työkokemuksella ja heitä tulee kohdella sen mukaisesti. Työttömäksi on jouduttu monista syistä – tänään luin kuinka Microsoft on vuodesta 2015 lähtien irtisanonut Suomesta 3000 työntekijää. Ei ollut kyse näiden ihmisten ammattitaidosta ja osaamisesta vaan aivan muusta. Työttömäksi joutuminen ei tarkoita älykkyystason ja osaamisen yhtäkkistä alenemaa.

Tarvitaan täsmäkoulutusta, jota varten myös työvoimahallinnon tulee kehittää osaamistaan. Olen kuullut monelta ICT-alan ammattilaiselta kuinka he eivät koe, että TE-toimistossa ymmärrettäisiin heidän alaansa ja osattaisi aidosti auttaa. Tarvitaan myös erikoistunutta tukea yleisneuvonnan sijaan.

Nyt on aika arvioida tarjottujen palveluiden vaikuttavuutta ja pyrkiä kohdentamaan resurssit paremmin!

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu