Hallituksen mittava tuki biotaloudelle ja cleantechille – tapaus BioGTS

Yle kertoo, ettei biokaasulaitoksia rakentava BioGTS ole saanut laitoksia tuotantoon suunnitellusti eikä toimimaan lupaamallaan tavalla. Investointitukia on näille laitoksille myönnetty vajaalla 20:llä miljoonalla eri puolelle Suomea mm hallituksen kärkihankkeiden kautta. Usean laitoksen omistajina toimivien yritysten omistajuudesta suuri osa on kunnilla.

Riskillä tuotannollisessa mittakaavassa koeponnistamatonta teknologiaa ympäri Suomea

Itseäni hämmästyttää, että näitä uudella tekniikalla toimivia laitoksia on tilattu useilla kymmenillä miljoonilla eri puolelle Suomea vaikka vaikuttaa siltä, että yhtään luvatulla tavalla toimivaa laitosta ei ole vielä olemassa. Kenties yksi syy riskinottoon löytyy valtion investointituista, sillä haastattelussa yksi laitoksen hankkineista kertoo seuraavaa:

"Suupohjan ammatti-instituutin koulutusjohtajan Esko Lehtimäen mukaan laitos otettiin vastaan investointitukien menetyksen pelossa. Hankeaika alkoi umpeutua. Totta kai halusimme investointituet. Kaasua on kuitenkin riittänyt siihen tarpeeseen, jota meillä on mahdollisuus täällä käyttää."

Tällainen toiminta ei olisi ollut mahdollista ilman merkittävää valtion tukea. Ylen artikkelissa kerrotaan seuraavaa:

"BioGTS:ltä tilatut laitokset ovat saaneet investointeihinsa tukea valtiolta useita kymmeniä prosentteja. Yhteensä investointitukia hankkeille on kertynyt vajaat 20 miljoonaa euroa. Osa laitoksista on ollut hallituksen kärkihankkeita."

"Ilman veronmaksajien tukieuroja biokaasulaitoksiin investoiminen olisi ollut Suomessa huomattavasti rauhallisempaa. Nyt voidaan puhua kuitenkin biokaasulaitosten hulluista päivistä. Sen verran tiuhaan biokaasulaitoksia nousee eri puolille Suomea. Biokaasualaa voidaankin pitää hallituskauden yhtenä lempilapsena."

BioGTS:n hankkeista useat ovat nyt ajautuneet vaikeuksiin. Kauhajoella on päästy vain puoleen luvatust abiokaasun määrästä ja käyttövarmuudesta. Mustankorkean laitoksen toimitussopimus on purettu, sillä laitos ei kyennyt vastaanottamaan ja käsittelemään lähellekään sellaista määrää raaka-ainetta, joka alunperin oli tarkoitus. Harjavalta on päätynyt vaihtamaan toimittajaa muiden vaikeuksien vuoksi.

Näiden lisäksi rakenteilla on laitokset Säkylään, Mäntsälään sekä Punkalaitumille, joita jatketaan vaikeuksista huolimatta.

Tuen kokonaismäärä on arvoitus

Paljonko tällä hallituskaudella kokonaisuudessaan tuetaan biotaloutta ja cleantechiä? Tämä on arvoitus, johon on vaikeaa löytää vastausta.

Jos katsotaan tuota BioGTS-yritystä, niin Team Finlandin artikkeli kertoo 2016:

"Yhtiö on jäsenenä myös työ-ja elinkeinoministeriön rahoittamassa ja Finpron operoimassa Jätteestä energiaksi ja bioenergia Team Finland -kasvuohjelmassa sekä Tekesin Green Growth -ohjelmassa. Joulukuussa se sai rahoituslainakierroksella rahoitusta mm. Finnveralta ja Tekes on rahoittanut sen kansainvälistymisen, teknologian kehittämisen ja raaka-ainevirtojen hallinnan projekteja."

Yhtiö on siis saanut todella runsaasti tukea kehitykseen ja lisäksi tuotantolaitoksien investoinneille on myönnetty tukea siis Ylen mukaan vajaalla 20 miljoonalla eurolla.

Katselin yleisesti RR-tietokannasta biokaasuun liittyville hankkeillle myönnettyjä tukia ja niitä löytyi 23 kappaletta. Nämähän ovat EU-osarahoitteisia alueellisia tukia. Tukea siis myönnetään edellisten lisäksi myös aluetukien kautta.

Suomesta puuttuu suosituksista huolimatta edelleen kunnollinen yritystukien tulosten ja vaikuttavuuden arviointikehikko ja -menetelmä, minkä vuoksi emme käytännössä tiedä vaikuttavatko annetut tuet halutusti ja tavoitteita tukien. Mennään siis aika lailla uskon varassa ja jopa tehdyt hyödyttömyyden tai haitallisuuden osoittaneet tutkimukset sivuutetaan.

En ymmärrä miten teemme valtavia panostuksia vain sokean uskon ja kenties omien mieltymysten varassa. Yritysmaailmassa tällainen ei olisi pääsääntöisesti mitenkään mahdollista – toki joitakin tapauksia löytyy ja silloin on yleensä menty metsään.

Onko mittavilla panostuksilla saatu tarpeeksi tuloksia?

Hallituksen puolivälitarkastelussa syksyllä 2017 todettiin seuraavaa:

"Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista."

On ilman muuta huomioitava, että kahden vuoden aikajänne on vielä varsin lyhyt, mutta suhteessa merkittäviin panostuksiin tämä herättää huolta. On muistettava, että näihin investoidut rahat ovat ainakin osittain poissa muiden teknologia-alueiden kehityksestä.

Tuo jälkimmäinen osuus herättää myös huolta, sillä itse tulkitsen niin, että yhtenä tukimuotona lähdettäisiin aiemman lisäksi julkisten hankintojen kautta tukemaan näitä aloja. Näin itse tulkitsen tuota markkinoiden avaamista julkisilla hankinnoilla. Tällöin lisättäisiin edelleen julkisilla rahoilla biotalouden ja cleantechin tukemista. Kun katsotaan tuota BioGTS:n tapausta, niin kuntien kokonaan tai osaomistuksessa olevat tahot ovat jo vahvasti edustettuna.

Politisoitunut yritystukien jako

Tällä hallituskaudella yritystukien jakoa on kärkihankkeiden sekä mm Tekesin sekä Finpron strategioiden kautta ohjattu merkittävästi biotalouteen ja cleantechiin. Toistaiseksi ei olla saavutettu tavoiteltuja tuloksia, mutta usko ei näytä horjuvan. On hyvä muistaa, että jaettaessa niukkuutta toisaalle sijoitetut rahat ovat poissa vaihtoehtoisista kohteista ja toimaloilta. Esimerkiksi palveluliiketoiminta on ollut jatkuvassa nousussa ja suurelta osin pelastanut Suomea Nokian romahduksen jälkeen – tästä kerroin blogissani Katseet kohti palveluvientiä ja kotimaista arvonlisäystä viennin arvioinnissa.

BioGTS toimi tässä esimerkkinä – toivottavasti se saa laitoksensa toimimaan luvatulla tavalla ja myös vienti lähtee vetämään. Toistaiseksi mennään vielä melkoisella riskillä, mutta julkisten varojenkin käytön kannalta olisi todella hienoa, että lopulta onnistutaan. Pitää myös muistaa, että yritys sekä rakennettavat tuotantolaitoksen ovat saaneet tukea voimassaolevan lain sekä tukipolitiikan mukaisesti.

Katseet kohdistuvat ennemminkin koko politisoituneeseen ja osin mieltymyksiin perustuvaan tapaan ohjata yritystukia eri toimialoille.

Täyttyvätkö tavoitteet vai veikataanko osin väärää hevosta?

Kuinka niitä arvioidaan luotettavasti ottaen kaikki eri tuet huomioon?

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu