Eläinsuojelulain uudistus keskustaministeri Lepän johdolla keskeytettävä

Maatalousministeri Jari Leppä on esitellyt tänään muutokset, joita aiotaan tehdä lähes neljänsadan lausunnon pohjalta luonnokseen uudesta eläinsuojelulaista. Suunnitellut muutokset kävisivät lähinnä huonosta vitsistä, mutta eivät sitä valitettavasti ole. Useiden vaalikausien aikana suunniteltu uusi eläinsuojelulaki tulisi jättää hyväksymättä, sillä siinä ei saada aikaan todellisia suunniteltuja parannuksia Keskustan uhratessa merkittävät muutokset talouden alttarille.

Lausunnossaan luonnoksesta mm Suomen Tuomariliitto totesi seuraavaa:

"Esitysluonnosta tuntuu kauttaaltaan leimaavan jännite eläinten hyvinvointia korostavien näkökohtien ja tuotantoeläinten pitämiseen liittyvien taloudellisten näkökohtien välillä. Huolimatta ehdotettuihin eläinten hyvinvoinnista annettavan lain säännöksiin kirjatuista kauniista periaatteista (esimerkiksi ehdotetut 1 §:n 2 momentti, 6 §:n 1 momentti, 12 §:n 1 momentti ja 21 §), ehdotetun sisältöisenä laki näyttäisi monessa kohdin painottavan nimenomaan edellä mainittuja taloudellisia näkökohtia."

Nyt julkistetut muutokset eivät tilannetta muuta – ne ovat mitättömiä suurine siirtymäaikoineen ja poikkeuksineen.

Jatkuva vedensaanti yhdeksän vuoden siirtymäajalla turkistarhojen eläimille – mutta vain siitoseläimille

Kuinka joku edes kehtaa ehdottaa tällaista? Tuleeko vain siitoseläimille jano?

Lisäksi on mahdollista, että tulee vielä muita rajoituksia luonnonolosuhteiden tms myötä. Yhdeksän vuotta siis tarvitaan siihen, että saadaan järjestettyä siitoseläimille jatkuva vedensaanti ja muille sitä ei suoda sen jälkeenkään. Aivan pähkähullua.

Kettu on domestikoituna hyvin lähellä koiraa käyttäytymiseltään ja yhtä lailla älykäs sekä tunteva eläin. Suomi alkaa olla kohta Euroopan harvoja maita, jossa niitä tarhataan. No, bisneshän vaan paranee, kun tarhaus katsotaan muualla epäeettiseksi.

Parsinavettojen, tiineytys- ja porsitushäkkien käyttö jatkuu kuten ennenkin

Tiedotteen mukaan tehdään seuraavaa:

"Sikaloiden siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan vapaaehtoisin toimin korottamalla investointiavustuksia sekä korottamalla vapaaporsituksesta maksettavaa hyvinvointikorvausta. Hyvinvointikorvausta voitaisiin jatkossa maksaa myös osalle tilan eläimistä, joka madaltaa kynnystä aloittaa vapaaporsituksen kokeilu sikatilalla."

"Tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö kielletään 15 vuoden siirtymäajalla, kuten lausuntokierroksella olleeseen ehdotukseen oli kirjattu. Häkin käyttö kahdeksan päivän ajan tiineytyksen yhteydessä olisi kuitenkin sallittua. Tiineytyshäkeistä luopumista on edistetty eläinten hyvinvointikorvauksella, ja tätä pyritään tulevalla ohjelmakaudella jatkamaan."

Eli käytännössä ei tehdä muuta kuin jaetaan lisää rahaa tukena. Viidentoista vuoden siirtymäaika lienee tässä tarpeen, jotta Keskusta voi myöhemin taas valtaan päästessään siirtää sitä vielä lisää. Näinhän se jo teki viime vuonna päättäessään siirtää aiemmin annettua määräaikaa seitsemällä vuodella sikojen karsinakoon kasvatuksesta ja samalla myös pienensi asetuksen tilavaatimuksia. Jo vuonna 2015 nähtiin mitä tuleman pitää, hallitusohjelmassa ei ollut käytännössä mitään eläinten hyvinvoinnin parantamisesta ja pian alkoivat toimenpiteet. Ensin päätettiin olla jatkamatta eläinsuojeluvaltuutetun virkaa kustannussyistä – tällähän epäilemättä saatiin massiivinen säästö valtiontalouteen. Sitten lopetettiin jo pitkälle valmisteltu turkisasetus – perusteena hallitusohjelman kirjaus siitä, ettei tuottajille aiheuteta lisäkustannuksia.

Kaiken lisäksi luonnoksesta on tuon "pienen" viidentoista vuoden siirtymäajan lisäksi päätetty lisätä oloaikaa tiineytyshäkissä neljästä kahdeksaan päivään.  Positiivista on sentään parsinavettojen jaloittelun lisääminen 60:stä yhdeksäänkymmeneen päivään.

Pitkistä siirtymäajoista Suomen Tuomariliitto totesi:

"Tuomariliitto toteaa, että Euroopan unionin yhteisen eläinten hyvinvointilainsäädännön valmistelu voi johtaa suhteellisen piankin varsin suuriin muutoksiin nyt valmisteilla olevaan kansalliseen lainsäädäntöömme verrattuna, jos tämän kansallisen lainsäädännön painotukset poikkeavat merkittävästi tulevan EU-lainsäädännön painotuksista."

Näyttää vahvasti siltä, ettemme välttämättä tule edes näkemään sitä päivää, jolloin nämä lait olisivat siirtymäajan jälkeen voimassa. EU:n lainsäädäntö tulee kehittymään jo aiemmin ja toivottavasti parempaan suuntaan.

Edelleen vain kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä

Tiedotteessa mainostetaan: "Vaatimusta kivunlievityksen käyttämisestä kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä pidettiin tärkeänä asiana."

Edelleenkin ollaan siis menossa buranalla puudutuksen sijaan. Miltä tuntuisi valinta: kivesten poisto buranalla vai paikallispuudutuksella, kumman valitsisit? Normaali tapa olisi varmaan paikallispuudutus operaatiossa ja lisäksi pitkävaikutteinen kipulääke, mutta tätä ei haluta valita. Se toki maksaa, mutta olisi kohtuullista eläimiä kohtaan.

Keskusta iltalypsy vesittää uuden lain tavoitteet

Eläinsuojelulaki on noin 20 vuotta vanha ja uutta on valmisteltu pitkään jo ennen tätä hallituskautta. Huolellisesti tehty valmistelu ja suunnitellut parannukset ovat jäämässä pois MTK:n vaatimuksesta sekä hallitusohjelman kirjauksen vuoksi – mikään ei saa aiheuttaa tuottajille lisäkustannuksia tällä hallituskaudella.

Ministeri Lepälle sanoisin sketsihahmon hengessä: Kuule Jari, maailma ei nyt vaan toimi niin, että merkittäviä parannuksia saataisiin aikaan ilman rahallisia panostuksia. Melkein kaikki tässä maailmassa maksaa.

Valmistelleessa työryhmässä oli laaja edustus mm tutkijoita ja eläinlääkäreitä eikä kyseessä siis ollut asetelma MTK vastaan eläinsuojelujärjestöt. Muut olivat yksimielisiä useista parannuksista paitsi MTK tuottajien edustajana. Kun sitten on tullut aika tehdä luonnos lausunnoille, unohti hallitus muut ja otti MTK:n kannan luonnokseensa – kunnon iltalypsy ja pitkän valmistelutyön mitätöinti. Oli taas varmaan niitä kaikenmaailman dosentteja ollut hommissa ja hallitus lobbarien kera tietää paremmin?

Nyt vajaa neljäsataa lausuntoa ei tunnu vaikuttavan mitään vaan on tehty lähinnä kosmeettisia muutoksia.

Eläinsuojelulain luonnoksessa oltiin myös siirtämässä valvonta tuleville maakunnille, jolloin ne saisivat päättää itse sen järjestämisestä. Samalla ollaan lieventämässä tarkastuksia tekevien henkilöiden vaatimuksia eli enää heidän ei tarvitsisi olla eläinlääkäreitä kuten tähän asti. Heillä tulisi ainoastaan olla riittävä ammatillinen pätevyys. Mitä tämä sitten kussakin maakunnassa tarkoittaisi on arvoitus – kuka olisi pätevä ja millaisia eroja syntyy maakuntien välille? Millaisia MTK:n järjestämiä sopivia asiantuntijoita alkaa tehdä näitä hommia katsoen tarvittaessa toisaalle? Vai lisätäänkö kuuluisaa omavalvontaa?

Tämän lain osalta olisi parempi keskeyttää koko valmistelu ja jättää sen loppuunsaattaminen jollekin, jonka intresseissä on rahan lisäksi myös eläintensuojelu ja niiden olojen parantaminen.

Harvoin olen ollut niin tuohtunut kuin mitä tämänpäiväisen tiedotteen lukemisen jälkeen. Lausunnot ovat kaikuneet kuuroille korville ja Keskusta tekee mitä haluaa – torson eläintensuojelulain ilman todellista kehitystä eläinten oloihin.

 

 

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu