Varakkaiden veroparatiisi Suomessa – kapitalisaatiosopimus

Olen muutaman kerran kirjoittanut varsin hankalasti ymmärrettävästä kapitalisaatiosopimuksesta, joka tarjoaa varakkaille suomalaisille mahdollisuuden siirtää verotusta todella pitkälle tulevaisuuteen tarjoten kohtuuttoman edun verrattuna muihin sijoitusmutoihin. Koitan nyt havainnollistaa esimerkin avulla millaisesta diilistä on kysymys ja kuinka sen avulla voidaan olla vaikkapa 20 vuotta maksamatta veroja saaduista tuotoista.

Käytän yksinkertaistettua esimerkkiä, jossa ei erikseen huomioida pankin perimiä kuluja asiakkaalta. Tärkeää on muistaa kapitalisaatiosopimuksen ominaisuus, jonka mukaan maksat pääomaveroa vasta silloin, kun nostetut varat ylittävät asetetun alkupääoman.

Esimerkkitapaus kahden miljoonan laittamisesta kapitalisaatiosopimuksen sisään vuonna 2015

Henkilö tekee kapitalisaatiosopimuksen ja laittaa siihen pääomaa kaksi miljoonaa euroa. Tällä kahdella miljoonalla hän voi sijoittaa pörssiosakkeisiin, listaamattomien yritysten osakkeisiin tai vaikkapa kiinteistöihin. Erona omistajuudessa on se, että rekisterissä varsinainen omistaja vaikkapa Nordean tapauksessa on Nordea Henkivakuutusyhtiö eikä tuo henkilö.

Tehdään sitten olettama, että tuolle kahdelle miljoonalle saadaan vuosittainen viiden prosentin tuotto eli tuotto per vuosi on osingoista sekä myyntivoitoista 100 000 euroa.

Ensimmäisenä vuonna tuottoa tulee 100 000 ja henkilö nostaa ilman veroja tuon 100 000. Jäljelle jäävä pääoma jälleen kaksi miljoonaa.

Toisena vuonna jälleen tuottoa 100 000 ja tismalleen sama kuvio.

Toistamalla tätä henkilö on maksamatta veroja kunnes näitä 100 000:n euron nostoja on 20 kappaletta eli alkuperäisen pääoman verran.

Tällöin vasta vuonna 2036 henkilö jatkamalla samalla tavalla maksaisi ensimmäisen kerran veroja nostaessaan samaisen satatuhatta euroa. Tällöinkin hän maksaisi veroja normaalin pääomaverotuksen mukaan eikä yhtään enempää.

Näin ollen henkilö ei siis maksa 20 vuoden aikana saaduista myyntivoitoista eikä osingoista penniäkään veroa tuona aikana. Siitä seuraavana vuonnakin verot ovat siis normaalin pääomaveron verran eikä yhtään enempää. Näin sitten halutessaan jatketaan eteenpäin vaikka kuinka pitkään.

Puolustuksena kerrotaan usein, että verot lopulta kyllä maksetaan kaikesta. Pitää paikkansa, mutta tämä voi tapahtua vaikkapa vasta vuonna 2050 lopetettaessa koko sopimus ja nostettaessa kaikki varat, jolloin niistä menee normaali pääomavero koko nostettavasta summasta. Toistaiseksi perintötilanne on hieman epäselvä ja myös se, mitä tapahtuu mikäli henkilö muuttaa ulkomaille. Eri asia on sitten pysyvätkö lait ja verot lähimainkaan samoina.

Miksi tällainen mahdollisuus on luotu, kenen toimesta ja millä perusteluilla?

Petteri Orpon perustaman kapitaalisopimusten, säästöhenkivakuutusten ja vakuutuskuorten verotusta pohtineen valtionvarainministeriön työryhmän raportista löytyy erikoinen tieto, jonka mukaan kapitalisaatiosopimusta ei ole tarjolla Suomen lisäksi muualla EU:ssa kuin Ranskassa. Suomessa tämä tuotiin mahdolliseksi vuonna 2010 jostain ihmeen syystä tarjoten veroparatiisi maan sisällä varakkaille henkilöille.

Miksi ihmeessä ja millä perusteluilla näin on tehty? Mikä on se syy, minkä vuoksi tällaiset edut mahdollistava muutos lakiin on haluttu tehdä?

Ovatko tämän hyväksyneet kansanedustajat edes ymmärtäneet, mitä ovat hyväksyneet? Itselläni ei ole kovin vahva luotto heihin tämänkaltaisissa asioissa – tuntuu, että välillä kansanedustajia viedään lobbareiden taholta kuin litran mittaa.

Vuoden 2010 jälkeen noin 12 miljardia varallisuutta on siirtynyt näihin kapitalisaatisopimuksiin ja vakuutuskuoriin verottajan ulottumattomiin. (Tieto parin vuoden takaa ja saattaa olla jo suurempi). Kuvaamani esimerkin mukaisella viiden prosentin tuotolla valtio menettää verotulot 600 miljoonasta eurosta pääomatuloja vuosittain, kun tässä vaiheessa niitä tuskin ollaan juurikaan realisoimassa vaan nautitaan verottomasta tuotosta. Kyseessä on toki teknisesti viivästys, mutta aika rouhea viivästys. Kuusisataa miljoonaa kertaa 34 prosenttia saadaan vuodessa tuloutumattomia verotuloja 204 miljoonaa euroa tällä yksinkertaistetulla mallilla.

Jos vain Ranskassa on sama mahdollisuus, niin tämä tarkoittanee, että useimmat maat eivät ole nähneet mallia kohtuulliseksi ja tarpeelliseksi. Miksi Suomessa on haluttu nähdä toisin? Päätöksestä on jo aikaa, mutta itse en muista tästä käydyn edes mitään kummoista keskustelua päätösvaiheessa. Kenties Finanssiala ry on taas vienyt suoraan omat tavoitteensa päätöksiksi ilman, että moni nappia painanut ymmärsi koko asiaa. Hallintarekisterilain käsittely ei jättänyt itselleni kovin vankkaa kuvaa kansanedustajien osaamisesta näissä asioissa.

Kahdella miljoonalla pääomaa varakas henkilö kuittaa itselleen sata tonnia rahaa vuodessa verottomana. Jos nyt alkaa vaikka miettiä saman summan työllä tienaamisesta maksettavia veroja, niin itselleni herää melkoinen ihmetys touhun oikeudenmukaisuudesta ja kohtuullisuudesta. Tuo vuosiansiona vastaa noin kahdeksan tonnin kuukausipalkkaa ja siitä maksetaan Suomessa veroa jo varsin rouheasti.

Miksi näin?

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu