Oikeistohallitus talousoppikouluun – tuottavuuden ja työllisyyden suhde

Kuvittelisi ex-yritysjohtaja Sipilän johtaman oikeistohallituksen tuntevat talouden käsitteet ja ymmärtävän niiden eroja sekä suhteita – vaan ei siltä näytä. Hallitus on perustellut alle 20 hengen yritysten irtisanomisehtojen helpottamista kärkenään työllisyyden paraneminen.  Pääministeri Juha Sipilä kertoi Iltalehden mukaan vielä keskiviikkona, että kyseessä on tärkeä askel työllisyysasteen nostamisessa 75 prosenttiin.

Koomiseksi asian tekee se, että tältä perustelulta vaikuttaa pudonneen pohja hallituksen ja TEM:n itse tilaaman selvituksen pohjalta, missä ei löydetä useista läpikäydyistä tutkimuksista tukea työllisyyden parantumiselle tällaisella keinolla. Eikö tämä hallitus lue ja ymmärrä omia selvityksiään? Miten ihmeessä se perusteli omaa ehdotustaan työllisyysvaikutuksilla, kun selvitykset osoittivat toisin? Varsin erikoista touhua.

Tuottavuuden parantaminen johtaa työllisyyden paranemiseen – tai sitten ei

Kun työllisyyden parantuminen ei vaikuttaisikaan toimivan tuli kuin tilauksesta työantajien järjestöjen ylläpitämä Ekonomistikone hätiin. Tulokseksi saatiin, että enemmistö ekonomisteista uskoo tuottavuuden parantuvan. Tämä tarjosi jonkinlaisen pelastusköyden Sipilälle ja hallitukselle. Kehiteltiin pikaisesti ajatus, jonka mukaan tuottavuuden paraneminen tietysti johtaa työllisyyden paranemiseen – paitsi ettei asia ole lainkaan noin yksinkertainen.

Nuo selvityksessä olleet tutkimukset kuitenkin tutkivat jollakin aikavälillä paraneeko työllisyys tällaisen toimenpiteen pohjalta. Tuona aikana tuottavuus kenties parani, mutta se kuitenkaan ei johtanut työllisyyden nousuun. Joten tämä toinenkaan perustelu ei kanna kovin pitkälle.

Useasti tuottavuuden nousu johtaa työpaikkojen vähenemiseen – case kampaamoyrittäjä

Tuottavuus on tuotosten suhde panostuksiin. Tuottavuus voi toki nousta siten, että vaikkapa saadaan aikaan enemmän samalla työntekijämäärällä tai saadaan aikaan huomattavasti enemmän lisäämällä työntekijöitä. Tuottavuus nousee kuitenkin myös vaikkapa vähentämällä väkeä ja saaden tehokkaammin aikaan entinen tuotos.

Avataan tätä kuvitteellisella esimerkillä kampaamoyrittäjästä, mitä tuolla toisen blogin kommenteissa käytin:

Kaupunginosassa X on kampaamoyrittäjä, jolla on yhteensä 5 kampaajaa yrittäjä mukaanlukien. Asiakasmäärän säilyessä ennallaan, mutta toimintatapojen muutosten sekä nopeutuneiden värjäysprosessien vuoksi yksi kampaaja pystyykin palvelemaan useampia asiakkaita päivässä kuin ennen.

Seurauksena on, että yksi kampaaja vähennetään ja neljällä hoituukin sama määrä asiakkaita. Samalla tuottavuus kasvoi merkittävästi työntekijöiden kuitenkin vähentyessä. Työllistäminen siis väheni.

Tästä jäänee yrittäjälle tuottoja enemmän ellei se kulu parempiin palkkoihin, välineisiin tms. Jos ei ole oletettavissa asiakasmäärän lisäystä ja kasvua vaikkapa ko kaupunginosassa, niin tilanne jää tähän. Jos on ja on halua kasvaa, niin toki on mahdollista, että myöhemmin palkataan lisää väkeä ja vaikkapa laajennutaan toiseen paikkaan.

Suomessa on lukuisia yrityksiä, joissa vaikkapa digitalisaatio, automatisaatio ja tulevaisuudessa robotisaatio lisää tuottavuutta vähentäen työpaikkoja ja on sitä jo tehnyt yhteensä ainakin kymmenillä tuhansilla työntekijöillä. Ei voida siis mitenkään sanoa, että tuottavuuden parantuminen itsessään toisi lisää työllisyyttä.

Harhaanjohtamista, ymmärtämättömyyttä, ideologian peittelyä vai mistä on kyse?

Mitä tällä haluan sanoa? Sen että tuottavuudella ja työllisyydellä ei ole sellaista suoraa seuraussuhdetta kuin yritetään väittää. Lisäksi työllistymisvaikutuksen tuottavuuden parantumisen kautta olisi pitänyt senkin jo näkyä selvityksen läpikäymissä tutkimuksissa.

Tottakai osassa yrityksiä tämä johtaisi kasvuun, jota lisätuottavuus tukee ja mahdollistaa, mutta koko Suomen työllisyyden paranemisen kannalta seuraukset eivät ole lainkaan niin suoraviivaisia. Ja sen on koko ajan kerrottu olevan päätavoite.

Hesarille nostan hattua artikkelista, jossa avataan näitä asioita. Monelle medialle annan papukaijamaisesta toistamisesta ilman mitään journalistista otetta miinusta. Pisimmän miinuksen annan talousmedialle, jolla olisi tietoa ja ymmärrystä avata näitä asioita, mutta ilmeisesti ideologisen kannan vuoksi se ei sitä halua tehdä.

On pakko ihmetellä kuinka huterin ja ontuvin perustein hallitus on lähtenyt etenemään esityksessä, jonka se tietää herättävän merkittävää vastustusta ay-liikkeessä. En oikein ymmärrä miksi se näin on tehnyt – kenties varsinaiset motiivit paljastuvat myöhemmin.

Tämä hallitus on useasti käyttänyt tämän kaltaisia perusteluja, jotka asioita tarkemmin pohtimatta ja analysoimatta kuulostavat kohtuullisen päteviltä. Tuottavuuden lisääntyminen lisää työllisyyttä – kyllähän se lähtökohtaisesti kuulostaa ihan tolkulta.

Koko hallituskauden on annettu kritiikkiä hallitukselle puutteellisesta lakien valmistelusta ja vaikutusarvioinneista. Tätä varten perustettiin oikein arviointineuvosto, mutta silti opit eivät tunnu menevän perille millään ja sama meno näköjään jatkuu loppuun asti.

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu