Hallituksen malli työvoimapalveluihin maailman radikaaleimmalta yksityistäjältä

Eduskunnassa on tulossa päätöksentekoon esitys työvoimapalveluiden voimakkaasta yksityistämisestä, jonka opit on haettu Australiasta ja Isosta-Britanniasta. Australiassa on viety yksityistäminen näissä palveluissa pisimmälle mitä missään muualla ja sieltä Sipilän hallitus hakee oppinsa, miksi?

Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut.

Työministeri Lindström ei ollut kuullutkaan Australian mallista vaikka esityksen perustelut sieltä

Jo luonnosvaiheessa tätä ihmeteltiin ja hämmennystä lisäsi työministeri Lindströmin lausunto Ylelle kysyttäessä Australain mallista:

"Ei minun tietojeni mukaan. Voi olla, että joissain maissa on tällaisia malleja. Ei minulle ole missään vaiheessa tätä valmistelua kukaan esitellyt, että täällä ja täällä on tällaista."

Kuitenkin luonnoksessa esiteltiin laajasti Ausralian mallia ja perusteltiin esitystä siellä saaduilla tuloksilla.

Lisäksi Suomesta käytiin Australiassa kuulemassa, miten julkisen työvoimahallinnon alasajo ja markkinoille vieminen hoituu käytännössä ja matkalla oli mukana TEM:n virkamiesten lisäksi niiden yritysten edustajia, jotka tälläkin hetkellä myyvät palvelujaan valtiolle – mukavasti lobbariväki mukana reissussa virkamiesten kanssa.

TEM:n kehittämispäällikkö Jarkko Tonttila totesikin suunnitelmista Ylelle:

"Tulevia lakeja valmistellaan siitä lähtökohdasta, että lakien puitteissa sellainen Australia-tyyppinen rakenne olisi mahdollista. Tätä tahtotilaa toteuttamaan teemme lainsäädännössä tarvittavat muutokset, että tällä hetkellä hallinnossa hoidettavia tehtäviä voitaisiin toteuttaa markkinoilla."

Herää kysymys eikö ministeri Lindström tiedä, mitä hänen ministeriössään tehdään vai eikö hän halua kertoa? Kenties hän luottaa siihen, ettei kaiken sotekohun keskellä asia nouse merkittävästi julkisuuteen.

Pitkä matka on tultu siitä, kun Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat yhdessä marraskuussa 2013 vuokratyöfirmojen alasajoa. Nyt hän on luomassa niille mahdollisuutta saada arvioiden mukaan jopa 75% työvoimapalveluista.

Ohjaako hallitus Suomea pois Pohjoismaisesta mallista?

Yksittäisistä lakiesityksistä on välillä vaikea hahmottaa niiden vaikutusta kokonaisuutena yhdessä muitten kanssa. Niissä tulisi selvittää yhteydet muihin lakiesityksiin, mutta valitettvan usein näin ei kunnolla tehdä – johtuen joko laiskuudesta tai sitten todellinen suunta halutaankin pitää piilossa.

Hallituspuolueille vaikuttaa kelpaavan Pohjoismaisista esimerkeistä vain sanktiot ja erilaiset kiristykset – aidot kannustimet ja parannukset unohdetaan kokonaan ottaen vain puolet muiden toimivasta mallista. Muutoin ollaankin näemmä hakemassa esimerkkiä vaikkapa Australiasta ja erityisesti Isosta-Britanniasta. Kokoomushan on myös kertonut tavoitteensa ensi vaalikaudella pöydälle tulevasta sosiaaliturvan uudistamisesta ja mallihan perustuu Britannian yleistukeen eli ns universal creditiin.

Päivitettyyn hallitusohjelmaan  ilmaantui taannoin seuraava teksti (s. 29):

"Työttömien määräaikaishaastatteluissa painopistettä siirretään puhelinhaastatteluista kasvokkain tehtäviin haastatteluihin. Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuksien mukaan TE-toimistojen haastattelujen yhteydessä(3 kk:n työttömyyden jälkeen) työvoimaa tarvitseviin henkilöstöpalveluyrityksiin."

Tämä kertonee mihin suuntaan ollaan jatkossa menossa.

Merkittävä ero Suomen ja Australian tilanteessa on se, että järjestösektorilla, kuten uskonnollisilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on merkittävä rooli Australiassa palvelujen tuottamisessa. Näinhän ei Suomessa ole vaan palveluita tuottavat vain Baronan kaltaiset voittoa tavoittelevat yksityiset yritykset.

Mikä tulevaisuudessa saattaisi olla mahdollista työttömän kannalta?

Olen koittanut pohtia mihin nämä erilaiset muutokset saattavat johtaa. Tämän lakiesityksen pohjalta maakunnat voisivat ohjata työttömät näiden yrityksien työvoimapalveluihin. Lakiesitys antaa myös mahdollisuuden siirtää päätösvaltaa näille yrityksille virkamiehen sijaan. Virkamies saattaa toimia kumileimasimena päätöksille, mutta tuskin ryhtyy vahvasti puolustamaan työttömän etua kyseenalaistaen esitykset.

Palveluita tuottaville yrityksille annetaan tavoitteet ja kannustimet, joihin palkkiot perustuvat. Näissä voi sitten olla maakuntakohtaisia eroja – osa onnistunee niissä ja osa ei. Nämä yritykset ovat siis usein myös henkilöstövuokrausyrityksiä, jotka toimittavat mm vuokratyövoimaa nollatuntisopimuksilla sitä tarvitseville yrityksille.

On hyvin mahdollista, että teettämällä erilaisia pätkätöitä resurssivuokrauksena nämä henkilöstöpalveluyritykset voivat saada palkkionsa ja näennäisesti työllistää vaikkei suuri osa saakaan kokopäivätyötä tai yleensä työtä, jolla tulee toimeen. Sitten henkilöt saattavatkin palata taas työttömäksi ja uudelleen samaan rumbaan – ja palvelua tuottava firma voi kerätä uudestaan palkkion. Toki näitä voidaan koittaa estää sopimuksen ehdoilla ja palkkioperusteilla, mutta aina ei suinkaan onnistuta.

Tulorekisterin ja Kokoomuksen ajaman universal credit -mallin myötä voidaan sitten mennä vielä monta askelta eteenpäin yhdistettynä työn vastaanottamisen pakottavuuteen karenssien uhalla. Samalla luodaan osin yhteiskunnan tukemaa halpatyövoimaa yritysten tarpeisiin, mikä lienee Kokoomuksen tavoitteenakin. Tämä yhdistettynä siihen, että halutaan poistaa ulkomaisen työvoiman tarveharkinta painaa palkkatasoa alas joillakin aloilla. Ulkomaista halpatyövoimaa taas ovat yllättäen eturivissä tuomassa henkilöstöpalveluyritykset.

Tämä suunta huolestuttaa minua. Useat eri toimenpiteet ja suunnitelmat, joista on valitettavan vaikea hahmottaa kokonaisuutta, vaikuttaisivat vievän Suomea pois Pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Kenties valinnanvapaus sotessa ei ollut se ainoa lehmänkauppa, joka tehtiin Keskustan ja Kokoomuksen kanssa maakuntamallia hyväksyessä? Ehkäpä osa kauppaa olikin siirtää paljon muutakin julkisen sektorin tuottamaa palvelua yksityisille?

On vaikea nähdä kaikkien muutosten ja suunnitelmien taustalla olevia perimmäisiä syitä ja tavoitteita. Oppien hakeminen Australiasta ja Isosta-Britanniasta kertoo mielestäni paljon oikeistohallituksen suunnasta.

Onko tämä se suunta, jota haluamme?

 

 

 

 

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu