Hallituksen virhesuma irtisanomisen helpottamisessa

Yhtä paljon kuin itse ehdotus lienee ay-liikettä suivaannuttanut Sipilän hallituksen tapa ajaa esitystään huonoilla perusteluilla ja sanelemalla. Koko prosessi on osoittanut erittäin huonoa pelisilmää ja johtamista. Perustelut ovat ontuneet alusta lähtien ja vaihtuneet matkalla useaan kertaan. Muistellaanpa hieman asioiden kulkua tänä vuonna.

Keväällä huhtikuussa hallitus tuli kehysriihestään kertoen samalla kahdesta muutoksesta työntekijöiden asemaan. Toinen oli tämä alle 20 henkilön yrityksien henkilöperusteisten irtisanomisten helpottaminen ja toinen sitten alle 30-vuotiaiden perusteettoman määräaikaisuuden mahdollistaminen. Molemmat kohauttivat ja tulivat aika lailla puskista. Perusteluna näille oli se ikiaikainen eli työllisyyttä jälleen parannetaan – mitään tukea sille, että nämä sitä lisäisivät, ei ollut tuossa vaiheessa.

Esitysten jälkeen mm työoikeuden professori Koskinen ennusti Ylellä melkoista vastatuulta ja perustuslaillisia ongelmia. Varsin pian alle 30-vuotiaiden määräaikaisuuden helpottamisesta luovuttiin, kun hallitus tajusi ajaneensa jälleen karille nimeltä perustuslaki. Tälle karille, jolle ollaan toistuvasti törmätty tällä hallituskaudella ja jouduttu perumaan esityksiä. On tärkeää huomata, että tämä kertoo todella paljon siitä, kuinka hallitus ottaa perusoikeudet kuten tasavertaisen kohtelun huomioon ideoissaan.

Työllisyysvaikutuksilla ratsastaminen vaikka itse tilattu selvitys ei tue niitä

Kesällä 2018 hallitus laittaa keskeneräisen luonnoksen lausuntokierrokselle ja Sipilä, Orpo sekä Lindström jatkavat työllisyysvaikutuksien käyttämistä perusteena. He eivät ilmeisesti ole lukeneet lausuntokierroksen dokumenteissa liitteenä olevaa tilattua selvitystä, joka ei juuri lainkaan tue tätä näkemystä. Ilmeisesti kuuma kesä ei kannustanut tutustumaan itse selvitykseen.

Nousee kohu siitä, että väitetään työllisyyden parantuvan tällä keinolla vaikkeivat selvityksessä läpikäydyt tutkimukset tätä tue. Alkaa käydä selväksi, että taustalla on vain ideologinen syy ja halu ajaa Suomen Yrittäjien toivomaa muutosta.

Tämän jälkeen alkaa melkoinen farssi ja kiemurtelu erilaisten työllisyysvaikutusta tukevien syiden kehittelemisellä. Elinkeinoelämän ja niiden tutkimuslaitoksen ETLA:n ylläpitämältä Ekonomistikoneelta kysytään asiasta. Ekonomistit päätyvät jonkin verran kannattamaan mahdollista työllisyyden parantumista ja tuottavuuteen liittyvässä kysymyksessä arvelevat tuottavuuden kasvavan.

Hallitus keksii, että tuottavuuden lisääntyminen toki lisää työllisyyttä. Kuulostaa mahdolliselta, mutta tarkemmin ajateltuna näillä ei ole lainkaan sellaista suoraa yhteyttä kuten äkkiseltää voisi kuvitella. Tuottavuus on nimittäin jatkuvasti kasvanut vaikka yritykset ovat vähentäneet työvoimaa. Tästä kirjoitin blogissani Oikeistohallitus talousoppikouluun – tuottavuuden ja työllisyyden suhde.

Mukaan tuodaan Suomen Yrittäjien yrityksille tekemä kysely, josta ollaan saatu tuloksia, joiden mukaan osa yrityksistä palkkaisi lisää mikäli irtisanominen olisi helpompaa. Toisen lobbaripuolen kysely yrityksille, jotka saisivat päätöksestä itselleen hyötyä, ei ole kovin hyvä perusta lainsäädännön muutokselle. Silti hallitus ottaa tämän seuraavaksi perustelukseen osoittaen jälleen omaavansa melkoisen taktisen puusilmän.

Kiemurtelu jatkuu eikä oikeastaan mitään kunnon perusteluja onnistuta esittämään. Selitykset vaihtuvat lennossa toisiin.

Suomen Yrittäjät ja hallitus yhtenä rintamana

Syksyn mittaan käy ilmi, että ay-liike kokee Sipilän ja Orpon luvanneen kikyn yhteydessä, että tällaisia muutoksia ei tehtäisi hallituskaudella ja kaikki muutokset työntekijöitä koskeviin lakeihin tehtäisiin kolmikantaisesti valmisteltuna. Tämä selitetään hallituksen taholta toisin ja kerrotaan asioita kyllä valmistellun kolmikannassa, mutta niiden päätyttyä ilman tulosta, on hallitus päättänyt ajaa joitakin asioita itse eteenpäin.

Tässä hallitus kuitenkin jälleen toimi huonolla pelisilmällä ottaessaan erimieliseksi päätyneen valmistelun ehdotuksista suoraan Suomen Yrittäjien ajaman muutoksen ottamatta lainkaa toista osapuolta huomioon. Näin se lähti ajamaan suoraan työantajien kantaa tarjoamatta mitään työntekijäpuolelle.

Suomen Yrittäjien Pentikäisen lausunnot eivät varsinaisesti ole asiaa edistäneet. Viimeisimpänä ollaan tuotu uuden kyselyn tulokset, jonka mukaan moni yrittäjä työllistäisi irtisanomisen helpottamisen seurauksena. Kiistan tässä vaiheessa tällaisella kyselyllä ei ole mitään vaikutusta vaan sellaisen käyttäminen on jopa absurdia. Vastaamalla oikein yrittäjät voivat saada itselleen etua.

Ainoa keino saada yrittäjiltä tässä vaiheessa luotettava näkemys kyselyllä olisi kyselyn yhteydessä velvoittaa heidät sopimuksella ja sanktioiden uhalla todellakin työllistämään mikäli laki menee läpi. Muutoin annetaan vain tukea toivomalleen muutokselle vailla mitään vastuuta toteutumisesta. Tässä riidan vaiheessa kysely toiselle osapuolelle on biasoitunut tavalla, joka tekee siitä täysin käyttökelvottoman osoituksena yhtään mistään.

Yksittäiset tarinat perusteluna selvityksien sijaan

Suomen Yrittäjät ja toisaalta ay-liike kumpikin esittelevät yksittäisiä kauhutarinoita. Toinen tapauksista, joissa ollaan jouduttu oikeudessa vaikeuksiin irtisanoessa järkevin perustein. Toinen osapuoli taas esittelee tarinoita, joissa pärstäkertoimella olemattomin syin ollaan mieleivaltaisesti jo nykylainsäädännöllä irtisanottu.

Toimitaan mielikuvilla ja nämä tarinat ovat usein nimettömiä eikä niissä kerrota kuin toisen osapuolen kanta. Paljon jätetään kertomatta sellaista, mikä ei tue omaa näkökantaa.

Tällaiset yksittäistapaukset ja kertomukset eivät voi olla lainsäädännön pohjana. Hallituksella olisi ollut kohta puoli vuotta aikaa koota oikeaa tietoa siitä, kuinka yleisiä tällaiset ovat ja kuinka laajasta ongelmasta on kyse. Vuosittain irtisanotaan henkilöperusteisista syistä noin 14 000 henkilöä, nämä olisi pitänyt tutkia muodostaen kokonaiskuva tilanteesta. Olisi pitänyt löytää vastauksia kysymyksiin kuten esimerkiksi:

  • Kuinka moni näistä on mennyt oikeuteen tai ollaan soviteltu?
  • Mistä syistä näin on tapahtunut?
  • Mihin oikeudessa ollaan päädytty ja millä perusteilla?

Merkittävän muutoksen pohjana eivät voi toimia erilaiset osapuolten tarinat. Lakimuutoksen pohjana tulee olla kunnolliset selvitykset nykytilasta sekä vaikuttavuusarvioinnit. Nyt ollaan jälleen tehty surkeaa lainvalmistelua, mistä nykyhallitus on muutoinkin saanut runsaasti kritiikkiä.

Hallitus menee hanuri edellä puuhun

Ennen keskiviikon lakkoja hallitus tiedotti maannataina, että se kertoo merkittävistä muutoksista tiistaina päivää ennen lakkoja. Muutokset eivät olleet merkittäviä: pudotettiin raja kymmeneen sekä sitten poistettii sana luonnoksesta. Heti saatiin todeta, että tuo lakitekstin muutos ei muuttanut oikeastaan mitään ja tulkinnanvaraa on edelleen runsaasti. Vasta oikeuskäytännöt myöhemmin ratkaisisivat mitä laissa oikeasti tarkoitetaan. Oltiin suitaistu jotain hätäistä kasaan.

Ay-liikkeen näkökulmasta yhdistettynä mm aktiivimallin käsittelytapaan hallituksen eteneminen tässä asiassa on ilmeisesti ollut viimeinen niitti. Johtuuko se kenties Sipilän historiasta omistajatoimitusjohtajana yritysmaailmassa vai mistä, mutta joka tapauksessa poliittinen pelisilmä on ollut tässä pelissä täysin hukassa.

Saa nähdä mihin tämä vielä johtaa – ennusmerkit ovat huonot.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu