Valvontayhteiskunta etenee – Kelalle suora sähköinen yhteys tiliotteisiin

Orwell oli optimisti – tämä tulee jälleen mieleen lueskeltuani tietosuojavaltuutettu Aarnion kommentteja uudesta järjestelmästä, josta Kela voisi käydä katsomassa asiakkaan tiliotteita muiden viranmaisten ohella. Järjestelmä tehdään EU:n rahanpesudirektiivin vuoksi, mutta Suomen valtionvarainministeriö hyödyntää tilaisuutta tehostaakseen valvontaa asiassa, jolla ei ole oikeastaan mitään tekemistä rahanpesun estämisen kanssa.

Ylen artikkelissa tietosuojavaltuutettu Aarnio esittää kritiikkiä järjestelmälle:

"Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio huomauttaa, että rahanpesu ja ihmisten etuuksien käsittely ovat hyvin erilaisia asioita. – Tässä nyt laajennetaan niitä mahdollisuuksia, jotka rahanpesudirektiivin kautta tulee viranomaisille. Toiseksi ihmisen tilitietojen sisältö voi olla sellainen, että sillä ei Kelan etuuspäätöksen osalta ole mitään merkitystä, Aarnio perustelee."

"Hän kysyy myös, pitääkö ihmisten kertoa jatkossa viranomaisille, mihin he rahansa käyttävät, ja että mitä esimerkiksi ulosottomaksut, ammattiliiton maksut tai potilastiedot kuuluvat Kelalle."

Ristiriitaisia lausuntoja Kelan toiminnasta jatkossa

Ylelle VM:n lainsäädäntöneuvos Armi Taipale toteaa:

"Ajatuksena tässä ei ole lisätä viranomaisen toimivaltuuksia. Viranomaisella pitäisi olla jatkossakin lakiin perustuva syy kysyä tietoja. Tieto vain saataisiin sähköisesti, kun ennen se tuli paperisena."

Kuitenkin Helsingin Sanomille Kelan juristi Antti Ristimäki toteaa:

"Kelalle uusi järjestelmä voi tarkoittaa nykyistä laajempia valtuuksia tutkia tukien hakijoiden tilitietoja. Tähän asti Kela on voinut pyytää pankista asiakkaan tilitiedot vain, jos sillä on ollut perusteita epäillä väärinkäytöstä tai jos asiakas ei ole itse toimittanut tiliotetta."

"Valtiovarainministeriöstä kerrottiin HS:lle, että jatkossa Kela hakisi tilitiedot automaattisesti aina kun niitä tarvitaan, eikä hakijoiden tarvitsisi enää toimittaa itse tiliotteita. Uuden lain perusteluissa todetaan, että oikeus tilitietojen tarkistamiseen tulisi jo hakemuksen käsittelyvaiheessa hakemuksen perusteella.

"Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole selvää, kumoutuisivatko vanhan lain erityisehdot tietojen haun edellytyksistä vai eivät."

Jälkimmäisestä lausunnosta tulkitsen, että muutoksia käytännön toimintaan saattaisi tulla melkoisesti mikäli aina katsellaan asiakkaan tilitiedot jo sillä perusteella, että on hakenut tukea.

Kelan päätöksissähän tuntuu jonkin verran vaikuttavan käsittelijän näkemys. Aika usein on ollut uutisia siitä, että kysyttäessä asia on eri tavalla kuin käsittelijä sitten päättää. Millainen vaikutus voi sitten olla tiliotteen näkemisellä automaattisesti. Siitähän voi saada nykyään paljonkin tietoa esim kaikesta henkilön kuluttamistavoista – käteistä harvoin enää käytetään. Tuleeko pärstäkertoimen kupeeseen myös rahankäyttökerroin?

Yksityishenkilöiden valvonta verrattuna esimerkiksi yrityksiin ja säätiöihin

Alunperin kyse oli siis rahanpesudirektiivistä, jota nyt hyödynnetään myös tällaiseen tarkoitukseen. Ilmeisesti tuen saaminen tarkoittaisi sitä, että menettää melkoisen määrän yksityisyyttään.

Pitäisikö myös yritystuen saaminen tarkoittaa firman tilien avaamista viranomaiselle?

Pitäisikö säätiön yleishyödyllisen aseman myötä saatu verovapaus tarkoittaa samaa?

Miten esimerkiksi säätiöitä kuten Nuorisäätiö valvotaan? Kirjoitin tästä taannoin blogissani Talousrikollisuuden valvonta Suomessa surkeaa:

MOT-ohjelman 15.4.2013 mukaan yli 2600 säätiön asioita valvoi Patentti- ja Rekisterihallituksessa kaksi virkamiestä. Pelkästään 50 suurimman säätiön yhteenlaskettu varallisuus on 15,7 miljardia, joten pikkusummista ei puhuta. Seurannan järkyttävän surkeasta tasosta Timo Sillgrenin Pro gradu -työ vuodelta 2013 kertoo seuraavaa:

"Tilintarkastuskertomuksesta tarkastetaan säätiö- ja tilintarkastuslakien mukaiset lausumat sekä se, että tilintarkastajien määrä ja laatu ovat oikeita. Puutteita havaittaessa säätiölle lähetetään korjauskehotus. PRH ei kuitenkaan ole valvonut vuosiselvitysten varsinaista sisältöä, eikä tilinpäätöksiä tai toimintakertomuksia ole luettu tai käyty muuten järjestelmällisesti lävitse. Viranomainen ei siis ole valvonut sitä, täyttävätkö vuosiselvitykset myös sisällöllisesti säätiölain vaatimukset."

Miltä vaikuttaa peilattuna yksityishenkilöiden valvontaan? Miksi näin?

Yksityisyys kapenee koko ajan

Kyseistä tietovarantoa käyttäisivät jatkossa mm verottaja, poliisi, kela, tulli, konkurssiasiamies ja ulosottomies. Lainsäädäntöä perusteista ei sinällään olla muuttamassa, mutta tuo Kelan esimerkki kertoo, että käytännössä merkittäviäkin muutoksia voi tulla.

Lisäksi tietosuojavaltuutetun mukaan eduskunnassa käsiteltävänä olevassa kansallisessa tietosuojalaissa viranomaiset on jätetty hallinnollisen sanktioiden ulkopuolelle kokonaan.

"Se tarkoittaisi sitä, että viranomaisen kurkkiessa tietoja, organisaatio ei vastaisi asiasta ja sanktiosta, vaan ongelmia koituisi vain yksittäisille työntekijöille", Aarnio sanoo.

"Kysymykseen siitä, millaiset sanktiot viranomaisille koituisi, jos se väärinkäyttäisi oikeuksiaan ja katselisi tietoja luvattomasti, VM:n Armi Taipale ei vastannut."

Jälleen kerran ollaan tekemässä lakia, jossa ei olla selkeästi sanktioitu väärinkäytöksiä. Tietosuojavaltuutettu on myös vaatinut riskianalyysin tekemistä järjestelmästä, mutta sitä ei olla tehty. Onkohan tässäkin taas kuuluisa 100%:n tietoturva?

Eduskunnassa on myös käsittelyssä ns toisiolaki, jossa terveystietoja luovutettaisiin ulkoisille tahoille kuten yrityksille mm kehitystarkoituksiin. Tätäkin on kritisoitu voimakkaasti. Musta laatikko ja autoilijoiden paikannus elää ideana edelleen Liikenne- ja viestintäministeriössä.

Minne tämä tie vielä johtaa? Kiinassa se on viety jo pitkälle pisteyttämällä kansalaisia. Tähän tuskin täällä mennään, mutta päätös päätökseltä yksityisyyttä vähennetään ja tietoja on alttiina mm tietomurroille. Kerran kun joku korkkaa tuon terveys- ja sosiaalitietoja sisältävän kannan ja vetää datat ulos, niin siinä riittää ihmettelemistä pitkäksi aikaa.

Yllättävän vähän tämä ihmisiä huolettaa – taidan olla vähemmistössä huolineni. Olen toki vähän kireäpipoinen näissä yksityisyys- ja tietoturva-asioissa.

 

 

 

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu