Verotiedoissa vain osa yhtiöistä saaduista tuloista – merkittävä osa pimennossa

Verotietojen julkistamispäivänä julkkisten ja johtajien palkan retostelemisen kupeessa Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari on kirjoittanut oivan kirjoituksen siitä, kuinka merkittävä osa tuloista ei näy verotiedoissa, sillä niitä ei lasketa verotettavaksi tuloksi. Verosuunnittelun taitavat henkilöt Suomen lain tarjoamin mahdollisuuksin pystyvät pitämään merkittävän osuuden tuloistaan verovapaana ja samalla pois verotiedoista.

Merkittävä määrä listaamattomien yritysten pääomatuloista ei näy erilaisen verokohtelun vuoksi

Tällä hallituskaudella useat asiantuntijatahot mukaanlukien hallituksen asettama työryhmä ovat ehdottaneet muutoksia listaamattomien yritysten verokohteluun, jonka katsotaan olevan epäreilu verrattuna muihin. Systemaattisesti kaikki ehdotukset ollaan tyrmätty Sipilän ja Orpon taholta.

Otetaan esimerkki suoraan verohallinnon sivuilta:

Aino omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 1 500 000 e = 120 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten osingosta 25 % eli 20 000 euroa on veronalaista pääomatuloa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % x 20 000 euroa eli 6 000 euroa.

Jos tarkastellaan paljonko näkyy verotettavaa tuloa ko henkilöllä verotiedoissa, niin siellä näkyy verotettava tulo eli tuo 20 000 euroa. Hän maksaa veroa yhteensä 80 tuhannen tuloista kuusi tuhatta euroa eli efektiiviseksi veroprosentiksi saadaan hänelle 7,5 prosenttia.

Tuota voi halutessaan verrata vaikkapa 80 000 vuodessa ansiotuloa ansaitsevaan henkilöön ja ollaan aika lailla eri luvuissa. Jos kyseessä olis pörssiosakkeista saatu osinko, niin silloinkin ollaan aivan eri tilanteessa.

Otetaan vielä toinen esimerkki samoilta sivuilta:

Sanni saa osinkoa Yhtiö S Oy:stä 170 000 euroa. Hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 500 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, joten osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon asti eli 37 500 euroa. Ylimenevästä osasta (20 000 euroa) on veronalaista pääomatuloa 85 % eli 17 000 euroa. Yhteenlaskettu veronalainen pääomatulo on siis 54 500 euroa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %. Pääomatulon veron määrä on 30 % x 30 000 euroa + 34 % x 24 500 euroa eli 17 330 euroa.

Kuten edellisessä esimerkissä, niin katsotaan verotettava tulo ja efektiivinen veroprosentti. Verotettavaa tuloa verotiedoissa näkyy 54 500 euroaa, kun todellinen tulo on 170 000 euroa. Efektiivinen veroprosentti on siis 10,1 prosenttia – ei paha.

Meillä on siis esimerkin mukaisesti kaksi henkilöä seuraavasti:

  1. Aino, jolla on todellisia tuloja 80 000 euroja ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 20 000 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 7,5%. Käteen tulee 74 00 euroa.
  2. Sanni, jolla on todellisia tuloja 170 000 ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 54 500 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 10,1%. Käteen tulee 152 670 euroa.

Miltä kuulostaa palkansaajan tai pörssiosakkeita omistavan kannalta?

Vertailun vuoksi veroprosentti palkansaajalla 80 000:n kohdalla on 39,8 ja 170 000:n kohdalla se on 49,3%. Karkeana arviona voi todeta, että saadakseen käteen Sannin 152 670 euroa pitäisi olla ansiotuloja 325 000 euroa vuodessa eli kuukausipalkaksi muodostuisi noin 27 000 euroa.

Miksi ihmeessä näin erilainen verokohtelu?

Jatkuvasti puhutaan työn arvostuksen nostamisesta. Meillä olisi mahdollisuus tasoittaa verotusta laajemmalla veropohjalla, jolloin progressiota voitaisiin alentaa. Näin ei kuitenkaan haluta tehdä.

Erilaisilla holding-yhtiöillä ja muilla järjestelyillä suuri joukko onnistuu minimoimaan verotuksensa varsin keinotekoisesti, mutta toki lain suomin mahdollisuuksin.

Lakeja tulisikin muuttaa ja yhteenä esteenä vaikuttaa olevan näiden asioiden hankala ymmärrettävyys aivan samoin kuin monen muun rahamarkkinoiden ja sijoituksien sekä niiden kohteluun liittyvien asioiden kohdalla. En ole kovin vakuuttunut suuren osan kansanedustajistakaan kykyyn hahmottaa näitä asioita.

Pitkällä aikajänteellä itse haluaisin mentävän kohti Irlannin mallia, jossa verotuksessa lasketaan yhteen ansio- ja pääomatulo, josta sitten otetaan progressiivisesti vero yhteissummasta. Tällöin tulolajit ovat samassa asemassa – veropohja olisi samalla laajempi ja progressiota voidaan laskea. Vielä kun tähän yhdistettäisiin yleishyödyllisten työmarkkinajärjestöjen sekä säätiöiden verotus voitaisiin progressiota edelleen laskea.

Tämä hallitus teetti selvityksen aiheesta, mutta käytännössä hautasi sen lukuunottamatta sijoitustiliä. Näin se jätti taustalla olevat merkittävät ongelmat ennalleen.

Toivottavasti ensi hallituskaudella nämä asiat otetaan uudelleen tarkastelun alle.

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu