SAK:n ehdotus pitempään yrityksessä olleiden suojelusta

SAK:n ehdotus Ruotsin mallin mukaisesta pitempään työssä olleiden suojelusta joukkoirtisanomistilanteissa on herättänyt kiivasta keskustelua. En itsekään ole vakuuttunut, että se on välttämättä oikea ratkaisu, mutta se ainakin ohjaa keskustelua ikävään ongelmaan. Usein nimittäin yt-neuvotteluiden kautta tehtävissä joukkoirtisanomisissa varttuneemmat työntekijät joutuvat "puhdistuksen" kohteeksi.

Erityisesti asiantuntijatyössä esimerkiksi ICT-alalla on viime vuosina nähty, että yritys on säästänyt voimakkaasti koulutuskustannuksissa ja työntekijät eivät ole päässeet kehittämään osaamistaan. Teknologian kehittyessä yhä kiihtyvällä vauhdilla saattaa työtehtävissään jäädä kiinni vanhentuvaan teknologiaan ja tuotteisiin. Kun toimintaa uudistetaan koulutuksen sijasta tarjolla onkin kenkää eikä uusia työtehtäviä. YT-neuvottelujen lomassa kerrotaan yrityksen tarvitsevan "uudenlaista osaamista".

Tässä mielessä monessa yrityksessä maailma on muuttunut yhä raadollisemmaksi. Vanhanajan patruunahenkisestä huolenpidosta ei ole kuin muisto jäljellä, kun pari vuosikymmentä palvellut asiantuntija heitetään kortistoon epäkurantilla osaamisella. Toki kaikki eivät näin toimi, mutta kovassa numeroita tuijottavassa bisnesmaailmassa ilmiö on tullut yhä yleisemmäksi. Lojaalisuutta yritystä kohtaan ei enää palkita kuten ennen.

Yli viisikymppinen vanhentuneella teknologisella osaamisella on vaikean paikan edessä pyrkiesssään työllistymään uudelleen. Juuri tällaisista saamme lukea mediasta kuinka kymmenet ja sadat työhakemukset eivät tuota mitään tulosta. Työttömyyden oltua korkealla nuoremmat ovat kelvanneet paremmin. Toki nuorisotyöttömyys on myös ollut ongelma, mutta puhuttaessa nimenomaan koulutetuista ja jo työelämässä olleista, on ikä muodostunut selvästi rasitteeksi.

Työurien pidentämisestä puhutaan, mutta tehdäänkö mitään sen eteen?

Yli 50-vuotiaan työllistäminen voi tulla kalliimmaksi ja kannattaa jopa irtisanoa ennen 56 vuotta täyttämistä

Sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä että työttömyysturvamaksuissa on keskisuuria ja suuria yrityksiä koskien maksuja, jotka tekevät yli viiskymmpisen työllistämisestä kallimpaa ja saattavat jopa johtaa siihen, että kannattaa irtisanoa henkilö ennen kuin hän täyttää 57 vuotta.

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmän ominaisuuksia avasi Jyrki Kasvi 2015 blogissaan Ikäsyrjintä kannattaa. Kokonaisuus on hankala, mutta käytännössä eri maksuluokkien vuoksi työnantajalle saattaa tulla merkittävät kustannukset mikäli se joutuu työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä korkeaan maksuluokkaan. Kasvi toteaa blogissaan:

"Tavoitteiltaan kauniin järjestelmän ongelmana on se, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäädä tasaisesti eri ikäisinä. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 52-vuotiaana, ja lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on yli 55-vuotiaita."

"Yli 50-vuotiaiden ikäsyrjintä on siis helpoin ja tehokkain tapa minimoida työntekijöiden mahdollisesta työkyvyttömyydestä työnantajille aiheutuvaa työkyvyttömyyseläkemaksuriski! Paljon kustannustehokkaampi tapa kuin yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläköitymisen ennaltaehkäisy."

Uudelle Suomelle taas teollisuuden kunnossapitopalveluita tarjoavan, Suomessa 1 100 ihmistä työllistävän Maintpartnerin henkilöstöjohtaja Jari Syrjälä kertoi, että yksi kriittinen raja kulkee 56 vuoden ja 1 kuukauden iässä. Hänen mukaansa tuo tunnetaan suurtyönantajien keskuudessa.

"Kun ihminen ehtii täyttää 56 vuotta ja yhden kuukauden työsuhteen aikana, hän pääsee työttömyysvakuusrahaston piiriin, joka on vanha työttömyyseläke. Ja viimeinen työantaja maksaa työttömyysvakuusrahastolle hänen ansiosidonnaisen päivärahan. Maksimissaan neljä vuotta, minimissään vuoden. Siinä on miljoona eri muuttujaa välissä, mutta summa nousee helposti 70 000 euroon."

"Jos ihminen on 55-vuotias ja irtisanomis-yt:t tulevat, niin se vaikuttaa varmasti yrityksen päätökseen. Että hoidetaan ihminen pois ennen kuin hän täyttää 56 vuotta ja yhden kuukauden, jolloin rahaa ei tarvitse maksaa."

Näillä laeilla lienee ollut hyvä tarkoitus, mutta joskus huonosti harkitut lait johtavat käytännössä vääriin tuloksiin.

Tavoitteena oli työkyvyttömyyseläkejärjestelmän maksuluokalla kannustaa siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnista pidettäisiin paremmin huolta eivätkä työntekijät niin usein joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle. Käytännössä kuitenkin lopputulemana on ollut, että kannattaakin irtisanoa ikääntyneempiä työntekijöitä ajoissa. Vuosikymmenen alun yt-rumbassa irtisanottiin suuri määrä ihmisiä osin tällä perusteella – vaikkei toki niin saakaan virallisesti sanoa.

Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä?

Kuten alussa totesin, niin en tiedä onko SAK:n ehdottama ratkaisu oikea. Ongelma on kuitenkin olemassa ja jotain sille pitäisi tehdä, jotta työurat oikeasti jatkuisivat useamman kohdalla pidempään. Lisäksi on karua kiittää ihmistä pitkästä palveluksesta olemalla kouluttamatta uusiin tehtäviin ja tarjoten vain potkut kortistoon.

Ehdotuksesta käydyssä keskustelussa ollaan voimakkaasti asettamassa nuoria ja kokeneempia työntekijöitä vastakkain. En oikein pidä tästä(kään), sillä meillä on käsissämme ongelma sekä nuorisotyöttömyyden että yli viisikymppisten työllistymien kohdalla. Tähän ei löydy välttämättä yhtä keinoa.

Tällaiset laajoja joukkoja koskevat ehdotukset ovat usein ongelmallisia, kun tilanne on kovin erilainen eri aloilla ja yrityksissä. Jos ajattelen omaani eli ICT-alaa, niin alussa kuvaamani ilmiö on ollut valitettavan yleinen. Työllisyystilanne on toisaalta merkittävästi parantunut. Nykytilanteessakin on silti merkittävä ero sillä, kuinka hyvin työllistyy uudelleen kolmikymppinen asiantuntija viiden vuoden työuralla verrattuna yli viisikymppiseen yli 25-vuoden työuralla. Kuvattujen lisämaksujen lisäksi valitettavan moni pitää jo näitä kokeneita liian vanhoina oppimaan uutta, vaikka tällä alalla omat kokemukseni esimiehenä ovat kyllä aivan toiset.

Itse koen että meidän pitäisi löytää ratkaisuja sekä nuorten että yli viisikymppisten työttömyydestä pois pääsemiseen.

Mielestäni nuo mekanismit, joiden vuoksi yli viisikymppisen työllistämisestä aiheutuu lisäkustannuksia ja jotka kannustavat jopa irtisanomaan aikaisemmin, pitäisi pikaisella aikataululla poistaa.

Kaikista tärkein asia kuitenkin on pystyä takaamaan kaikille tavat sekä työssä että työttömyyden kohdatessa päivittää tehokkaasti osaamistaan muuttuvassa maailmassa.

 

Toivoo nimimerkki: Ensi viikolla 49-vuotta täyttävä kokeneehko bloggari huolestuneena tulevaisuudestaan 😉

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu