Missä on työvoimapalvelujen ulkoistuksen pihvi ministeri Lindström?

Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesitys, jonka mukaan suuri osa nykyisistä työvoimapalveluista siirtyisi maakuntamallissa jatkossa ostettavaksi yksityisiltä palveluntuottajilta. Euroopasta löytyy vain Iso-Britannia, joka tällaista mallia käyttää. Toisena esimerkkinä käytetään Australiaa, jossa myös ostetaan työvoimapalvelut markkinoilta.

Iso-Britannia ja Australia hallituksen esimerkkeinä

Nämä kaksi maata ovat valikoituneet Sipilän hallituksen esikuviksi muutokseen.

Hallituksen lakiesityksessä kerrotaan kuitenkin Iso-Britannian tuloksista seuraavaa:

"OECD havaitsi Ison-Britannian tulokset pettymykseksi, joskin eräissä muissa tutkimuksissa on saatu myönteisiä vaikutuksia, sen sijaan Australiassa yksityiset tuottajat näyttävät toimivan varsin tehokkaasti."

Australian mallia käytetäänkin sitten näistä ensisijaisena esityksessä perusteluna. Sen osalta maininnan tasolle jää kuitenkin seuraava tärkeä huomio:

"Australian kokemuksia eritellessään Finn (Job Services Australia: design and implementation lessons for the British context, 2011) toteaa, että järjestösektorilla, kuten uskonnollisilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on merkittävä rooli Australiassa palvelujen tuottamisessa."

Tällainen tilannehan ei lainkaan toteudu Suomessa. Palveluiden tuottaminen on käytännössä kokonaan menossa voittoa hakeville henkilöstöpalveluyrityksille ja muille vastaaville toimijoille. Tällä on mielestäni todennäköisesti merkittävä kustannusvaikutus.

Kävin katsomassa lukuja tuolta mainitusta Finnin selvityksestä ja sen mukaan Austaliassa oli 88 sopimusta järjestösektorin (non-profit organizations) kanssa ja vain 28 yksityisen sektorin kanssa.

Tästä syntyy todella merkittävä ero Suomeen, jossa tällaisten toimijoiden nousua ei ole nähtävissä vaan käytännössä luodaan liiketoimintaa voittoa tavoitteleville yrityksille. Valtion maksamalla rahalla tuottoa yrityksille tuntuu olevan hallituskauden pääasiallinen tavoite.

Alankomaiden tulokset katastrofaalisia – peruttiin lähes kokonaan

Alankomaat luopuivat ostopalveluista ja hallituksen esityksessä kerrotaan seuraavaa:

"Alankomaissa on ollut käytössä toimintamalli, jossa työvoimapalvelut hankittiin pääsääntöisesti yksityisiltä toimijoilta. Toimintamallin alkuvaiheessa kunnille ja UWV:lle asetettiin budjetti, jota ne saattoivat käyttää ainoastaan palveluiden ostamiseen. Mahdollinen ylijäävä raha tuli palauttaa valtiolle. Vapaa hinnan asettelu johti hintakilpailuun, mikä osaltaan vähensi laadun painoarvoa palveluissa. Käytössä ollut maksurakenne johti myös siihen, että palveluntarjoajat keskittyivät helposti työllistettäviin työttömiin saadakseen korvauksen palvelun tuottamisesta. Myös tarjouskilpailujen kustannukset ja palvelun tuottajien valvonta olivat järjestelmän kannalta haasteelliset. Vuonna 2012 säästöohjelman yhteydessä työttömien ostopalvelut poistuivat lähes kokonaan.Nykyisin ostopalvelut keskittyvät lähinnä niihin asiakkaisiin, joiden arvioidaan epätodennäköisimmin työllistyvän avoimille työmarkkinoille."

Nämä ovat tuloksia maasta, jonka toimintaympäristö on huomattavasti lähempänä Suomea kuin Australia, jossa muiden erojen lisäksi yleishyödyllisten järjestöillä on merkittävä rooli.

Mikä saa hallituksen uskomaan, että asiat meillä hoituu vaan paremmin kuin Alankomaissa? Ja ne tulevat maakunnat ovat paljon parempia kilpailuttajia kuin muualla?

Ja miksi monissa muissa työllisyysasioissa esimerkkeinä toimivat Tanska, Ruotsi ja Saksa eivät tässä asiassa enää kelpaakaan? Niissä ei olla toteutettu tällaista mallia kuin Suomeen ollaan tekemässä – ja hyvin on toiminut.

Sotemaisia piirteitä pakkoyhtiöittämisineen

Lakiesityksessä on paljon samankailtaisuuksia soten kanssa. Tämä lakiesitys koskee kuitenkin pienempää määrää ihmisiä ja samalla ihmisiä, joiden vaikutusvalta yhteiskunnassamme on pieni. Sen vuoksi käsittely tuntuu etenevän taustalla varsin vähällä huomiolla.

Lakiesityksessä on mm soten jo hylätyn pakkoyhtiöittämisen kaltaisia piirteitä. Siellä pääsääntöisesti vaaditaan, että maakunnan työvoimapalvelut yhtiöitetään mikäli ne aikovat itse tarjota samoja palveluita kuin palveluntarjoajat.

Saavutettavien etujen osaltakin ollaan samassa tilanteessa – tehdyt tutkimukset osoittavat, että merkittävine hyötyjen toteutuminen on jopa epätodennäköistä, mutta se ei haittaa sokeaa uskoa markkinaehtoisen toiminnan paremmuudesta.

Missä tämän pihvi oikein on piilossa ministeri Lindström?

EK ja sen jäsen Henkilöstöpalveluyrityksien Liitto tätä voimakkaasti kannattavat ja niiden huoli lausunnoista tuntuu lähinnä vain liittyvän siihen, että maakunnat saavat tarpeeksi rahaa palveluiden ostoon. Tällä hallituskaudella henkilöstöpalveluyritysten liikevaihto ja voitto ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Nyt ollaan vauhdittamassa sitä edelleen. Vaikuttaa että hallituksella on kärkihankkeidensa lisäksi olemassa jalkapallotermein piilokärki, joka on henkilöstöpalveluyritysten liiketoiminnan kasvattaminen.

Ministeri Lindström, vielä 2013 lopussa olitte ehdottamassa rajoituksia henkilöstövuokraukselle. Uusi Suomi kertoi 29.11.2013 ehdotuksesta otsikolla:" Lappu luukulle, vuokratyöfirmat? Kansanedustajilta raju ehdotus". Tällöin kansanedustajat Jari Lindström ja Leea Mäkipää ehdottivat seuraavaa:

"Jos henkilöstöä vuokrattaisiin lyhyisiin pätkätöihin, olisi se toiminta sallittua vain TE-toimiston kautta, jossa toimisi valtakunnallinen henkilö- ja vuokrauspalvelu, Mäkipää ehdottaa tiedotteessa."

"Hän vahvistaa Uudelle Suomelle puhelimessa, että kaksikon mielestä yksi vaihtoehto olisi henkilöstövuokrafirmojen alasajo."

Tokihan mieli voi muuttua, mutta onhan tämä jo täyskäännös vastakkaiseen suuntaan.

Hallituksen esityksessä kuvataan muutoksen laajuutta seuraavasti: "Uudistuksessa on lähdetty siitä, että pitkällä aikajänteellä uudistus siirtäisi julkisen hallinnon nykyisestä kasvupalvelutehtäviä tekevästä henkilöstöstä noin 75 prosenttia yksityiselle sektorille."

Melkoisesta ulkoistamisesta on siis todellakin kyse eikä mistään näpertelystä.

Jälleen kerran muutosta vaikutetaan tehtävän perustuen johonkin sokeaan uskoon sivuuttaen tutkimustulokset ja vaikutusarviot. Ei näin suurta ja vaikeasti peruutettavaa muutosta voi tehdä näin huterin perustein.

Joten missä ihmeessä tämä esityksen pihvi oikein on piilossa?

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu