Palvelusetelimallien eriarvoistava vaikutus

Palvelusetelimallit yleistyvät erilaisissa kansalaisten tarvitsemissa palveluissa ja niissä on kiistatta hyviä puolia. Ne kuitenkin saattavat myös lisätä eriarvoisuutta tulevaisuudessa erilaisten palveluiden osalta. Tänään Kokoomuksen Aino Närkki kirjoitti yksityisestä varhaiskasvatuksesta, jota toteutetaan suurelta osin palveluseteleillä ja haluaa mallin laajentuvan edelleen.

Miksipä ei haluaisi, sillä maksukykyiset vanhemmat voivat palvelusetelin korvauksella sekä laittamalla itse väliin osan maksusta hankkia kenties lapsilleen paremman päivähoidon kuin perustallaaja. Tämä lienee melkoinen houkutus Kokoomuksen kannattajakunnan perheellisille ruuhkavuosina.

Mahdollisuus ostaa lisäpalveluita ja parempaa hoitoa – upgrade bisnesluokkaan

Palvelusetetelitä on jo runsaasti käytössä terveydenhoidossa ja soten kautta niiden saatavuutta halutaan laajentaa. Kokoomuksen tavoitteissahan oli laajentaan niitä voimakkaasti myös erikoissairaanhoidon piiriin ja leikkauksiin. Osin tämä vedettiin kritiikin vuoksi takaisin.

Sote-esityksissä todetaan kuinka henkilöllä on mahdollisuus ostaa lisäpalveluita halutessaan peruspalvelun lisäksi. Olen mielessäni pohtinut mihin kaikkeen tämä johtaa – jälleen ei toki pelkästään negatiivinen asia vaan asialla on monia puolia.

Tämä toteutuu siis vauvasta vaariin eri palveluiden vaiheissa. Myöhemmältä iältä kerrotaan sote-esityksessä esimerkki:

"Asiakkaalla on mahdollisuus hankkia omilla varoillaan asumispalveluntuottajalta muita tuottajan tarjoamia palveluja kuten esimerkiksi parturi-, kampaamo- tai kosmetologipalveluja. Jos asiakasseteli on saatu apuvälineen hankintaa varten, asiakas voisi lisäksi hankkia asiakassetelin arvoa kalliimman apuvälineen maksamalla itse setelin ja apuvälineen hinnan välisen erotuksen. Tämä tulisi kyseeseen esimerkiksi hankittaessa sairauden hoitojen aiheuttaman hiusten lähdön vuoksi peruukki. Asiakassetelin arvon pitää mahdollistaa asiakkaan tarpeen mukaisen peruukin hankinta. Asiakkaalla olisi kuitenkin halutessaan mahdollisuus hankkia kalliimpi peruukki."

Toisaalta on todella kannatettavaa, että näin voi tehdä. Kuitenkin puhtaasti kustannusnäkökulmasta tämäkin voi lisätä julkisia kustannuksia mikäli aiemmin julkisin varoin on kustannettu jonkinmoinen ratkaisu ja vaihtoehtona on ollut hankkia itse, ellei se julkisen tarjoama kelpaa.

Riippuen asiakkaan maksukyvystä lopulta saatu hoito voi olla hyvinkin erilainen. Jos ajatellaan vaikkapa lonkkaleikkausta, niin nykyisellä julkisella erikoissairaanhoidon puolella kaikki saavat samansisältöisen palvelun asemastaan huolimatta. Mikäli haluaa tehdä leikkauksen yksityisellä tulee se pääosin itse kustannettavaksi yksityissairaalassa. Nyt on mahdollista kattaa itse leikkaus ja suurimmat kulut julkisen kustantamana ja ostaa lisäpalvelut kupeeseen. Toisaalta tämä on jälleen oikein hyvä, toisaalta kasvattanee tämäkin julkisen kustannuksia nykyisestä.

Aiemman pienehkön Kela-korvauksen sijaan monissa tilanteissa yksityiselle voi viedä palvelusetelin ja omavastuu pienenee. Toisaalta hyvä, mutta julkisten kustannusten osalta vaikutus voi olla suurikin.

Voiko varhaiskasvatus eriarvoistua tulevaisuudessa merkittävästi?

Tämä nousi mieleenlukiessani tuota EK:n alaisen Hyvinvointialan liiton lobbarin Aino Närkin blogia. En viitsinyt sinne kommentoida, sillä vastustan tuota kommenttien ennakkotarkastusta, jota hän blogissaan käyttää.

Onko tavoitteena se, että hyvätuloisten perheiden lapset saavat edullisemmin ostettua yksityisen päiväkotipaikan palvelusetelin avulla? Tuleeko meille jatkossa yhä suurmpi määrä päiväkoteja, joihin on varaa vain "hyvien" perheiden lapsilla? Saavatko he siten merkittävästi parempaa varhaiskasvatusta?

Onko tämä tämä ensimmäinen merkittävä askel kohti yksityisen varhaiskasvatuksen ja kenties tulevaisuudessa jopa opetuksen nousua Suomessa? Perinteisesti kunnat ovat pääosin tarjonneet samankaltaista varhaiskasvatusta ja opetusta lapsesta lukioon.

Siintääkö horisontissa ajatus vaikkapa yksityisistä lukioista, jotka maksetaan osin palvelusetelelillä ja osin sitten vanhempien maksamana? Kenties näemme brittien henkisiä yksityiskouluja Suomessa kunhan suunnitelmat etenevät?

Ideologinen muutos palveluissa

Pitkään meillä on ollut yhteiskunnan tarjoamiassa palveluissa malli, jossa kunta tarjoaa palveluita ja mikäli haluaa jotain muuta, niin pääsääntöisesti joutuu sen itse kustantamaan. Tämä pätee vahvasti esim yksityisten lääkäripalvelujen käyttöön.

Palvelusetelimallilla ja sotessa muutoinkin yhteiskunta maksaa aiempaa suuremman osan yksityisiä palveluntarjoajia käyttävien kustannuksista. Tällä on väistämättä merkittäviä kustannuksia kasvattavia vaikutuksia, joita ei ole mielestäni arvioitu riittävästi. Ennustettavissa on mm yksityisten sairausvakuutusten määrän lasku.

Palveluntarjoajalle lienee houkuttelevaa profiloida asiakkaita ja saada mahdollisimman maksukykyisiä lisäpalveluita ostavia asiakkaita. Helposti voisi kuvitella heille löytyvän myös parempaa ja nopeampaa palvelua ellei pidetä tasapuolisuudesta huolta lain ja maakunnan taholta. Voi olla että näin jossain muodossa tehdäänkin – riippuu osin taas maakunnan kyvystä huolehtia näistä asioista.

Palvelusetelimallissa on paljon hyviä puolia, mutta kuvaamani kaltainen kehitys mietityttää. Kustannukset saattavat kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyä. Varhaiskasvatuksen toivoisi olevan mahdollisimman tasa-arvoista tarjoten yhtäläiset mahdollisuudet lapsille oppia ja kehittyä.

 

 

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu