Vieläkö Stockmannin alamäki voi kääntyä?

Haikeudella ja hieman surullisena katselen perinteikkään Stockmannin pitkään jatkunutta alamäkeä, jolle ei näy loppua. Useat liiketoiminnot on jo myyty ja Talouselämä ennusti pari viikkoa sitten artikkelissaan edessä olevan Stockan paloittelu. Muutama päivä sitten tämä sai jonkinlaista vahvistusta, kun uutisoitiin Terrafamen Lauri Ratian ehdottamisesta  uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi. Hänellä ei ole kokemusta kaupan alueelta eikä varsinkaan kuluttajakaupasta. Sen sijaan hän on ammattilainen erilaisissa yritysjärjestelyissä ja -kaupoissa.

Omia muistoja Stockmannista matkan varrelta

Osin sattumaltakin Stockmann on ollut minulle tuttu jo tuolta 70-80-luvun vaihteesta, kun nuoruuteni kotikaupungissa Kouvolassa oli Stockmann, joka jo 80-luvulla sieltä tosin lopetettiin. Kenties se oli ensimmäisiä askelia jostain laajennusstrategiasta, sillä muutoin yhtä pieniin kaupunkeihin se ei koskaan tietääkseni laajentunut.

Tullessani lukion jälkeen opiskelemaan Otaniemeen Teknilliseen korkeakouluun tuli Akateemisesta kirjakaupasta tuttu paikka, sillä se oli harvoja paikkoja, josta pystyi ostamaan tarvittavia ulkomaisia oppikirjoja. Ellei Otaniemen kirjakaupasta löytynyt tai kirja oli loppu, niin piti mennä bussilla Helsingin keskustaan Akateemiseen kirjakauppaan – se oli Kouvolan pojalle ihmeellinen kirjamaailma. Opiskelijan rahavaroilla muutoin ei Stockmann tuolloin oikein toiminut, käytiin lähinnä vaan katselemassa mitä voisi ostaa mikäli olisi rahaa.

Myöhemmin muutin opiskelujen jälkeen Ruoholahteen ja samalla kehittyi lukuharrastus, kun koulukirjojen pänttäämien loppui. Lähes joka lauantai kävelin Akateemiseen kirjakauppaan ja useimmiten palasin sieltä repussani ei vain yksi vaan useampia kirjoja. Jostain syystä aloin lukea eniten englanninkielisiä pokkareita ja niiden valikoima oli siellä laaja ja ne olivat verraten huokeitakin. Kirjahyllyssäni on satoja kirjoja, jotka ovat peräisin Akateemisesta. Tuolloin verkkokauppoja ei juuri ollut, mutta ammattitaitoinen ja avulias henkilökunta tilasi haluamani ja minulla on siten esimerkiksi Robert B. Parkerin koko tuotanto hyllyssä kymmenine kirjoineen alkuperäiskielellä.

Kokkausharrastuksen myötä Stockan Herkku oli myös merkittävä paikka ennen suurta ruokabuumia sekä etnisten kauppojen tuloa pääkaupunkiseudulle. Jos oli tarpeen löytää jotain erikoisempaa, niin saattoi olla varma siitä, että sieltä ainakin löytyi vaikka hinnat olivatkin usein hieman suolaiset. Myös kokkausvälineiden kohdalla Stocka oli pitkään parempi kuin muut ennen kuin esimerkiksi Kokkipuoti ja Chez Marius tulivat Helsinkiin – sittemmin monet verkkokaupat vielä tulivat samoille apajille.

Myös vaatteiden osalta Stockmann oli pitkään tärkeä siitä syystä, että olen noin parimetrinen, satakiloinen ja kengännumero on siro 47 tai 48 riippuen mallista. Ennen verkkokauppoja ja osin myös kilpailun tuomaa kauppojen valikoiman kasvua Stockmann oli yksi harvoista kaupoista, joista löytyi sopivia vaatteita kokoiselleni. Vaikka hinnat eivät olleet aina miellyttävät, niin käytännön pakko välillä ohjasi ostamaan vaikka puvun työhön sieltä. Nyt kansainvälinen verkkokauppa on muuttanut tilanteen täysin.

Stockmann oli parhaimmillaan mielestäni loistavasti palveleva tavaratalo. Henkilöstöä oli tavallista enemmän ja oli pidetty huolta siitä, että halutessasi saat palvelua kuitenkaan sitä liikaa tuputtamatta – muutenhan kaltaiseni suomalainen mies karkaa takavasemmalle.  Jossakin Prismassa tms taas et meinaa löytää enää myyjää millään mikäli haluaisit tietää jotain tai saada apua.

Valitettavasti tuntuu kyllä, että jotain tuosta palveluhengestä on viime vuosina kadonnut ja lisäksi Stockmanninkin lienee ollut kustannuspaineissaan pakko karsia myyjiä tavarataloista.

Alamäen syyt ovat moninaiset – verkkokauppa kenties niistä merkittävin

Stockmann on kohdannut monia ongelmia ja useita liiketoimintoja on jo myyty. Stockan Herkku meni S-ryhmälle vaikka jatkaakin tavarataloissa ja Akateeminen Kirjakauppakin myytiin ruotsalaiselle Bonnier Booksille, jolla on mm Adlibris-verkkokauppa. Nykyisissä tavarataloissa on lisäksi paljon vuokratoimijoita esim kahviloissa, osin tämä konsepti on myös toiminut kohtuullisen hyvin.

Lisäksi pian Stockmann irroittautuu lopullisesti Venäjältä myös kiinteistöjen myynnin kautta ja Venäjän valloitus on ohi.  Tästä kaupasta Stockmann saa kuitenkin 171 miljoonaa euroa, joka on tarpeen yrityksen velan pienentämiseksi.

Lindex on toistaiseksi pärjännyt kohtuullisesti, mutta senkin tahti on hiipunut verkkokauppojen ja ketjujen kovassa kilpailussa Euroopassa.

Erityisesti muodin ja vaatteiden alueella verkkokauppojen tulo on rapauttanut tavaratalojen menestystä eikä sille näy loppua. Vielä kun verkkokauppa kehityy ja kehitellyt sovellukset virtuaaliseen sovittamiseen yms kehittyvät, niin voittokulkua tuskin pysäyttää mikään. Lisäksi uskoisin Suomessa tämän jopa korostuvan eli meikäläiselle luonteelle sopii hyvin tilata vaatteet kotiin ja sovitella siellä rauhassa tai tehdä se sovelluksella. Ainakin itselleni tämä sopii mainiosti enkä usko olevani suomalaisista miehistä vähemmistössä.

Miten tästä eteenpäin?

Talouselämä-lehden mukaan edessä on Stockan paloittelu. Jotain on myytävä ja todennäköisimmät vaihtoehdot ovat kiinteistöt, tavaratalokauppa tai Lindexit. Kiinteistöt olisivat helppoja myydä, mutta samalla menisi turvallisin ja tasaisin tuoton lähde. Lindexin myynnin tapauksessa taas jäljelle jäisi kiinteistöt ja ongelmallinen tavaratalobisnes. Tavaratalobisneksen myydessään Stockmann taas menettäisi perinteikkäimmän ytimensä.

Vaikeita päätöksiä, joita omistajien on piakkoin tehtävä. Suurimpia omistajia ovat säätiöt Konstsamfundet sekä Svenska Litteratursällskapet i Finland, jotka osuuksien sekä osakkeiden A-sarjan suuremman äänivallan myötä ratkaisevat Stockmannin suunnan.

Nähtäväksi jää mikä se suunta on ja vieläkö tulevaisuudessa tavataan Stockan kellon alla. Toivottavasti.

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu