Ensi eduskuntavaaleihin tarvitaan nuorisojytky

Hartaana toiveenani on, että ensi eduskuntavaaleissa nähtäisiin Suomessa nuorisojytky, missä nuoret kävisivät sankoin joukon äänestämässä. Menneen hallituskauden toimet koulutuslupauksen pettämisineen sekä ilmastokysymykset voisivat parhaimmillaan aikaansaada tämän kehityksen. Jo pitkään nuorten matala äänestysprosentti sekä myös äänestämisen painottuminen sosiaalisen aseman mukaan on saanut aikaan merkittävän vinouman edustuksellisessa demokratiassa.

Britanniassa nuorisojytky toteutui vuoden 2017 parlamenttivaaleissa

Vuoden 2017 parlamenttivaaleissa voitonvarmoina ennenaikaiset vaalit julistanut konservatiivien Tory-puolue menettikin parlamentissa niukan enemmistönsä vasemmistolaisen Labour-puolueen kasvattaessa kannatustaan.

Yhtenä merkittävänä syynä tälle nähtiin nuorten aiempaa aktiivisempi äänestäminen, sillä arvioiden mukaan peräti 72 prosenttia 18—24-vuotiaista äänesti. Tällöin saatiin tulos, joka vielä pari kuukautta ennen vaaleja näytti täysin mahdottomalta.

Labourin nousua onkin Brexitiin pettyneiden nuorten äänestäjien vastaiskuna. Lopulta nuoret tulevaisuudestaan huolestuneet päättivät lähteä vaaliuurnille vaikuttamaan.

Nuorten aikuisten tulokehitys junnaa paikallaan tai laskee

Viime viikkoina on julkaistu uutisia nuorten aikuisten tulokehityksestä, mitkä ovat jääneet vähälle huomiolle muiden mediaseksikkäämpien aiheiden varjossa.

Esimerkiksi 35–39-vuotiaiden helsinkiläisten mediaanitulot ovat pudonneet vuodesta 2014 noin 400 eurolla. Vantaalaisten 30-34-vuotiaiden tulotaso on pudonnut samalla aikavälillä 100 euroa. Samana aikaan esimerkiksi Helsingissä 70-74-vuotiaiden tulotaso on noussut 3 500 euroa. (Lähde: HS)

Koko 2000-luvulla kehitys on ollut samankaltainen Helsingin Sanomien mukaan:

"2000-luku on kohdellut monia 60–79-vuotiaita taloudellisesti silkkihansikkain. Nuorten aikuisten tulotaso sen sijaan on polkenut kuusi- ja seitsemänkymppisiin verrattuna lähes paikallaan."

"60–69-vuotiaiden käytettävissä olevat mediaanitulot ovat kasvaneet vuosituhannen alusta 48 prosentilla ja 70–79-vuotiaiden 53 prosentilla. Kaksikymppisten tulotaso on puolestaan noussut 20 prosentilla ja kolmekymppisten 28 prosentilla. Kaikkien suomalaisten käytettävissä olevat mediaanitulot ovat kasvaneet tällä vuosituhannella 31 prosentilla."

Karuja lukuja nuorille ja nuorille aikuisille. Vaikuttaa siltä, että vanhemmissa ikäluokissa saavutetut edut onnistutaan pitämään ja niitä kasvattamaan, mutta nuorten näkymät ovatkin sitten paljon heikommat.

Pari viikkoa sitten julkaistiin myös Jyväskylän yliopiston tutkimus, jonka mukaan alle 35-vuotiaiden verotulot ovat kasvaneet 2010-luvulla hitaammin kuin vanhempien eli nuoret tienaavat suhteelliseti vähemmän kuin aikaisemmat ikäpolvet saman ikäisinä.

Sosiologian professori Terhi-Anna Wilskan mukaan yhtenä syynä on, että "nuoret kiinnittyvät työelämään ja nousujohteiselle työuralle hitaammin kuin aiemmin, he joutuvat etsiskelemään omaa paikkaansa." (Lähde: Talouselämä)

Kysyttäessä Wilskalta näkeekö hän yhteiskunnassa halua tehdä jotain sukupolvien väliselle tuloerolle vastaa hän seuraavasti:

"En ole vielä nähnyt, nyt tämä vasta on huomattu. Nyt sitä lähinnä vain ihmetellään."

Tutkimuksessa ei selvitetty muutoksen syitä tarkemmin, tarvittaisiin pikaisesti lisää tutkimusta tämän trendin syistä. Trendi on mielestäni todella huolestuttava tulevaisuuden tekijöidemme ja koko Suomen kannalta.

Nuorten esiinmarssi eduskuntavaaleissa voisi tuoda merkittäviä muutoksia

Nyt on nähdäkseni suuri mahdollisuus, että nuoret aktivoituisivat äänestämään. Tämä saattaisi vihdoin tuoda tarvittavia muutoksia valta-asetelmiin.

Jotain kuvaa nuorten erilaisista kannoista vanhempiin ikäluokkiin verrattuna antaa kuvassa oleva Allianssin tutkimus siitä, mitä puoluetta nuoret 15-19-vuotiaat äänestäisivät mikäli vaalit olisivat olleet viime vuonna.

Vaalien teemoiksi ovat nousseet vanhustenhoito, maahanmuutto ja viimeisempänä suurta huomiota tuntuu herättävän autoilun tulevaisuus.

Nuorten ja nuorten aikuisten asemasta on varsin vähän keskustelua. Mielenkiintoista nähdä, mitkä puolueet profiloituvat tälle alueelle. Nykyisellä hallituksella on melkoinen painolasti tekemiensä toimenpiteiden jälkeen ja nuoret voisivat olla se kriittinen muutosvoima.

Tutkimusten perusteella nuoremmat ikäluokat vaikuttavat olevan muita heikommassa asemassa mm tulokehityksen suhteen.

Näkyykö tämä ja huoli ilmastonmuutoksesta nousevana äänestysinnokkuutena? Toivottavasti.

 

PS. Kirjoittaja 49-vuotiaana ei kuulu nuoriin eikä nuoriin aikuisiin, olen vain huolissani Suomen tulevaisuuden tekijöistä.

 

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu