Hallituksen T&K-rahoituksen leikkaukset olivat kardinaalimunaus

"Suomen teollis- ja tekijänoikeusinvestoinnit heijastavat lisääntyvää erikoistumista alhaisen arvonlisäyksen teollisuudenaloihin", toteaa EU:n maaraportti 2018 Suomesta. Tähän suuntaan nykyhallitus on meitä vienyt, mutta onko se Suomelle järkevä ja toivottu suunta? TEM:in asettaman selvityshenkilön Erkki Ormalan raportti Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaaminen 2020-luvulla on karmivaa luettavaa tuotehityksen ammattilaisen silmille.

Ormala perustaa näkemyksensä useaan kansainväliseen raporttiin, joiden mukaan Suomen innovaatiokyky ja sen kautta kansainvälinen kilpailukyky ovat hyvää vauhtia heikkenemässä. Ulkomaisia arviointeja ovat tehneet mm EU, OECD ja WEF. Näiden johtopäätökset ovat yhteneviä: innovaatiotoiminnan edellytykset heikentyneet sekä tutkimus-ja innovaatiopolitiikka on epäjohdonmukaista ja ennakoimatonta.

Miksi Sipilän hallitus on toiminut vastoin kaikkia suosituksia?

En vieläkään ymmärrä, miksi Sipilän hallitus päätti kaikista suosituksista huolimatta kaikista yritystuista leikata vain ja ainoastaan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta. Se on ainoa leikkaus yritystukiin, joka on tehty tällä hallituskaudella – kaikki pysähtyneisyyttä ylläpitävät sekä jopa haitalliset yritystuet säilyivät ja ovat jopa nousseet.

En tiedä yhtään asiantuntijatahoa, joka olisi suositellut tällaista ratkaisua. En myöskään olisi kuvitellut, että oikeistohallitus pääministerinään entinen teknologiayrityksen toimitusjohtaja mitenkään päätyisi tällaiseen ratkaisuun.

Sipilän johdolla hallitus toimi kuten lyhytnäköisimmät saneerausjohtajat yrityksissä optimoiden lyhyen ajan kannattavuutta aikaansaaden samalla vakavan ongelman pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Meidän jälkeemme vedenpaisumus on kuvaava sanonta tällaisille toimille.

Tutkimuksen  ja tuotekehityksen leikkaamisen vaikutukset näkyvät jopa vuosien viiveellä. Matka ideasta vaikkapa vientikelpoiseksi tuotteeksi on usein pitkä ja leikkausten jälkeenkin voidaan jonkin aikaa nauttia aiemmin aloitettujen hankkeiden tuloksista. Tehtyjen leikkausten vaikutukset tulevat näkymään vielä lähitulevaisuudessa jatkuen pitkälle 2020-luvulle – olemme nähneet vasta osan seurauksista.

En voi kuin ihmetellä kuinka ministeri Lintilä tähän liittyvässä Valtioneuvoston artikkelissa kertoilee tarvittavista muutoksista tulevaisuudessa sivuuttaen täysin sen seikan, että hallituksen toimethan ovat olleet aivan päinvastaisia koko hallituskauden ajan ja yksi keskeinen syy huonoon nykytilaan.

Lintilä toteaa mm: "Mielestäni keskeistä on antaa yrityksille vahva viesti ennakoitavasta kehityksestä, jonka varaan voidaan rakentaa."

Haloo, maa kutsuu ministeri Lintilää – juuri te hallituksessa rapautitte toimillanne ennustettavuuden, miten meni noin omasta mielestä?

Niiden kaikenmaailman dosenttien mielepiteiden kuuntelemattomuus on vielä pientä verrattuna siihen, että sivuutetaan OECD:n, EU:n ja World Economic Forumin raportit ja suositukset.

Tällä hallituksella lienee hallussaan joku suurempi viisaus, mitä minä en ymmärrä.

Rahoituksen väheneminen ja sekava toimintamalli aiheuttanut vakavia ongelmia

Vaikka nousukauden myötä yritysten T&K-panokset ovat hyvin lievässä kasvussa 2017-2019, niin se on aivan liian vähäistä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta ja viime vuosien alenemaa ei olla sillä mitenkään paikkaamassa.

Valtion rahoitus yritysten innovaatiotoimintaan on tällä hetkellä 0,08% BKT:sta, jolla sijoitumme sijalle 28 OECD-maista. Ei kovin mairitteleva sijoitus, veikkaan meidän olevan paljon korkeammalla mikäli on olemassa lista yritystuista kokonaisuutena eri maissa.

Ormala toteaa raportissaan: "Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitikka on viime vuosina ollut ennakoimatonta. SHOK-organisaatiot lakkautettiin yllättäen 2015. Tutkimustoiminnan ja riskisijoittamisen verokannusteet otettiin käyttöön 2013 ja lopetettiin 2015. TEKES/Business Finlandin rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty ilman mitään ennakoitavuutta."

Strategisen huippuosaamisen yksikköjen eli SHOKkien lakkauttaminen oli erittäin kummallinen ratkaisu, jonka seurauksena koordinointi hävisi ja siirryttiin kärkihankkeiden myötä yhä enemmän poliittiseen ohjaukseen. Kolossaalinen virhe sotkea politiikka ja aluekehitys näin voimakkaasti ohjaukseen. Poliitikot kertomassa mistä innovaatiot löytyvät – ei toimi.

VTT:n Vasara totesi TechDayssä tehtyjen päätösten seurauksista: "Traagisin seuraus rahoitusleikkauksista on ollut se, että nykyään kaikki puhuvat vain oman sektorinsa puolesta. 1980-luvulla syntynyt systeeminen ajattelu on hävinnyt."

Valtion rahoituksen vähenemisellä on valitettavasti seurannaisvaikutuksia. Se johtaa myös yritysten T&K:n vähenemiseen ja lisäksi Ormalan tekemän yrityskyselyn mukaan viime vuosina toimintaa on siirtynyt yhä enemmän ulkomaille. Lisäksi vuosina 2010-2017 yritysten ja yliopistojen yhteistyö vähentynyt yli 40%.

Suunta on käännettävä ensi vaalikaudella

Vaalien lähestyessä ollaan jälleen ihastuttavan yksimielisiä siitä, kuinka panostuksia on kasvatettava ja toimintaa kehitettävä. TechDay Finlandin tapahtumassa kaikki Lintilää ja Orpoa myöten kertoivat olevansa kasvattamassa panostuksia ensi kaudella ja pyrkimässä kohti 4%:n osuutta BKT:sta.

Sori pojat, tilaisuutenne oli jo ja sotkitte asiat pahasti vastoin kaikkia suosituksia. En tiedä millaista lehmänkauppaa kävitte ja kuinka Kokoomuskin saatiin tähän mukaan, mutta tämä on nyt nähty.

Ormala päätti raportista kertovan tiedotustilaisuuden provosoivaan kuvaan Porterin kansakuntien kehitysvaiheista, joka löytyy kuvasta 1. Sen mukaan Suomi on poistunut normaalilta kehitysuralta ja menossa kohti matalan jalostusarvon teollista yhteiskuntaa.

Tätäkö me haluamme?

Sanomattakin lienee selvää, että minä tuotekehityksen ammattilaisena en sitä halua. Itse en usko, että Suomelle paras tie on siirtyä vähemmän osaamista vaativiin matalan jalostusarvon tuotteisiin ja rapauttaa teknologista osaamistamme.

Nykyistä valittua suuntaa kuvaa varsin karusti henkisten investointien määrä verrattuna muutamaan kilpailijamaahan sekä keskiarvoon EU:n raportissa (Kuva 2). Suomen suunta on täysin poikkeuksellinen muihin verrattuna.

Puheita on kuultu ja vaalien läheisyydessä kuullaan lisää, mutta teot ratkaisevat ja niiden tulokset ovat nähtävissä.

Tämän sopan keittäjiä ei pidä päästää enää sitä hämmentämään lisää.

 

 

 

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu