Nuoria miehiä ei pipo purista – he ovat tyytyväisimpiä elämäänsä

Ylen teettämä tutkimus kertoo nuorten miesten olevan tyytyväisimpiä elämäänsä. Yle kertoo: "Nuoret miehet suhtautuivat myös tulevaisuuteen selvästi muita vastaajia positiivisemmin. He uskoivat esimerkiksi oman terveytensä, työllisyystilanteensa ja toimeentulonsa kehittyvän tulevaisuudessa positiiviseen suuntaan selvästi muita vastaajia enemmän."

Jonkinlainen paradoksi on, että muut ihmiset ja erityisesti vanhemmat ikäpolvet taas ovat juuri tästä ryhmästä erityisen huolissaan.

Kaikkivoipaa ja huoletonta aikaa

Uutinen sai 49-vuotiaan setämiehen pohtimaan tovi menneitä ja kyllähän parikymppinen Niko oli aivan toisella tapaa huoleton ja uhkien sijaan mahdollisuudet täyttivät mielen kuin nykyajan konsulttikielessä.

Tuli oikein ikävä aikaa, jolloin ei ollut huolta huomisesta ja kaikki ovet tuntuivat olevan auki. Olisipa päässä kytkin, jolla tuon tunteen saisi halutessaan palautettua. Perinteisestihän tuo kytkin suomalaisella miehellä on viina, mutta taitaa kuitenkin valintana mennä loppupelissä miinuksen puolelle. Kertoohan vanha sanonta, että koskaan asiat ei ole niin huonosti etteikö viinaa juomalla niitä saisi vielä huonommiksi. Vanhemmiten taitaa jo seuraava valkeneva aamu muistuttaa iästä uudelleen.

Tutkimustuloksissa moni syy tyytyväisyyteen oli aika luonnollinen kuten huoli omasta terveydentilasta on muita vähäisempi. Kyllähän tuossa iässä krempat on vähäisempiä ja kilometrit eikä monen kohdalle osuva istumatyö ole vielä verottanut kuntoa eikä terveyttä.

Onko peruskoulu epäonnistunut perinteisessä lannistamistehtävässään?

Joskus minulle on tullut mieleen, että mikäli nuoruudessani 80-luvulla olisi järjestetty Idols-karsinnat kotikaupungissani Kouvolassa, niin jono olisi ollut varsin lyhyt. Siihen aikaan luokan edessä lauletun äänenmurroksen keskellä painivan nuoren pojan esityksen kritiikki saattoi lopettaa lauluhalut vuosikymmeniksi.

Peruskoulu toteutti vielä ansiokkaasti lannistamistehtävää ja usein myös vanhemmat pitivät huolta siitä, ettei itsestään tehdä numeroa.

On oikeastaan todella hienoa nähdä kuinka yhä useampi nuori uskoo kykyihinsä eikä ole lannistettu. Välillä toki on niitäkin tapauksia, jossa hieman totuudenmukaisempi kannustus olisi paikallaan pienen itsekritiikin sijaan.

Suomihan on itsensä vähättelyn ja huomaamattomaksi tekemisen kärkimaita maailmassa (ei tutkitusti, oma havainto). Meiltä löytyy lukuisia sanontoja siihen liittyen korostaen samalla erityisesti vaatimattomuutta. Vaikkapa tuo älä tee itsestäsi numeroa tai perinteinen tapa hiljentää tai saada lapsi käyttäytymään paremmin kertomalla kuinka ihmiset katsoo, ovat olleet käytössä vuosikymmeniä.

Yhä useampi lapsi ja nykynuori saattaa kuitenkin haluta tehdä itsestään numeron – ja että ihmiset katsovat häntä.

Nuoruuden aiheuttama osittainen syyntakeettomuus

Kotoa pääsy suureen maailmaan ja sen tuoma suuri vapauden tunne sekä vaikkapa ensimmäiset rakastumiset voivat viedä nuoren miehen ja toki naisenkin osittaiseen syyntakeettomaan tilaan, jossa muu maailma unohtuu. Hienoa aikaahan tuo on ja sen me kaikki olemme käyneet läpi. Oi niitä aikoja, koskaan jaksaisi en elää niitä uudelleen. wink

Ylen artikkelissa tutkija Harry Lunabba pohtii tuloksia kahdelta kulmalta:

"Tämän voi ymmärtää hyvänä asiana: nuorilla miehillä on tulevaisuuden uskoa ja ylipäätään huoleton suhtautuminen elämäänsä, kaikki tuntuu olevan suhteellisen hyvin. Mutta onko tämä toisaalta kenties sellaista välinpitämättömyyttä yhteiskunnallisista asioista ja omasta terveydestä? Ei olla huolissaan sellaisista asioista, joista ehkä pitäisi olla huolissaan."

Tutkijan mukaan nuorista mieheistä kertova uutisointi on myös liian ongelmakeskeistä, mikä oman perstuntuman mukaan pitää kyllä paikkansa. Lunabban mukaan valtaosalla pojista menee ihan hyvin, mutta se tapa, jolla pojista keskustellaan on usein kriisipainotteista.

Erikoinen ilmiö on myös nuorten muita suurempi usko siihen, että äänestämällä voi vaikuttaa. Kuitenkin he äänestävät vähiten kaikista –  Eduskuntavaaleissa 2015 alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti oli 47, ja kuntavaaleissa 2017 vielä matalampi, 30. Tässä soisi niin nuorten miesten kuin naisten skarppaavan jo tulevissa vaaleissa.

Vähäinen kokemus työelämästä vaikuttanee

Peruskoulu, lukio ja korkeakoulu – tuossa putkessa menestymistä mitataan varsin objektiivisesti ja saavutukset ovat mitattavissa muihin verrattavissa olevalla tavalla. Myöhemmin työelämässä kuvaan astuvat suhteet, verkostot, pärstäkerroin yms ovat vielä vähäisellä painoarvolla vaikka toki niilläkin jotain vaikutusta saattaa olla. Kuitenkin esimerkiksi ylioppilaskokeet ja pääsykokeet mittaavat varsin tarkasti ja puoluettomasti osaamista.

Ilman merkittävää kokemusta työelämästä nuorilla on usein usko siihen, että sama käytäntö jatkuu työelämässä. Juuri saatu ensimmäinen työpaikkakaan ei vielä tätä murenna – usein odotusarvona on, että kunhan teen työni hyvin, niin portaat etenemiseen uralla ovat edessä kirkkaina.

Näinhän toki useimmiten onkin ja hyvällä suoritteella on hyvät mahdollisuudet menestyä. Samalla kuvaan kuitenkin astuu myös monia muita ei niin objektiivisia muuttujia. Vaikkapa ensimmäisen toivotun ylennyksen kariutuminen saattaa avata silmät opiskelujen jälkeiseen erilaiseen maailmaan. Tai vaikkapa se, että sluibaava hemmo kolleegana kuittaakin korkeampaa palkkaa kuin sinä.

Pitääkö olla huolissaan?

Toisaalta tutkimus antaa erittäin mukavaa tietoa – huoli nuorten miesten tilanteesta on osin turha ja suurin osa heistä voi vallan mainiosti ollen tyytyväisiä elämäänsä.

Toisaalta voidaan sitten ajatella etteivät nuoret miehet ota riittävästi vastuuta elämästään ja yhteiskunnallisista asioista.

Pitääkö heistä olla huolissaan?

Tähän ei taida olla yksinkertaista vastausta.

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu