Politiikka on tinkimistä ja tasapainoilua – ei yksinvaltiutta ainakaan Suomessa

Nykyhallituksen eroamisen jälkeen spekulaatiot käyvät jo kiivaana seuraavasta hallituspohjasta. Eri puolueiden vaaliohjelmia tutkitaan kuin piru raamattua – itsekin näin jo tein Keskustan osalta. Vaalikoneet koittavat samalla löytää selkeitä näkemyseroja vahvasti asioita yksinkertaistaen.

Mieleeni tulee se, että pelkkien näkökulmien ja kyllä/ei-vastauksien lisäksi tärkeää olisi tuntea puolueiden sekä ehdokkaiden ehdottomuus ja prioriteetit näissä asioissa. Mikä on tärkein, mistä ei luovuta? Mikä on vain oikeastaan toive seuraavalle kaudelle?

Itse en ole politiikassa mukana kuin kirjoittamalla tänne. Tutumpia minulle ovat vaikkapa uuden tuotteen tai liiketoiminnan määrittely, joka aina sisältää roppakaupalla toiveita ja ajatuksia. Suunniteltaessa on niille usein löytyy hintalappu sekä myös selviää se oliko kyseessä vain ns nice to have -ominaisuus vai jotain todella merkittävää itse palvelun menestymisen kannalta. Joku saattaa olla kiva juttu, mutta lopulta hinta on aivan liian kova sen toteuttamiseksi.

Hallitus muodostuu neuvottelemalla ja kaikki tinkivät vaatimuksistaan

Tämähän nyt on itsestäänselvyys, mutta se vaalien alla jotenkin unohtuu. Juuri kukaan ei saa sellaisenaan vaatimuksiaan läpi muodostettaessa hallitusta.

Kyse on vanhasta kunnon kaupankäynnistä ja tinkimisestä – jotkut niitä lehmänkaupoiksikin kutsuvat. Vasta siinä vaiheessa usein paljastuu kuinka tärkeitä jotkut asiat tai vaatimukset ovat puolueille. Mistä ollaan valmiita tinkimään ja mikä on ehdotonta?

Peilaten tähän jatkuvat kirjoitukset tai kommentit siitä, että mitä tapahtuisi mikäli joku taho saisi yksin päättää, ovat osin huvittavia?

Suomessa ei olla onneksi menossa tilanteeseen, jossa yksi taho tai puolue saisi päättää asioista.

Vaaliohjelmat antavat suuntaa – vaalilupaus on jo merkittävästi suurempi asia

Mikään puolue ei voi taata vaaliohjelmansa toteutumista valtaan päässessään. Kaikki kohdat ovat pääsääntöisesti neuvoteltavia.

Vaaleja ennen annettu lupaus on merkittävästi suurempi asia. Jos olet kyltti kädessäsi kertomassa ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata – ja leikkaat heti paria kuukautta myöhemmin reippaasti, niin kyseessä on äänestäjien harhauttaminen ja minun silmissäni jopa petos vaikkei laki sitä niin tulkitsekaan.

Vaalilupaus on silmissäni korkeimman asteen takaus siitä, että tämä asia ei ole neuvoteltavissa.

Tämä hallitus kusetti tässä huolella niin, että nuorilla oli pupillit puolillaan.

Kenties vaikkapa Sipilä ja Orpo eivät sitä ymmärtäneet, mutta tällä teolla muutettiin suomalaista poliittista maailmaa merkittävästi ja rapautettiin usko poliitikoihin.

Mitä jos ne pääsevät valtaan?

En tiedä montako kertaa olen täälläkin nähnyt tämänkaltaisen blogin, ajatuksen tahi kommentin.

Yksikään puolue Suomessa ainakaan vielä ei pääse toteuttamaan ohjelmaansa yksinään eikä toivottavasti koskaan pääsekään vaan joudutaan sovittelemaan asioita.

Silloin olisi tärkeää tietää asioiden painoarvo yksinvaltiuden uhkakuvien sijaan.

Suomessa on pitkään tehty jonkinkaltaista reaalipolitiikkaa, jossa koitetaan ottaa huomioon erilaisia ihmisiä ja kansanosia. Meillä on ollut mielestäni pyrkimys ottaa huomioon erilaisia ihmisiä. Viimeisin puhdas oikeistohallitus on kuitenkin jossain määrin ollut mielestäni poikkeus. Se on uskonut vain ja ainoastaan talouden mahtiin. Rikkailla kannustimia ja köyhille pakkoa – siinä minun tiivistykseni hallituskaudesta.

Jännittävää nähdä minne tästä mennään kohti vaaleja.

Peli tulevaisuudellamme on käynnissä.

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu