Näkökulma: Autoilun tulevaisuuden suunnat

Itselleni autoilun tulevaisuuden suunta sekä Suomessa että laajemmin on vielä hahmottumaton enkä voi sanoa olevani minkään luokan asiantuntija tässä asiassa. Olen kuitenkin seurannut keskusteluja aiheesta eduskuntavaalien yhteydessä kiinnostuneena. Puolueiden sekä poliitikkojen kannanotot vaikuttavat perustuvan yksinkertaistuksiin ja joihinkin kehiteltyihin tavoitteisiin, joiden perustelut ovat aika huteria.

Asia on monimutkainen ja monet erilaiset intressit talouden kannalta tuntuvat vaikuttavan merkittävästi näkökantoihin – osin mennään ympäristökulma edellä ja osin taustalla näkyy vahvasti taloudelliset intressit esimerkiksi akkuteollisuuden saamiseksi Suomeen tai biopolttoainetuotannon merkittävä lisääminen.

Pitkien etäisyyksien maassa, jossa autoilu on lisäksi suhteellisen kallista, erilaiset tavoitteet herättävät ymmärrettävästi huolta ihmisissä. Tällä hetkellä jopa auton valinta ja osto tuntuu vaikealta tehtävältä varsinkin mikäli tapana on pitää sitä useita vuosia. Investointikohteenahan nopean ja merkittävän arvonaleneman myötä auto on muutenkin sijoituskohteena kehno – arvo kaiketi alenee usein jo ajettaessa uusi auto ulos liikkeestä.

Tähän lisättynä muu epävarmuus tuntuu jo kohtuuttomalta. Mihin menee autoverotus ja mitä tapahtuu polttoaineverotukselle? Varmaan koskaan tilanne ei  ole ollut näin levällään kuin nyt.

Taloudelliset intressit ja lobbaus

Suomella on vahvoja taloudellisia intressejä saada akkutuotantoa Suomeen ja edellisellä hallituskaudella ollaan myös valtion toimesta pyritty edistämään tätä. Tänään Lintilä kirjoitteli aiheesta tänne – en tosin oikein saanut ympäripyöreän blogin sanomasta oikein selvää, mutta lienee henkilökohtaisista rajoituksistani johtuvaa.

Suomella on myös sekä teknologiaa, tuotantoa että raaka-ainetta biopolttoaineen tuotantoon. Tämän osaltakin on suuria tavoitteita uusien tehtaiden muodossa ja suoran tuen lisäksi näitä ollaan tuettu sekoitusvelvoitteen myötä.

Autoteollisuuden lobbaritkin ovat vahvasti liikkeellä. Vielä muutama vuosi sitten autoteollisuus kenties pyrki viivyttelemään oman kehityksensä ollessa keskeneräistä ja nähdessään, ettei sillä ole vielä kykyä toimitttaa suurta määrää autoja uusilla teknologioilla.

Nyt kun eri autojen valmistajilla alkaa olla tekniikka hallussaan, nostaa päätään tavoite saada mahdollisimman nopeasti myytyä suuri määrä uusia autoja uudella tekniikalla.

Autoteollisuudesta kertoo aika paljon muutamat huijaukset lähimenneisyydessä sekä sitten tämä epäily, josta Taloussanomat uutisoi pari päivää sitten:

"EU aikoo lisätä kierroksia autoalan kartellitutkintaan, jossa selvitetään ovat saksalaiset autotehtaat VW, Daimler ja BMW tehneet yhteistyötä, jolla on hidastettu uuden vähäpäästöisemmän teknologian käyttöönottoa. EU:n komissio kertoi lähettäneensä autoyhtiöille kirjeen, jossa syytetään näitä kartellista, joka koskee bensiini- ja dieselautojen teknologiaa."

Auoteollisuus on valtava ja sen vaikutus EU:ssakin on todella merkittävä. Keinot eivät valitettavasti aina vaikuttaisi kestävän päivänvaloa.

Tärkeää on myös ymmärtää, että autonvalmistajien ensisijainen tavoitehan on myydä sinulle jälleen uusi auto eikä tarjota komponentteja, joilla nykyisestä autosta tehtäisiin vähäpäästöisempi.

Sähköllä, biokaasulla, biodieselillä, bensalla, dieselillä vai millä – mitkä ovat elinkaarikustannukset?

Jaan sen huolen, että nyt ollaan menossa liian kovalla vauhdilla tekemään lainsäädäntöä ja vaikkapa polttomoottoriteknologiaa käyttävien uusien autojen myynnin lopettamispäätöksiä jonakin ajanhetkenä.

Erilaiset muuntomahdollisuudet sekä teknologian päästöjä vähentävät mahdollisuudet pitäisi ottaa selkeästi nykyistä paremmin huomioon pyrkien tekemään jo tuotetuista autoista parempia.

Biopolttoainetuotantoakaan ei olla vielä kovin kattavasti arvioitu eri vaikutuksiltaan. Esimerkiksi Kaidin tehtaan yhteydessä tuli esille kuinka hiilidioksidipäästöjä tulee yhtä paljon kuin muista Meri-Lapin tehtaista yhteensä. Sitä ei kuitenkaan lasketa päästökauppaan, sillä biopolttoaineen valmistus on vapautettu siitä. Meidän tulisi tarkastella kokonaiskustannuksia, hyötysuhdetta ja elinkaarta nykyistä tarkemmin objetkiivisesti.

Sähköautotkaan ja varsinkaan nopea siirtymä niihin ei välttämättä ole niin yksinkertaisen kannattava vaihtoehto kuin usein maalaillaan. Ainakin tässäkin on tutkittava kokonaisvaikutusta ja elinkaarta huomattavasti lisää.

Lopultahan ratkaisu ollee eri tekniikoiden kombinaatio ja niitä tulisi arvottaa sekä myös verottaa tasapuolisesti .- eikä lobbarien ajamien taloudellisten intressien mukaan.

Henkilökohtaisen valinnan haasteet – muokattavuus ja tilat keskeisiä tekijöitä

Minusta on tullut auton ostajana tylsä pragmaatikko – nuoruuden innostus on kadonnut ja lähestyn asiaa vahvasti tarpeen ja käytännöllisyyden kannalta. Valinnassa on pari kriittistä tekijää: oma koko parimetrisenä ja satakiloisena sekä tarve kuljettaa takatilassa kahta berninpaimenkoiraa yhteispainoltaan 90 kiloa.

Viimeksi autokaupoilla toistui sama rutiini. Ensin kuskin paikalle ja laitan penkin mahdollisimman taakse kokeillen kuinka hyvin pystyn autoa ajamaan. Sitten takaluukku auki ja katsotaan kuinka suuri on tavaratila, kuinka korkealle pitää hypätä, kuinka korkea se on ja kuinka paljon se on viistetty takaosastaan.

Tämä karsii jo melkoisen määrän ehdokkaita.

Esimerkiksi tavaratilakriteerit karsivat suurimman osan keskikokoisista ns citymaastureista – niissä on yllätättävän lyhyt tavaratila ja viistetty takaluukku. Lisäksi valitettavasti kaasuautoissa sekä sähköautoissa on usein nipistetty juuri takatilasta.

Helposti näillä kriteereillä mentäisiin vaikkapa isoon Volvon farmariin, joka kiistatta onkin yksi parhaimpia vaihtoehtoja tiloiltaan. Kuitenkin tilanne on se, ettei meillä takapenkillä matkusta juuri kukaan ja useimmiten auto olisi liian suuri. Suuruus tuo mukanaan useimmiten myös lisää kulutusta.

Viimeksi valinta päätyi Skoda Yetiin pienellä koneella. En edes tiedä tehoja tai huippunopeutta, mutta kyllä sillä kerkeää motarillakin mökkimatkoilla. Tylsä ja epäseksikäs valinta – tiedän kyllä muttei tunnu missään.

Merkittävänä syynä oli mahdollisuus siirtää takapenkkejä kiskoilla hyvin lähelle etupenkkien selkänojaa suurentaen takatilaa koirille. Mökkitavarat kulkevat takapenkillä lyhyemmillä käynneillä ja takakeskipenkin sai kätevästi pois ja sen kohdalla on sopivasti kylmälaukku. Jos tarvitaan enemmän tavaraa mukaan, niin suksiboxi täydentää.

Yksi keskeinen asia tulevaisuudessa pohdittavaksi yhä lisää on autojen muokkautuvuus mahdollisimman helposti eri tarpeisiin. Suurin osa ajasta ajetaan varsin suurilla autoilla takapenkit tyhjänä ja auto on suuriman osan ajasta tarpeettoman suuri. Toki suuruus tuo myös turvaa, mutta erilaiset turvaratkaisut parantavat tilannetta myös pienempien autojen kohdalla.

Esimerkiksi tuo mahdollisuus siirtää takapenkkejä kiskoilla on loistava ominaisuus, joka on vielä valitettavan harvassa autossa. Lisävarusteena ratkaisun usein saa, mutta itse en ole vähään aikaan ostanut autoa uutena siten, että voisin valita sen mukaan.

Myös vaikka suksiboxin kaltaisen käyttöön voisi kehittää edelleen ratkaisuja siten, että käyttö olisi nykyistä vaivattomampaa.

Yksi ratkaisu tullee tulevaisuudessa olemaan se, että on mahdollisuus ajaessaan pienellä vähäpäästöisellä autolla vuokrata vaikkapa lomamatkan tarpeeseen edullisempaan hintaan isompia auto auton myyneeltä taholta tai se jopa kuuluisi palveluun. Monia muitakin keinoja voitaisiin keksiä.

Tälläinen oli viimeksi minun valintani ja korostan sen olevan vain sitä eikä arvostelua toisenlaisista lähtökohdista tehtyjä valintoja kohtaan.

Laukalle lähteneet ja ns tolkkujen vastaisku

Autokeskustelu tuntuu herättävän kiitettävästi lämpöä. Vaikuttaa siltä, että osalla homma lähti laukalle ja mentiin lausumaan jotain yksinkertaistettuja tavoitteita. Niitä vastaan sitten nopeasti syntyi tolkkua ajava vastarinta. Siinä on paljon hyvää, mutta samalla kenties myös jonkinmoista pysähtyneisyyttä.

Kunhan vaalit on käyty, niin uskon näitä asioita pohdittavan tarkemmin asiantuntijaselvitysten sekä tutkimusten kera. Mikään esille tuoduista ei tule suoraan toteutumaan ja varsinkin autojen osalta olemme paljolti riippuvaisia kehityksestä maamme ulkopuolella, sillä Uudenkaupungin autotehtaasta huolimatta olemme pieni osa kokonaisuudessa.

Minusta on syytä arvostaa sitä, että joillakin lausutuilla tavoitteilla luotiin keskustelua. Ilman niitä tuskin vastaiskuakaan eikä koko keskustelua olisi tässä laajuudessa syntynyt.

Keskustelu on kuitenkin hyvä asia ja sen avulla pääsemme eteenpäin kunhan saadaan se vielä rakentavampaan kuosiin.

Paljon on vielä mietittävää ja tutkittavaa tulevaisuuden ratkaisuissa eikä kantoja kannata lyödä vielä lukkoon.

 

PS. Harras toiveeni olisi, ettemme tässä mene yleiseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä – niitä koskevia blogeja on yllin kyllin kommentoitavaksi. Tämän blogin lähtökohta on, että on olemassa pyrkimys vähentää autoilun päästöjä tulevaisuudessa, millä on myös esim kaupunkien ilman kannalta hyödyllisiä vaikutuksia.

 

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu