Jokaikisen yleishyödyllisen toimijan hallinnon laajuus, palkat ja edut perattava

Meillä on Suomessa noin 2300 säätiötä, joiden toimintaa ei juurikaan valvota. Erilaiset yleishyödylliset tahot ml urheilujärjestöt ja työmarkkinajärjestöt pyörittävät toimintaansa ja pidän hyvinkin mahdollisena, että hallinnon suuruus, palkat ja edut ovat monissa varsin mukavat. Tottakai niidenkin tulee maksaa kilpailukykyistä palkkaa muihin verrattuna, jotta saadaan tarpeellista osaamista. Mutta ovatko nämä varmasti vain tuolla oikealla tasolla, miten voimme tietää? Onko hallinto oikeassa suhteessa varsinaiseen tekemiseen ja hyötyyn?

Timo Sillgrenin Pro gradu -työ vuodelta 2013 kertoi seuraavaa:

Tilintarkastuskertomuksesta tarkastetaan säätiö- ja tilintarkastuslakien mukaiset lausumat sekä se, että tilintarkastajien määrä ja laatu ovat oikeita. Puutteita havaittaessa säätiölle lähetetään korjauskehotus. PRH ei kuitenkaan ole valvonut vuosiselvitysten varsinaista sisältöä, eikä tilinpäätöksiä tai toimintakertomuksia ole luettu tai käyty muuten järjestelmällisesti lävitse. Viranomainen ei siis ole valvonut sitä, täyttävätkö vuosiselvitykset myös sisällöllisesti säätiölain vaatimukset.”

Suomeksi sanottuna ne voivat sisältää vaikka mitä tuubaa ilman, että asia tulee ilmi tai tarkasteltavaksi. Kunhan PRH:lle lähetetään oikea määrä dokumentteja, niin se riittää. Lisäksi nämä eivät ole julkisia dokumentteja, joten muut eivät niitä pääse tarkastelemaan.

Tietääkseni mitään muutosta tähän resursointiin ja toimintatapaan ei olla tehty kohuista huolimatta. Nuorisosäätiönkin vyyhti lähti purkautumaan median kautta, ei viranomaisten valvonnan kautta.

Onko hallinnon määrä ja kustannukset oikeassa suhteessa toimintaan?

Hallinnollahan on tapana laajeta, keskijohto paisuu ja erityisasiantuntijoita alkaa olla moneen lähtöön. Yrityksien kohdalla tähän aika ajoin havahdutaan ja toimintaa tehostetaan omistajien vaatimuksesta.

Koska yleishyödyllisellä säätiöllä ei ole omistajaa, on se käytännössä isännätön. Tällöin puuttuu merkittävä valvontaa tekevä taho ja säätiön hallituksella on todella suuri valta. Se muun muassa täydentää itse itseään ja päättää palkkioistaan itse. Lisäksi toimitusjohtaja on useimmiten yksi hallituksen jäsenistä ja mukana päättämässä itseään koskevista asioista.

Hiipiikö hyvävelimeininki ja etuuksien jako sullemulle väistämättä kuvioihin?

Usein merkittävän yleishyödyllisen toimijan johtotehtävät tuovat suuria henkilökohtaisia etuja. Esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen pomojen palkanlisänä toimii kivasti sijoitusvarallisuuden mukaansa tuoma paikka yrityksien hallituksissa. Mielestäni myös ay-liikkeen johdon tulisi poistua erilaisista yritysten hallitustehtävistä muhkeine palkkioineen. Heidän osaamisensa ja panoksensa tulisi kohdistua varsinaiseen toiminnan tarkoitukseen. Jonkinlainen erillinen ammattimainen sijoittajataho joko osaston muodossa tai jopa ulkoinen taho voisi huolehtia sijoitusvarallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta.

Suuren suomenruotsalaisen Förening Konstsamfundetin toimitusjohtaja sai 2017 pelkästään Spondasta vaatimattoman 66 000 euroa plus 1000 euroa per kokous palkion vuonna 2017. Näistä maksettiin 40% yhtiön osakkeina. Lisäksi sama henkilö oli mm Stockmannin hallituksessa, josta sai myös palkkioiden lisäksi osakkeita. Osakkeet hän myi hallituksessa ollessaan, mikä herätti pienoisen kohun. Aika mukavat lisät kuukausipalkkaan.

Mitä Työväen Urheiluliitto TUL nykyään oikein tekee?

Yle kertoi TUL:n tilanteesta tänään. Itsekin tovin asiaa olen ihmetellyt ja aika huolestuttavalta tuntui artikkelin kuvaus siitä, minne noin 1,4 miljoonan vuosittainen valtionavustus menee:

Ylivoimaisesti suurin osa TUL:n noin kahden miljoonan euron vuosittaisista kokonaiskuluista on mennyt 2010-luvulla henkilöstökuluihin eli käytännössä palkkoihin, palkkioihin, eläkkeisiin ja sosiaalikuluihin. Vuoteen 2017 saakka henkilöstökulut olivat 1–1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilökunnan määrä on vaihdellut vuosikymmenen aikana 28:sta nykyiseen 14 työntekijään.”

Mitä tällä saadaan? En tiedä.

Erityisprojektilla ja ryhtiliikkeellä rotia toimintaan

Nyt tarttis tehdä jotain. Voisiko jollain erityisprojektilla käydä läpi yleishyödylliset tahot ja niiden toiminta nykyistä huomattavasti tarkemmin?

Kertaluontoisen tarkastelun jälkeen valvonta tulisi saattaa riittävälle tasolle, jolla se ei missään nimessä tällä hetkellä ole.

Valvonnan puute ja aliresursointi lasketaan rakenteelliseksi korruptioksi. Nyt resursointi ja valvonta on saatettava toimivalle tasolle vuosikymmenten jälkeen – ellei sitten tavoitekin ole se, ettei mitään huomata?

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu