Kunnat ja ELY:t ummistavat silmänsä kierrätysyritysten rikkomuksilta

Ylen MOT on jälleen tutkinut komeasti kutsuttuna cleantech-alan yrityksen puuhia. Kajaanin romu -nimisen metallinkierrätysyrityksen epäillään syllistyneen vuosia jatkuneeseen ympäristön turmelemiseen. Osaltaan ympäristöluvan toteutumista valvovat viranomaiset ovat edesauttaneet tilanteen pitkittymistä ja turmelemisen jatkumista yhä edelleen.

Kunnat ja ELY:t tavallaan panttivankeina – intressinä sekä liiketoiminnan edistäminen että valvonta

Idea blogiini tuli Ylen artikkelin alusta, jossa todetaan:

Poliisi epäilee kajaanilaisyrityksen turmelleen ympäristöä vuosien ajan. Tapaus voi tulla kaupungille kalliiksi.

Kalliiksi kaupungille? Tähän on tietysti looginen syy, mahdollisen konkurssin myötä alueen puhdistuksen ja jätteen poisviennin sekä käsittelyn maksaisi Kajaanin kaupunki. Ympäristöluvan saamisen ehtonahan on usein jonkinlainen asetettu vakuus, mutta liiketoiminnan edistämiseksi vaikuttaa koko Suomessa tehdyn ratkaisuja siten, että ko summa ei alkuunkaan riitä kattamaan kustannuksia konkurssin sattuessa. Kunnat ja valtio lopulta siivoavat jäljet – eräänlaista yritystukea tämäkin.

Käytännössä ollaan jouduttu tilanteeseen, jossa ympäristöluvan mukaan saa alueella säilöä vaaralliseksi luokiteltua SLF-jätettä 200 tonnia ja sitä on nyt kertynyt Poliisin mukaan 56 000 tonnia eli 280-kertainen määrä suhteessa sallittuun. Toiminnan jatkuessa edelleen sitä kertyy koko ajan lisää.

Jätettä pitäisi myös ehtojen mukaan säilyttää pinnoitetulla alueella, mutta merkittävä osan kohdalla näin ei ole tapahtunut. Muun muassa raskasmetalleja on ajautunut maahan, pintavesiin ja kenties pohjaveteen.

Ely-keskus on ollut pitkään tietoinen asiasta kuten kuntakin, mutta jollakin tapaa yrityksen on katsottu edistyneen ja toiminta on saanut jatkua vuosia.

Nykytilanteesta Yle kertoo seuraavaa:

Vaaralliseksi luokitellun SLF-jätteen käsittely on Suomessa kallista ja hidasta. Yhtiö on itse arvioinut, että kaiken jätteen käsittely voisi maksaa 12–20 miljoonaa euroa ja viedä kymmenkunta vuotta.

Yhtiöllä ei tällä hetkellä ole tällaisia varoja.

Kajaanin Romun murskaamo sijaitsee Kajaanin kaupungilta vuokratulla alueella.

– Jos yhtiö menee nurin, se on viime kädessä kaupunki, joka joutuu siivoamaan, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.

Liiketoimintaa kestämättämällä pohjalla kaupungin tukemana

Jätteen kertymiselle vaikuttaa olevan yhtenä syynä se, että sitä käsittelee vain yksi laitos Suomessa ja ulkomaille viemisen osalta vaikuttaa muodostuneen esteitä.

Tämä selittää osan ongelmasta, mutta silti sitä ei voi sivuuttaa. Eihän tämä liiketoiminta ole mitenkään kestävällä pohjalla, jos sen sivutuotteena on syntynyt tuollainen määrä jätettä, jonka käsittelykustannukset olisivat tuon summan suuruisia. Jos yrityksellä ei ole tällaista summaa käytettävissä, niin käytännössä se tarkoittaa, ettei se ole tehnyt varauksia ympäristöluvan mukaisen ehdon täyttämiseen vaadittavien varojen osalta.

Liikevaihto näyttäisi olevan noin 22 miljoonaa per vuosi, omavaraisuusaste 21%:a ja tulos plussalla 350 tuhatta – suurimmillaan se oli 2017 noin 600 tuhatta. Velvoitteiden täyttämiseen menisi siis 12-20 miljoonaa?

Kun tilanteen on annettu jatkua, niin samalla kunnan riskit ovat jatkuvasti kasvaneet. Lisäksi varsin erikoista on, että Kajaanin kaupunki on tukenut toimintaa epäsuorasti. Jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi on antanut korvauksetta tilapäisesti varastoida SLF-jätettä omille mailleen määrän ollessa suurimmillaan 39 000 tonnia.

Ely-keskuksen mukaan varastoinnille ei ole ollut lupaa ja se on määrännyt Ekokympin lopettamaan Kajaanin Romun jätteen vastaanottamisen sakon uhalla.

Luonnonsuojeluliiton Elsa Lankinen toteaa tästä varsin osuvasti:

– Aika erikoista, että Ekokymppi on antanut heille luvan säilöä jätettä alueelleen. Minkälaista herrasmieskerhoa tämän taustalta löytyy, että tilanne on voinut jatkua näin pitkään.

Julkisuudessa todennäköisesti vasta jäävuoren huippu

Oman veikkaukseni mukaan olemme julkisuudessa nähneet vasta jäävuoren huipun tällaisista tapauksista. Olen tutustunut muutamaan alan ympäristölupaan ja toimijoihin todeten merkittäviä samankaltaisuuksia sekä yritysten että viranomaisten toiminnassa. Vakuudet ovat kenties kymmenen tahi kahdenkymmenen tuhannen euron luokkaa ja ovat vain pieni pisara verrattuna todellisiin kustannuksiin alueiden siivoamiseksi ja jätteen toimittamiseksi asianmukaiseen käsittelyyn.

Jos yritys kaatuu, niin lasku lankeaa yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Missä vaiheessa peli sitten pitäisi viheltää poikki vai annetaanko tilanteen jatkua vain nykyisen kaltaisena?

Nämä jätteen- ja romun kierrätysyritykset ovat nykyään osa kiertotaloutta ja cleantechiä. Tätäkö on sitten tämän yhdeksi keihäänkärjeksi nimetyn liiketoiminta-alueen todellisuus? Ei taas pidä yleistää kaikkiin tai edes suurimpaan osaan, mutta pahalta tällaiset tapaukset näyttävät.

Kajaanin romukin valittiin vastikään syksyllä 2019 vuoden kajaanilaiseksi paikallisyritykseksi.

Ei tämä mielestäni näin voi jatkua – liiketoiminta on saatava kestävälle pohjalle ympäristölupia noudattaen ja valvonnankin tulee hoitaa hommansa.

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu