Oksymoroni Kokoomuksen tapaan: Työ on parasta sosiaaliturvaa
Kokoomus on vuosien varrella kunnostautunut erilaisten hokemien lanseeraajana sekä vahvana markkinoijana. Puoluessa lienee merkittävä määrä markkinointi- ja viestintäammattilaisia puolueessa sekä jäseninä että palkkalistoilla. Toivon polun yhteydessä on alettu hokemaan erikoista väittämää: Työ on parasta sosiaaliturvaa.
Palataan toviksi otsikkoon, miksi oksymoroni? Oksymoronihan eli itseristiriitahan tarkoittaa sitä, että yhdistetään kaksi vastakkaista tai toisensa kieltävää käsitettä. Tässä ne ovat työ ja sosiaaliturva.
Sosiaaliturvan tavoite on: Jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Tarvitsemme töitä sekä tarvitsemme sosiaaliturvaa niissä tilanteissa, joissa työllä ei voi itselleen hankkia välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa.
Työn ja sosiaaliturvan niputtaminen yhteen hokemaan tällä tavoin on puhdas oksymoroni. Kaikki eivät kykene työhön, joten he tarvitsevat sosiaaliturvaa. Kaikki eivät pääse töihin, silloinkin he tarvitsevat sosiaaliturvaa.
Hokema tuntuu kuitenkin uppoavan kannattajakuntaan varsin mukavasti.
Rahat veronalennuksiin työttömiksi joutuvien eläkettä leikkaamalla
Kokoomus rahoittaisi Toivon polkunsa veronalennukset suurimmalta osin leikkaamalla pois ansiosidonnaisen aikana kertyvän eläkkeen. Tämän vaikutuksen Kokoomus arvioi olevan 850 miljoonaa euroa säästöä valtiolle vuodessa. 85o miljoonaa vuodessa pois niiden eläkkeistä, jotka jostain syystä joutuvat työttömäksi – melkoinen summa.
Toivon polulla saisit ehkä hieman enemmän käteen ansiotuloverotuksesta, mutta auta armias mikäli joudut työttömäksi. Kokoomuksen leikkauksen seurauksena eläke vähenee vuosikausia tai vuosikymmeniä eläkkeellä. Toki vain nyt työttöminä tai töissä olevilta – vanhoihin eläkkeisiin ei koskettaisi.
Sen lisäksi että työttömäksi joutuminen ansiosidonnaisenkin avulla väistämättä johtaa ongelmiin perheen toimeentulon kannalta, niin Kokoomus haluaa vaikutusten ulottuvan myös eläkkeeseesi. Mukava tuplakuritus.
Lähivuosina tulemme näkemään yhä enemmän myös ns valkokaulustyöttömiä teknologisen kehityksen myötä. Robotisaatio ja tekoäly yms tulevat tekemään monista valkokaulustyöläisistäkin työttömiä joksikin aikaa. Toivottavasti saamme aikaan tehokasta jatko- ja uudelleenkoulutustoimintaa, jotta työttömyysaika ei muodostu kovin pitkäksi. Toivottavasti löydämme uudenlaista tuottavaa työtä kuten vahvasti uskotaan. Joka tapauksessa kouluttautuminen uuteen ottaa aikaa ja yhä useampi tulevaisuudessa joutuu tämän kohtaamaan.
Kun teemme päätöksiä ja uusia lakeja, niin ne kohdistuvat tulevaan. Muutama vuosi sitten keskusteluun nousi arvio, jonka mukaan miljoona suomalaista tulee tarvitsemaan uudelleenkoulutusta. Se tuntuu painuneen unholaan.
Kokoomus tekee tässä lyhytnäköistä opportunistista politiikkaa eikä ota huomioon tulevaa. Sinäkin voit olla niiden joukossa kenen eläke voisi merkittävästi pienentyä tulevaisuudessa.
850 miljoonaa euroa vuodessa ei ole pieni summa – ja se on suoraan pois eläkkeistä.
Niko,
Työ on tietenkin parasta sosiaaliturvaa, mutta Suomen ongelma onkin se, että maamme on kilpailukyvytön, 500 000 työttömän, velka-addiktien johtama luuserimaa.
Marxilainen besserwisser-eliittimme on vienyt hirmuverotuksella ja työvoimakartellilla kansalaisiltamme VAPAUDEN riski-yrittää, työllistää, investoida ja tehdä lapsia.
Tämä selviää tarkemmin Daron Acemoglu and James A. Robinsonin uudesta kirjstan ”Kapea käytävä” (Terra Cognita 2020).
Kirjasta on nimittäin tulossa valtiota ja yhteiskuntaa käsittelevän kirjallisuuden klassikko, samoin kuin tekijöiden aikaisemmasta kirjastaan ”Miksi maat kaatuvat”.
Kirjassa VAPAUS on keskiössä, joka ei ole asioiden ”luonnollinen tila”. Useimmissa paikoissa ja useimpina aikoina vahvat ovat dominoineet heikkoja ja ihmisen vapaus on murskattu voimalla tai tavoilla ja normeilla.
Länsimaisen myytin mukaan poliittinen vapaus on kestävä rakenne, mutta tekijöiden kukaan tämä on fantasiaa. Todellisuudessa vapaustaistelua käydään nyt digidiktatuuri – anarkia -akselilla, jonka keskellä sijaitsee kapea ja epästabiili ”vapauden käytävä”.
Vapaus ilmaantuu vain, kun yhteiskunta mobilisoituu, osallistuu aktiivisesti politiikkaan ja pitää puolensa valtiota ja eliittiä vastaan. Kirjoittajien mukaan vapauteen johtava käytävä on kapea ja se pysyy auki vain perustavanlaatuisen ja loputtoman yhteiskunnallisen taistelun seurauksena.
Taistelua käydään eliittien ylläpitämien ”normien vankilassa” kun kansalaiset haastavat valtioiden instituutioiden vallan ja niitä säätelevät eliitit. Taistelun draiverina on kansalaisten kokemus siitä, että heidän alistamisensa ja riistämisensä on kasvanut liian suureksi, jolloin kansa nousee valtiota ja eliittejä vastaan.
Olenkin sitä mieltä, että Suomessa valtio ja eliitit ovat ylittäneet hyväksyttävän kansalaisten alistamis+riistämis-rajan, ja siitä johtuen olemme poistuneet ”vapauden kapeasta käytävästä”.
Tästä syystä suomalaisten pitää mobilisoitua, osallistua aktiivisesti politiikkaan ja pitää puolensa valtiota ja eliittiä vastaan, jotta saamme avattua ”normien vankilamme ” ja saamme takaisin vapautemme tuossa kapeassa käytävässä.
Näin vapaat suomalaiset miehet ja naiset voi taas vaurastua, riski-yrittää, työllistää, jne…
Ilmoita asiaton viesti
”velka-addiktien johtama…”
Kiinnostaisi tietää, että mitkä maat eivät ota tai ole ottaneet velkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Acemoglun ja Robinsonin ajatuksiin täytynee palata myöhemmin. Kusti on polkenut parisen viikkoa kirjaa adlibriksestä. Tuosta yleensä nopeasta ruotsalaisesta verkkokaupasta, joka on käytännössä vallannut Suomen kirjojen tilaukset.
Yksi esimerkki siitä, että asiat ja tekeminen ei ole vain olosuhdejohdannaista vaan kyse on myös yritysten omasta tekemisestä ja uskalluksesta. Akateeminenhan myytiin sille.
Ilmoita asiaton viesti
Jos työ on sosiaaliturvaa niin tuon pitäisi tarkoittaa sitä, että työtä on kaikille halukkaille. Esimerkiksi yrityksille pitäisi laittaa velvoite työllistää. Voisi tapahtua vaikka niin että jos ei työllistä halukkaita niin voisi sitten rajoittaa osinkojen maksua jolloin sitä kupattaisiin verona tai pitäisi investoida.
Tietenkin kaikkien halukkaiden työllistäminen helposti leikkaa voittoja mutta hankala nähdä että se sosiaaliturva työllä onnistuisi jos firmoille ei aseta työllistämisvelvoitetta.
Muuten tuo johtaisi siihen, että voitaisiin laittaa sadat tuhannet työttömät valtion hommiin, eli paisutetaan julkista sektoria sitten. Tarvitsisi kerätä veroja sitten aikas paljon enemmän.
”Olenkin sitä mieltä, että Suomessa valtio ja eliitit ovat ylittäneet hyväksyttävän kansalaisten alistamis+riistämis-rajan, ja siitä johtuen olemme poistuneet ”vapauden kapeasta käytävästä”.”
Epäilen että tuo on harhaa.
Meillä on vaan sellainen yhteiskuntajärjestelmä, että kansalainen on oikeasti vapaa kansalainen vain jos on velaton. Velka on se mekanismi jolla sidotaan ihmiset erilaisiin velvoitteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuuleppas Matti, kirjoitat: ”Jos työ on sosiaaliturvaa niin tuon pitäisi tarkoittaa sitä, että työtä on kaikille halukkaille.”
Tuleppas mukaan taistelemaan tänne reaalimaailman vientimarkkinoiden eturintamalle. Täältä löytyy töitä kaikille halukkaille.
Jos taidot eivät vielä ihan riitä, Suomen upea kolututusjärjestelmä auttaa kaikkia Matteja vapautumaan työttömyydestä!
Jos ei muu auta, rupea riski-yrittäjäksi, niinkuin minä ja tuhannet muut.
Tuleen ei saa jäädä makaamaan, äidin kohtuun ei voi takaisin ryömiä piiloon pahalta maailmalta…
Tämä ei ole harhaa!
Ilmoita asiaton viesti
”Täältä löytyy töitä kaikille halukkaille.”
Epäilen.
”Jos taidot eivät vielä ihan riitä, Suomen upea kolututusjärjestelmä auttaa kaikkia Matteja vapautumaan työttömyydestä!”
Jos sosiaaliturvan vie resursseja ”1”, on koulutuksen resurssit ”koulutus + 1”.
Et tunnu käsittävän sitä, että Suomessa rahaa käyttämällä koulutus kustannetaan niin, että opintotuki on pienempi kuin sosiaaliturvan tarve, ja loppu revitään opiskelijan taskusta, työllä tai opintolainalla (velka). Riski-yrittäjyys taas muuten tarkoittaa sitä, että otetaan velkaa.
Eli nuo eivät siis ole sosiaaliturvaa koska sosiaaliturva ei ole sitä, että otetaan riskiä ja kahlitaan velkoihin. Muista että kansalainen on oikeasti vapaa kansalainen vain jos on velaton. Velkaa voidaan ottaa vapaaehtoisesti saadakseen haluamiaan asioita tai investoida niitä saadakseen tuloja. Silloin ihminen omasta halustaan luopuu vapaudesta. Ihmistä ei kuitenkaan pidä pakottaa velkaantumaan hengissä pysyäkseen.
Minua ei riski-yrittäjyys kiinnosta. Seuraavan firman ajattelin perustaa ilman olennaista riskiä. Minähän olen vapaa kansalainen päättämään minkälaisella riskillä toimin.
Ilmoita asiaton viesti
Matti,
Ymmärrän kyllä mitä koetat sanoa. Maailma ei kuitenkaan pyöri noinpäin. Tuollaista yritettiin Neuvostoliitossa, mutta konkkarihan siitä tuli!
Ja konkkari tulee Suomessakin, jos ei maata ja sen firmoja saada takaisin kilpailukykyisiksi…
Ei se raha mistään taivaasta putoa, vaan kaikki raha perimmiltään tulee riski-yrittämisestä.
Yhteiskunta rahoitetaan niin, että joku ottaa yritys-riskiä ja pystyy sitten bisnestään voitollisesti pyörittämään. Näistä voitoista ja firman maksamista kaikenlaisista verosta sitten maksetaan sinunkin sosiaaliturvasi ja koulutuksesi, yms.
Itse kävin koko opiskeluaikani töissä ja rahoitin sillä opiskeluni ja muun. Monet tekevät nykyäänkin juuri näin. Firmoissani on nytkin useita opiskelijoita töissä…
Ilmoita asiaton viesti
”Ja konkkari tulee Suomessakin, jos ei maata ja sen firmoja saada takaisin kilpailukykyisiksi…”
No tuosta olen samaa mieltä. Yhteisöveroa voisi mielestäni laskea johonkin Irlannin tasolle, ja voisi EU-tasolla ajaa jotain sellaista asiaa eteenpäin että ALV:t maksetaan sinne missä kuluttaja ostaa hyödykkeen.
Muuten sitten näkisin kilpailukykyjarrujen olevan korkeissa eläkemaksuissa ja asumisen kuluissa. Että jos saisi kokonaiseläkemaksuille katon johonkin 20%:n ja koittaisi saada asumisen kuluja alas niin riittäisi eläkkeet, palkat ja sosiaaliturvakin paremmin. Se nyt on kuitenkin selvää että Suomessa juurikin se tuotantopuoli sakkaa.
”Yhteiskunta rahoitetaan niin, että joku ottaa yritys-riskiä ja pystyy sitten bisnestään voitollisesti pyörittämään.”
Riippuu vähän yrityksestä, että riski voi olla hyvinkin matala tai olematon. Riippuu vahvasti siitä minkälaisia pääomia yrittäjällä itsellään on.
Yhteiskunnassa vaurauden lähde on työnantajissa. Niin yksityisellä kuin julkisella, kunhan työtä on tuottavasti.
Raha puolestaan tulee siitä, että joku ottaa velkaa. Se velan ottaja voi olla yksityishenkilö, yritys, kunta, valtio… Lähinnä sen velan pitäisi olla sellaista että jossain tulisi säästöä tai tuottoa niin, että löytyy sitten tuloa velan maksuun.
Tuo on kuitenkin tärkeätä ymmärtää että ihmisillä riskin sieto kyky vaihtelee. Etenkin varallisuus vaikuttaa tuohon, että jos on tarpeeksi millä mällätä niin uskaltaa ottaa rohkeammin riskejä. Mutta jos on aivan perse auki niin sitten riskiä siedetään hyvin huonosti.
Ilmoita asiaton viesti
Riskin taso vaihtelee merkittävästi, yrittämistä on monenlaista.
Riski pyritään erikoisesti monopolisoimaan rahalliseen menetykseen. Kumpi ottaa suuremman riskin, 100 000 euron omistuksella firmassa kiinni oleva vai sairaanhoitaja koronan etulinjassa, jolta voi pahimmassa tapauksessa lähteä henki. Plaomies tai poliisi?
Kaikille yrittäjyys ei sovi eikä se tee heistä huonompia ihmisiä. Vahvuudet ovat toisaalla. Minua ärsyttää tämä läppä siitä, että kaikki lähtee yrittäjästä ja on vain yrittäjän ansiota. Aika hiljaista se olisi yritystoimintakin ilman osaavia työntekijöitä. Voihan sitä mennä maailmalle vaikka kuinka yksinyrittäjänä, mutta ei se kovin kummoista ole ilman muita ihmisiä.
Yrittäjyys on monen valinta muistakin syistä kuin vain raha. Olet oman itsesi herra, osa ei ole kovin myötäsukainen jonkin muun johdettavaksi ja tekemään mitä käsketään. Se että ihmisillä on eri vahvuudet, ei tarkoita toisten olevan huonompia. Sellaista kuvaa moni yrittäjä viestittää, joka tarkoituksella tai ymmärtämättömyyttään.
Mistä sitten yrityksen menestys syntyy, syntyykö se aina yrittäjän omasta erinomaisuudesta vai voiko se syntyä vaikka kyvykkään työntekijän innovaatiosta, josta tuleekin menestystuote? Yrityksen johto tahi yrittäjä sitten päätti siihen uskoa, mutta mikä oli kunkin osuus? Ilman sitä innovaatiota yritys olisi voinut kuolla pois.
Ne työntekijät maksavat verojaan ja kyllä se arvo syntyy työstä.
Toinen asia, mikä tökkii on ymmärrys siitä, kuinka hyvässä maassa eletään myös yrittämisen kannalta. Sitä kadehditaan monissa maissa, tällaista infraa ja toimivaa yhteiskuntaa ei ole kaikkialla.
Maksuistakin annetaan välillä outoa kuvaa. Yhteisövero on kilpailukykyinen. Listaamattomien osinkoverotus on poikkeuksellisen kilpailukykyinen huojennuksineen. Työantajan sivukuluista eli lähinnä sosiaaliturvamaksuista jaksetaan valittaa kertoen niiden olevan tavattoman korkeat, mutta viimeisin Veronmaksajien keskusliiton arvio osoitti senkin olevan hyvin kilpailukykyinen.
Tuossa myöhemmin tuli esille Irlannin matala yhteisövero, sen mahdollistaa mm se, että Irlannissa palkka- ja pääomatulot lasketaan yhteen ja verotetaan yhdellä progressiolla. Moni yrittäjä tuskin sitä poimisi Suomeen. Tykätään poimia vain itselle sopiva osa.
Ruotsin kokonaisveroaste on Suomea korkeampi, palkkaverokiila on Suomea korkeampi kaikilla tuloluokilla. Ruotsi pärjää hyvin ja hakkaa tuottavuudessa Suomen s.e. Ruotsissa tehdään yhdeksässä päivässä sama kuin Suomessa kymmenessä. Ja se on kiinni yritysten ja niiden johdon omasta tekemisestä sekä pamostuksista ICT:hen ja aineettomiin investointeihin.
Taannoin Pohjolan tuottavuusraportin pohjalta asiasta kirjoittelin.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/nikokaistakorpi/suomen-tuottavuus-laahaa-yritysten-katsottava-peiliin/
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Niko,
Näissä asioissa ei ole kyse siitä kuka on ihmisarvoltaan hyvä tai huono. Kaikki ovat tietenkin arvokkaita ja heidän työpanostansa pitää arvostaa.
Kyse on kuitenkin yhtiöiden ja koko maankin kilpailukyvystä. Tavaraa ja palvelua ei voi myydä jos hinta ja laatu eivät ole asiakkaalle kiinnostavia. Tässä se Suomen ongelman ydin juuri nyt onkin.
Suomen kansantuote ei ole 12 vuoteen kasvanut yhtään, mutta sen sijaan palkat, julkinen sektori ja muut kustannukset ja verot ovat merkittävästi nousseet. Investoinnit ovat olleet lamassa jo parikymmentä vuotta.
Edes korvausinvestointeja ei ole juurikaan tehty, mikä tarkoittaa sitä, että teollinen inframme ränsistyy! Tämän lisäksi Suomessa on maailman jäykimmät työmarkkinat / työvoimakartelli, eikä juurikaan elintärkeää paikallista sopimista.
Yleissitovuus määrittelee palkat ja työehdot 300 TESin kautta, jotka ovat 100+ sivuisia yksityiskohtaisia tekeleitä. Ne on kehitetty vuosikymmenien aikana suurteollisuutta varten, eivätkä sovi ollenkaan nykytodellisuuteen: Osapäivätyöhön, etätyöhön, lastenhito+pätkätyö tai opiskelu+pätkätyö -systeemiin, jne.
Päälle päätteeksi suurimman osan uusista työpaikoista luova pk-sektori on suljettu työehtoneuvottelujen ulkopuolelle.
Nyt vielä päälle iski korona-virus ja rajan yli markkinoillemme tulevat veroparatiiseista kansainväliset suuryhtiöt…
Johtava talousosaaja Bjorn Wahlroos on hiljakkoin sanonut, että Suomen talous on nyt niin huonossa kunnossa, että sen sijaan että olemme EUn nettomaksaja, meidän pitäisi saada sieltä tukea kuten Italia ja Kreikka.
Suuryrityksemme ovat paljolti jo lähteneet maasta ja työllistävät siellä, ja perässä menevät parhaat yritykset ja osaajat.
Tässä tilanteessa jokaiselle täysjärkiselle pitää olla selvää, että Suomi tarvitsee kiireesti kaikkien talousreformien äidin!
Ilmoita asiaton viesti
”Tässä tilanteessa jokaiselle täysjärkiselle pitää olla selvää, että Suomi tarvitsee kiireesti kaikkien talousreformien äidin!”
Helpommin sanottu kuin tehty. Jos nyt unohtaa sen teollisuuden ja tuotannon, isossa mittakaavassa näkyy sellaista, että väestö kun vanhenee, elintaso väistämättä laskee.
Ihmiset taas pyrkivät elämään kuin olisi joulu joka päivä ja olettaa elin tason nousevan. Tulee sellainen MULLE ENSIN -efekti mikä on kytköksissä varallisuuteen sillä tavalla, että oikeastaan vain rikkaimmilla resurssit kasvaa, keskiluokka huomaa että on tulossa ankeutta ja sitten köyhät/pienyrittäjät jne. heitetään bussin alle.
Nähtiinhän se 90-luvun lamassakin että sehän ei tavallaan loppunut koskaan. Sitä vaan unohdettiin osalta väestöstä se yhteisen kakun jakaminen että se jäi sinne 90-luvun tasolle kun palkat, menot yms. kasvoi ja rahan arvo laski. Se ”kasvu” ikäänkuin jatkui vaan kun Nokiakin menestyi mutta eihän se oikeasti niin mennyt. Osa väestöä vain unohdettiin.
Epäilemättä jotain jännää tulee tapahtumaan että suosittelen ehdottomasti sitä, että vähentää velkariskejä ja miettii henkilökohtaiselle taloudelle sellaisia stressitestejä kuten ”miten pitkään kestän hengissä nolla tuloilla” tai ”miten pitkään yritykseni JA oma talouteni kestää hengissä nollatuloilla”.
Silleen on kyllä no-brainer että velka ja muut velvoitteet tuossa alkaa tehdä harmia. Vähän niinkuin korona lockdownissa, asiakkaat kun katosi niin tulot hävisi. Mutta saman aikaisesti kun liiketilan vuokra nakuttaa niin omistaja kerää rahat kun toinen vuokralainen putoaa pohjalle. Samaa efektiä.
Miettii tuota talousreformia miten päin vain niin keskustelun pitäisi lähteä siitä että miten paljon kenelläkin on valmiutta luopua elintasosta, miten saisi työkuormaa jaettua tasaisemmin, miten saisi stressiä pois.. ja jne.
Ilmoita asiaton viesti