Onko polttoaineen sekoitevelvoite seuraava ”tuulivoimatuki”?

Tänään törmäsin uutiseen, jonka mukaan Taalerin rahoittama Fintoil investoi yli sata miljoonaa Haminaan rakentaakseen mäntyöljyn tislaamolaitoksen, jonka tuotteista suurin osa menee biodieselin tuotantoon.

Sinällään positiivinen uutinen ja tuo työpaikkoja – tosin automaatioasteen kasvusta kertoo paljon se, että arvio on noin 30 työpaikkaa tuotantovaiheessa. Joka tapauksessa merkittävä hanke ja tuonee meille myös lisää vientiä. Ilman muuta myös rakennusvaiheessa työllistämisvaikutus on merkittävä.

Kuinka paljon tässä tulee olemaan valtion osuus ja tuet?

Toivoisin näiden hankkeiden menevän markkinaehtoisesti ilman merkittäviä tukia valtiolta. Toistaiseksi ei ole tiedossa onko tänne tulossa jotain tukirahaa – hanke on vasta alussa eikä sillä ole ympäristölupaa.

Merkittävä tekijä investointien tuloon lienee kuitenkin myös ns sekoitevelvoite, jota ollaan kasvattamassa. Saatava polttoainehan ei toistaiseksi ole hinnaltaan kilpailukyinen vaikkakin päässee tulevaisuudessa lähemmäksi perinteisiä. Sekoitevelvoitteen myötä polttoainejakelijat ovat pakotettuja tuottamaan joko itse tai ostamaan sitä.

Toistaiseksi Nesteellä on ollut merkittävä osuus markkinasta Suomessa ja monet muut ovat joutuneet ostamaan siltä täyttääkseen velvoitteen. Siksi oli hieman hämmästyttävää, kun biotuotetehtaan insinöörisuunnittelun ja laitoskokonaisuuden toimittaa Neste Engineering Solutions Oy.

Kaiketi ollaan laskettu tehdasurakka riittävän kannattavaksi vaikka se tarkoittaakin lisääntyvää kilpailua.

Miksi rinnastukseni tuulivoimaan?

Ajatus lähti siitä, että jälleen vaikuttaisi siltä, että tuet, velvoitteet ja lainsäädäntö ovat tiukasti koplattuna pakettiin. Sekä tällä että Sipilän hallituksella tuntuu olevan voimakas intressi edistää tätä asiaa. EU-tasoinen sekoitevelvoite taisi olla ensin 10% ja tavoitetta on nostettu 14 prosenttiin 2030 mennessä. Suomessa ollaan kuitenkin menossa huomattavasti pidemmälle ja jo tänä vuonna velvoite on 20% ja tavoite 30% 2030.

Velvoitteet siis ovat olemassa, hallitus allokoinee tukea tälle alueelle ja käytön kasvu on varmaa eikä hinta ole säännösteltyä. Kuulostaa hyvältä bisnekseltä.

Ajatus sai pontta huomatessani kuinka Taaleri on jo irtautunut joistain tuulivoimaomistuksistaan viime vuoden lopussa. Nybyn ja Myllykankaan tuulivoimapuistot ovat nyt korealaisomistuksessa.

Onko sekoitevelvoitteen ohjaama ja potentiaalisesti merkittävästi valtion tukema biopolttoainetuotanto seuraava suurten voittojen liiketoiminta-alue?

 

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu