Osoittiko elinkeinoelämän eliitti hallitukselle kaapin paikan?

Aloitetaan sillä, että Rinne ja Paatero ovat sössineet pahemman kerran, sitä ei voi kiistää. Koko prosessi on kuitenkin herättänyt minussa kiinnostusta lukiessani samaan aikaan Anders Blomin väitöskirjaa: Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä : tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968—2011. Se sisältää paljonkin tietoa kolmikannasta kuitenkin vain raapaissen neljännen valtiomahdin eli median osuutta. Esimerkiksi Nokian vaikutusvallasta päätöksentekoon on väitöskirjassa runsaasti kiinnostavia kuvauksia.

Suosittelen lämpimästi mikäli kiinnostaa kuinka politiikka Suomessa kytkeytyy liike-elämään, ja kuinka rakenteellinen korruptio rehottaa hyvävelijärjestelmän sisällä. Asioihin aiemminkin tutustuneena se loi yhä lisää konkretiaa siihen, miten tämä korporaatio-Suomi toimii ja erityisesti millainen vaikutusvalta elinkeinoelämän eliitillä on.

Kokoomus oli 12 vuotta putkeen hallituksessa ja nyt ulkona. Vaikka RKP pitänee huolta sisäpiiritiedon välittämisestä elinkeinelämän eliitin suuntaan, niin sen edustus ei riitä vaikuttamaan merkittävästi hallituksen linjaan.

Ja sehän ei sovi elinkeinoelämän eliitin pirtaan. Jotain oli tehtävä, etteivät ala sooloilemaan omiaan. Näytetään ainakin kaapin paikka, kun koko hallituksen kaataminen voisi olla liikaa – perussuomalaiset porskuttaa galluppien kärjessä, ja niistä kun ei ikinä tiedä pysyvätkö ruodussa..

Kaupallinen valtamedia entisen Nokia-johdon hyppysissä

Mainitsin tuossa jo neljännen valtiomahdin eli median merkittävän roolin. Rooli on ollut mielestäni kasvussa ja Postigatessa se on saavuttanut kenties jo uuden ylemmän tason. Olen pitkään kummastellut sitä, kuinka kaupallinen valtamediakin pyritään näyttämään jotengin agendattomana ja riippumattomana, kun sen takana merkittävät pääomapiirit ja elinkeinoelämän eliitti.

Tutustuessani Sanoman sekä Almamedian hallitusten kokoonpanoon herätti kummastusta se, että molempien hallituksen puheenjohtajat ovat entisiä Nokian johtajia. Niitä johtajia, jotka Nokian suuruusvuosina pyörittivät poliitikkoja mielin määrin ja kertoivat, mitä tehdään.

Sanoman hallituksen puheenjohtaja on Pekka Ala-Pietilä, joka oli Nokian toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsen.

Almamedian hallituksen puheenjohtaja on Jorma Ollila, joka ei esittelyjä kaipaa.

Näiden kahden yhtiön takaa löytyy lähes koko merkittävä talousmedia sekä suuri osa valtamediasta poislukien Yle.

Mistä voisi johtua näiden erittäin vaikutusvaltaisten johtajien kiinnostus juuri suomalaiseen mediaan? Voisiko syynä olla sen asema ”neljäntenä” valtiomahtina ja yhä kasvanut rooli?

Nokian vaikutusvalta on vähentynyt vaikkakin edellisellä hallituskaudella pyrittiin sitä jälleen vahvasti tukemaan. Tarvitaan uusia keinoja kontrolloida päätöksiä ja ohjata politiikkaa haluttuun suuntaan.

Valtion omistajaohjauksen kontrolloimalla valtion omaisuudella keskeinen rooli

Valtion omistajaohjauksen suhteen on kipuiltu monta kertaa aiemminkin. Myös Blomin väitöskirjassa sen roolia pohditaan ja siihen kytkeytyvät voimakkaasti myös työeläkeyhtiöt merkittävine varallisuuksineen. Minun silmiini nämä näyttäytyvät kummallisena sisäpiirinä ja hyvävelikerhona, joka kietoutuu elinkeinoelämän eliitin kanssa samaan verkkoon. Ei ole yhdentekevää, minne valtio rahan sijoittaa ja kenen kanssa sen yritykset kilpailevat.

Erikoinen yhteensattuma on myös Pekka Ala-Pietilän ja Sirpa Paateron poluissa. Paateron vastatessa 2015 omistajaohjauksesta Ala-Pietilä joutui eroamaan Solidiumista, joka vastaa valtion omistuksista pörssiyhtiöissä. Rinne toimi tuolloin SDP:n puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä. Hallituskumppani Kokoomus suivaantui Paateron päätöksestä ja asiaa puitiin myös julkisuudessa.

Minusta koko omistajohjauksen tekemiset sekä tulevaisuuden rooli tulisi käydä tarkkaan läpi. Itse en ole lainkaan vakuuttunut siitä, kenen etuja nämä elinkeinoelämän piireissä valtion edustajina toimivat virkamiehet ajavat ja kestääkö se päivänvalon. Kaikki tullaan tosin kuitenkin laittamaan liikesalaisuuksien piiriin, joten kansalaiset tuskin saavat juuri mitään tietoa. Näin järjestelmä toimii ja läpinäkyvyys on olematon – ja sama meno jatkuu.

Omistajaohjauksesta vastaavan ministerin paikka on tuulinen – jopa niin tuulinen, että vierestä saattaa pääministerikin lähteä tuulen mukaan.

Paatero erosi ja Rinne erosi – oliko se riittävä kaapin paikan osoitus ja oppiiko muu hallitus, kuinka täällä Suomessa pitää toimia?

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu