Pääomalla ei ole isänmaata – entä omistajilla?

Osinkojen määrän kehitys Lähde Alma Media / Ari Rajala

Lakkouutisten kupeessa järjestöjen vääntöä seuratessa mieleen on tullut yhä useammin minua aina askarruttanut kysymys: mikä osuus yrityksen menestyksestä on johdon aikaansaamaa ja mikä työntekijöiden? Kuinka menestyksen tuotot tulisi jakaa oikeudenmukaisesti – mikä osa omistajille ja mikä työntekijöille?

Pääomalla ei ole isänmaata, miksi ei?

Tätä fraasia on usein käytetty ja aina se särähtää korvaani. Tällä hetkellä tuntuu, että vaaditaan työntekijöitä olemaan isänmaallisia ja pitämään huolta maamme kilpailukyvystä. Omistajalle kuitenkin tavallaan suodaan oikeus olla täysin isänmaaton ja olla ajattelematta sen etua lainkaan?

Omistajat ovat lopulta useimmiten ihmisiä, mikä suo heille erivapauden ajatella ainoastaan ja pelkästään voittoa lieveilmiöistä huolimatta? Ns eettisen sijoittamisen sanotaan olevan kasvussa, mutta silti julistetaan osakeyhtiölainsäädännön pykälä tukena ainoaksi tavoitteeksi mahdollisimman suuren voiton tekemistä omistajille. Nykyaikana tosin pitäisi jo ymmärtää, että epäeettinen toiminta voi pudottaa firman yllättävän nopeasti ja pitemmän aikajänteet voitot jäävätkin kokonaan saamatta.

Joskus jopa sama ihminen on toisaalta työntekijä, mutta myös omistaja. Onko hänellä jakautunut toimintatapa, jossa työntekijänä hänellä on suurempi eettinen ja moraalinen velvollisuus, jota hänellä ei ole omistajana?

Onko pääomaa sijoittavalla omistajalla joku erivapaus jonkun mystisen moraalisäännön mukaan? Miksi?

Metsäteollisuudella menee hyvin, mutta aina on uhkia

UPM on tänään julkaissut tietoja vuoden 2019 tuloksesta:

  • Liikevoitto laski 2 % ja oli 10 238 miljoonaa euroa (2018: 10 483)
  • Vertailukelpoinen liikevoitto laski 7 % ja oli 1 404 miljoonaa (1 513)
  • Liiketoiminnan rahavirta oli ennätyksellinen 1 847 miljoonaa euroa (1 330)
  • Hallitus ehdottaa 1,30 (1,30) euron osinkoa osaketta kohti, mikä on 38 % liiketoiminnan rahavirrasta osaketta kohti

Poikkeuksellisen vahvan taloudellisen asemamme ansiosta voimme tehdä monista mahdollisuuksista totta. Samanaikaisesti voimme maksaa omistajillemme houkuttelevaa osinkoa.”, toteaa tomitusjohtaja Pesonen.

Vaikka vuoden 2020 alkupuolisko näyttää heikommalta, niin mistään suuresta pudotuksesta ei ole kyse. Yhtiöllä menee hyvin.

UPM ei tietenkään kuvaa koko metsäteollisuutta, mutta antanee jotain osviittaa tilanteesta. Minun silmiini tilanne ja työntekijöiden kohtelu on ristiriidassa.

Mikä osuus sitten on henkilöstöllä tämän aikaan saamiseksi ja onko nyt nähtävä näytelmä oikeudenmukaista?

Erityisesti UPM ja hallituksen puheenjohtajanaan Nalle Wahlroos esittää oikeastaan suoria uhkauksia toiminnan siirrosta ellei heidän ehtoihinsa suostuta. Nokia romahduksen jälkeen metsäteollisuuden merkitys kasvoi jälleen ja välillä tuntuu siltä, että on jo noussut pahasti hattuun.

On hyvä tunnistaa arvonsa, mutta toisaalta pitäisi osata myös käyttäytyä arvokkaasti.

Eihän se ole mahdollista, mutta joskus tekisi mieli sanoa vain, että kerää sitten kamasi ja painu sinne Uruguayhin, jos täällä on niin kurjaa. Vaihda kotimaata, jos sillä ei ole merkitystä – Nallehan jo vaihtoikin.

Osingot ja pääomatulot kasvaneet merkittävästi pitkään

Lainasin alkuun kuvaa osinkojen kehityksestä viime vuosina. Aika kovaa on menty ja rahaa jaettu osinkoina kikyn aikana. Kikyn johon lopulta ei johdosta tainnut osallistua juuri kukaan ennakkolupailuista huolimatta – eivät edes kansanedustajat.

Eilen laskeskelin Tilastokeskuksen tietojen pohjalta ansiotulojen kehitystä väliltä 2010-2017. Valitettavasti uudempia ei ole valmiina vaan vuosi 2018 myöhästyy Verohallinnon järjestelmäuudistuksen vuoksi.

Sieltä laskin kuinka paljon veronalaisten pääomatulojen määrä on noussut. Sehän ei kerro kaikkea, sillä listaamattomista yms osa saa myös verovapaita pääomatuloja. Katsoin myös palkkakehityksen vastaavalta ajalta, tässä luvut:

  • 2010 verotettava pääomatulo 6,9 miljardia, 2017 se oli 10,1 miljardia, joka oli uusi ennätys 2007 Nokia-vuoden jälkeen. Nousua 46%.
  • 2010 verotettava ansiotulo 108 miljardia, 2017 se oli 129,1 miljardia. Nousua 19,5%.

Näkymät jossain määrin ovat heikkenemässä, mutta kuinka paljon? Silmiinpistävää pääomatulojen ja osinkojen kohdalla on, että varsin korkealle noustiin jo 2014 vaikka tilanteen silloin kerrottiin olevan hyvin huono.

Suomalaiset yritykset ovat jostain syystä ennemmin jakaneet osinkoja kuin investoineet ja panostaneet tuotekehitykseen sekä tutkimukseen, mikä on ollut todella lyhytnäköistä.

Kyllä isänmaalla pitäisi olla merkitystä – ei toki liikaa

Elämme globaalissa taloudessa ja se tuskin muuttuu. Mielestäni se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei myös omistajien ja kotimaisen pääoman tulisi suosia ja ajatella Suomea.

Me otamme esimerkiksi jatkuvasti turpaamme yrityskauppojen seurauksena. Kauppojen yhteydessä lausutut korupuheet tuotannon tai kehityksen pysymisestä Suomessa ovat lähes aina pelkkää sumutusta. Kyllä sen myyjäkin tietää, mutta raha ajaa ohi. Suomi on lisäksi yt-lainsäädäntönsä vuoksi helpoimpia maita sulkea tehdas tai tuotantolaitos, täällä se on halvempaa tehdä kuin muualla. Ja seuraukset olemme nähneet. Jostain syystä tähän ei olla tekemässä mitään muutoksia.

Esimerkiksi Nokian ja Alcatelin fuusiossa Ranska piti huolen siitä, että vähennykset eivät osuneet sinne ja tuotekehitykseen palkattiin jopa lisää väkeä. Mm Macron otti kantaa asiaan. Suomessa sen sijaan vähennettiin reippaasti väkeä eikä poliitikotkaan tehneet mitään.

Ei tämä näin voi jatkua. Esimerkiksi kasvuyrityksiä ostetaan jatkuvasti ruotsalaisten toimesta ja pian niissä Suomen rooli vähenee.

Kyllä meillä tulisi olla Suomen etu mielessä myös kotimaisella pääomalla sekä omistajilla.

Jotenkin tämä porukka pitäisi taas saada samaan veneeseen ja menemään samaan suuntaan.

NikoKaistakorpi

22.2.2020 Blogitauolla toistaiseksi etsimässä motivaatiota ja miettimässä muita mahdollisia tapoja vaikuttaa. Palailen jos ja kun siltä taas tuntuu. Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu