Semanttisella väittelyllä itse asia piiloon – verovälttely, verovapaa osinko ja tulonsiirto

Lähde: Yritysverojen asiantuntijaryhmän raportti 2017.

Twitter-viikon aikana on pistänyt silmään useamman tärkeä keskustelun kääntyminen käytetystä termistä kiistelyyn haudaten alleen varsinaisen asian. 430 miljoonaa ja Finnwatch on kahden kohteena ja yhden STTK:n Palola. Näissä oikeistovaikuttajat hyökkäävät vahvasti käytetyn sanan kimppuun kenties häivyttääkseen alla olevan oikean epäkohdan tai merkittävän edun joillekin ryhmille.

Jossain vaiheessa nousevat syytökset vastakkainasettelusta. Yksi inhokeistani on se, kun henkilöt, joiden yhtenä omana keinona on jatkuva vastakkainasettelu, toteavat ettemme tarvitse nyt vastakkainasettelua. Tämä toistuu todella usein ja tuntuu sekin olevan keino vaimentaa tärkeää keskustelua.

Kritiikkiin on aihettakin

Eiväthän nuo nyt onnistuneimmasta päästä ole ja molemmilla puolilla on pointtinsa. Finnwatch käytti samaa termiä kuin verottaja, sillä laissa puhutaan listaamattoman osinkoverotuksen 75%:n verovapaasta osasta.

Toisaalta pelkästään verovapaata osuutta ei voi ottaa pois vaan 25% on veronalaista, josta joutuu maksamaan verot ja on myös firman yhteisövero, jonka osa ottaa huomioon. Näin veroprosentiksi tulee 7,5% tai 27,5% katsantokannasta riippuen.

Toisaalta lain kanssa yhtenevän termin käyttämisen pitäisi olla ok, mutta taas toisaalta ei ole mahdollista nostaa vain ilmaista osuutta. Joka tapauksessa veroetu listattuun, joka sekin maksaa yhteisöveronsa, on merkittävä.

Verovälttely on termi, joka on ilmeisesti luotu kuvaamaan jotain, mikä ei ole laitonta, mutta verosuunnittelujen sekä erilaisten järjestelyjen kautta arveluttavaa. Erityisesti tällöin puhutaan erilaisesta tulomuunnosta kuten esim lääkärien ja asiantuntijoiden järjestelyistä, jossa palkkatulon sijaan yrityksen kautta tuloutetaan pääomaveron avulla pienemmällä verotuksella käytännössä pöytälaatikkoyhtiön kautta tuloja.

Toisaalta välttely kuulostaa pahalta, kun yritykset kuitenkin toimivat nykyisten lakien pohjalta ja niitä noudattaen. Pääsääntöisesti kampanjan tavoite on kaiketi muuttaa lakeja, jotta tämä ei olisi jatkossa mahdollista. Lakimuutos taas kohdistuisi kaikkiin yrittäjiin, joten närkästyminen on kenties siinä mielessä aiheellista.

Palola taas puhui tulonsiirrosta yrityksille viitaten lomautuksiin, joiden avulla yritykset eivät joutuneet maksamaan palkkoja niin pitkään kuin aiempi lainsäädäntö olisi vaatinut. Yhteisellä sopimuksella lyhennettiin lain vaatimaa aikaa, jolloin lomautus alkoi nopeutetusti ja monelta työntekijältä palkanmaksu loppui. He siirtyivät valtion ja työttömyyskassojen tuelle saaden itselleen merkittävästi alempaa tuloa.

Tulonsiirto on vaikea käsite, jolle löytyy hieman erilaisia määritelmiä. Jos ja kun yrittäjällä ei ole tuottoja myynnin kautta, niin eihän hänelle mitään tuloa tule. Toisaalta sitten hän ei myöskään tämän järjestelyn kautta joutunut maksamaan kuluina sitä palkkaa, joka olisi tullut maksettavaksi tulojen uupumisesta huolimatta. Joten siinä mielessä häneltä säästyi rahaa, jonka olisi muutoin joutunut maksamaan (toki konkurssikin olisi voinut tulla).

Mikä sitten olisi oikea termi tälle järjestelylle? Joka tapauksessa moni yritys säästyi maksamasta palkkaa, jonka olisi muutoin ollut pakollista. Moni työntekijä joutui nopeutetusti alemmalle tulotasolle joko kokonaan tai osittain lomautetuksi.

Pitemmällä aikavälillä tämä lienee molempien etu, kun yrityksiä välttyy konkursseilta ja jonakin päivänä voidaan palata sorvin ääreen eikä työpaikka ole kadonnut alta.

Listaamattomien yritysten osinkoverotus kiistakapulana ja saavutettuna etuna

Kahteen ensimmäiseen termiin liittyy vahvasti vaatimus listaamattomien yritysten verokohtelun muutoksesta. Useammat asintuntijaraportit ovat päätyneet siihen, ettei se ole hyvin toimiva ollen myös erittäin monimutkainen. Vuonna 2010 Hetemäen työryhmä päätyi tähän sekä myös 2017 Sipilän hallituksen asettama asiantuntijatyöryhmä.

Blogin kuvassa on jälkimmäisen summaus osinkoverotuksesta. Kyllähän se kertoo, ettei kaikki tunnu olevan ihan kohdillaan.

Myös Vihriälän raportissa yhtenä keinona oli tähän verotukseen puuttuminen. Moni oikeistovaikuttaja piti raporttia hyvänä, mutta hiljalleen vastustus juuri tätä asiaa kohtaan on koventunut. Julkaisuajankohtana se sivuutettiin ilmeisesti siksi, että moni muu kohta miellytti.

Itselleni herää kysymys siitä, onko jälleen löytynyt sellainen aihe, jossa asiantuntijat ovatkin väärässä?

Siltä vaikuttaa ja moni kritisoijista tuntuu olevan niitä, jotka ovat julistaneet asiantuntijatiedon tärkeyttä ja merkityksellisyyttä.

NikoKaistakorpi

Kiinnostus täällä kirjoittamiseen hiipunut ja kirjoittelen enää harvakseltaan. Koitan etsiä muita keinoja tuoda tärkeiksi kokemaani asioita esille. Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu