Suomen tuottavuus laahaa – yritysten katsottava peiliin

Yritysten kannattavuus, investoinnit ja pääomakanta Lähde: Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa, (Matti Pohjola, 2020)

TEM tilasi tutkimuksen tuottavuuskehityksestä Aalto-yliopiston taloustieteen professorilta Matti Pohjolalta ja hänen mukaansa ”Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus. Hänen mukaansa Suomen tuottavuuskehitys on ollut vuoden 2008 jälkeen heikompaa kuin kilpailijamaissa. Suomi ei ole hyötynyt kilpailijoidensa tavoin teknologian kehityksestä eikä investoinneista tieto- ja viestintätekniikkaan siten, että kehitys olisi heijastunut tuottavuuden kasvuun.

Julkinen keskustelu toki osin palkkaneuvottuluiden ollessa käynnissä keskittyy kustannuskilpailukykyyn ja työvoiman kustannuksiin. Samalla kuitenkin TEM:n Seppo Kangaspunta nostaa esille tuottavuuden merkityksen: ”Tuottavuuden kasvattaminen nostettava yhteiskuntapolitiikan keskiöön”.

Aineettomat investoinnit taantuneet ja uudistuminen hidasta

72-sivuinen raportti käy mainiosti läpi Suomen tilannetta ja tuo tarpeellisen näkökulman Suomen tilanteeseen. Meillä on olemassa jonkinlainen paradoksi, sillä yrityksemme kannattavat hyvin tai jopa erinomaisesti kansainvälisesti verrattuna, mutta samalla ne investoivat verraten vähän erityisesti tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kuvassa olevat eri graafit kuvaavat investointien ja kannattavuuden suhdetta verrattuna Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin.

Muutoinkin uudistuminen on osin huonolla tolalla. Raportissa vertaillaan meitä Ruotsiin:

”Tässä raportissa tehty kansainvälinen vertailu paljastaa, ettei Suomi kulje nyt samalla tavoin uuden teknologian hyödyntämisen ja talouden rakennemuutoksen eturintamassa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. ICT-investointien osuus kaikista investoinneista on lähes puolet pienempi kuin Ruotsissa ja kolmasosan alempi kuin Yhdysvalloissa. T&k-menojen bkt-osuus on pudonnut pienemmäksi kuin Saksassa ja Ruotsissa. Teollisia robotteja työntekijää kohden on vain puolet siitä mitä Saksassa ja kolmasosa vähemmän kuin Ruotsissa.”

Minusta tämä on huolestuttavaa luettavaa.

Yritykset, omistajat ja johto avainasemassa

Tähän asiaan ratkaisu ei löydy ulkoisista tekijöistä vaan katse on siirrettävä omaan toimintaan. Lyhytnäköistä kvartaali-ajattelua on laitettava sivuun ja uudistettava toimintaa pidemmällä aikajänteellä myös investoiden aineettomaan pääomaan.

Yhteiskunta voi tukea tätä suuntaa, mutta vain tukea. Se ei ole ajava voima. Valitettavasti viime vuosina toimivaksi havaittua T&K-tukea vähennettiin, mutta se ei silti selitä nykyistä suuntausta.

Joku on todennut, että yrityksen pahin riski toteutuu ellei se uskalla ottaa riskejä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että liian harva suomalaisyritys katsoo tulevaisuuteen ja investoi toiminnan kehitykseen, uusiin tuotteisiin ja palveluihin.

Suunta olisi käännettävä ja investoitava tulevaisuuteen.

NikoKaistakorpi

22.2.2020 Blogitauolla toistaiseksi etsimässä motivaatiota ja miettimässä muita mahdollisia tapoja vaikuttaa. Palailen jos ja kun siltä taas tuntuu. Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu