Suomi kakkonen OECD-maista julkisissa ostoissa suhteessa bruttokansantuotteeseen

Julkishallinnon palveluiden tuotannon ostot, Lähde: OECD, Government at a Glance 2019 -raportti

Katselin mielenkiinnosta OECD:n raporttia Government at a Glance 2019 ja huomioni kiinnittyi asiaan, joka yllätti minut jossain määrin. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomen julkinen sektori ostaa toiseksi eniten palveluita ulkoa tuottaakseen palvelunsa kansalaisille. Hollanti oli meitä edellä.

Minulle oli jäänyt kuva jostakin, että vaikkapa naapurimme Ruotsi käyttäisi meitä enemmän ostettuja palveluita. Kuitenkin mikäli katsomme julkisen palkkoihin kulutettua määrää, niin Ruotsissa julkisen palkkakustannusten osuus on 42,3% ja ostojen 38,8%. Suomessa vastaavat ovat julkisten palkkoihin 42,2% ja ulkoisiin ostoihin 46,3%. Lisäksi on kummallinen erä other production costs, joka täydentää molemmilla prosentit sataan.

Palkoista puhutaan nyt paljon, entä ostojen tehokkuus ja tarve?

Pitäisikö meidän julkisten palkkojen lisäksi kiinnittää nykyistä huomattavasti enemmän panostuksia ostojen arviointiin?

Viime hallituskaudella oli lukuisia osin kariutuneita suunnitelmia palveluiden ostojen lisäämiseksi entisestään. Minkä esimerkin mukaan uskomme, että vieläkin suurempi palveluiden osto yksityiseltä sektorilta olisi kannattavaa? Muiden maiden esimerkki ei siihen ainakaan viittaa.

Julkinen kulutuksemme on OECD-maista toiseksi suurin suhteessa BKT:en. Osa kulutuksesta menee julkisen palkkoihin, mutta vielä suurempi osa ostoihin.

Politiikan ja julkisen palveluiden yhteys

Itse välillä katselen aika huolestuneina valtion ja kuntien hankintoja. Omat kokemukseni ovat lähinnä ICT-alalta ja sitäkin sivuten kaikenlaista on tullut nähtyä.

Meillä on monia konsulttifirmoja, jotka suorastaan elävät julkisen sektorin toimeksiannoilla.  Jos muistatte vielä Bernerin mustan laatikon ja liikenneyhtiön suunnitelmat, niin niihin teetettiin selvitystyötä kymmenen eri konsulttiyrityksen toimesta summien ollessa sopivasti alle kilpailutusrajan.

Monella suurella it-firmalla on melkoiset omat liiketoimintadivisioonat palvelemaan julkista sektoria ja edelleen tavoitteena on myydä jotain, jonka ylläpitoa ei juuri kukaan muu voi tehdä, tulevaisuudessakin joudutaan pakosta ostamaan ainakin jatkokehitys samalta taholta. Jatkon kilpailutus tehdään vaikeaksi, joten sillä voi rahastaa.

Viime viikolla tuotiin esille kuinka merkittävä osa lastensuojelun palveluista ostetaan yksityisiltä yrityksiltä. Pakolaiskriisin aikaan ja sen jälkeen esimerkiksi nykyisen henkilöstövuokrausyritys Baronan tytäryhtiö Luova on tehnyt melkoiset voitot tarjotessaan valtiolle palveluita.

Onko nämä hoidettu kustannustehokkaasti toki laatu huomioiden?

Onko yksityinen sektori aina tehokkaampi – tuskin ainakaan ostajalle?

Usein kerrotaan, että yksityinen sektori on aina tehokkaampi kuin julkinen. Osin tässä lienee perääkin, mutta on siinä ideologista uskoakin mukana.

Vaikka uskoisimmekin näin, niin silti avainkysymys on se, kenelle tehokkuudesta koituva hyöty jää. Kun katselin viime soten malleja, niin aika vahvasti jäi tunne siitä, että tehokkuushyöty menee tuolle yksityiselle tuottajalle. Hänellä lienee tuottotavoite, joka aina tulee kustannusten päälle.

En tiedä onko tutkittu valtion tai kuntien ostotoiminnan tehokkuutta ja millä keinoin. Itse joskus mietin kuinka kunnissa oma ja kunnan etu tuntuu menevän sekaisin ja en ihmettelisi, jos merkittäviä määrä ostoista menee sopiville tahoille hankintalaista huolimatta ja kenties ylihintaan. Aina on mahdollista rukata vaatimukset sellaisiksi, jotta joku sopiva taho ne parhaiten täyttää.

Julkisten kustannusten osalta pitäisi mielestäni nostaa myös tämän menoerän huomiota ja miettiä keinoja tehostamiseen.

Olisi kenties myös hyvä miettiä sitä, onko Suomen tarpeen olla näin korkealla ulkoistuksen ja ostopalveluiden kohdalla. Mitä sillä oikein tavoitellaan ja mihin vahva usko sen kasvattamiseen edelleen oikein perustuu?

NikoKaistakorpi

22.2.2020 Blogitauolla toistaiseksi etsimässä motivaatiota ja miettimässä muita mahdollisia tapoja vaikuttaa. Palailen jos ja kun siltä taas tuntuu. Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu