Valion ”vapaan lehmän” silmänkääntötemppu

Valio on tuonut markkinoille oman ”vapaan lehmän” maitonsa vastatakseen kuluttajien kasvavaan toiveeseen vastuullisuudesta ja paremmista oloista. Se on kuitenkin tehnyt näin vain silmänkääntötemppuna ilman todellisia parannuksia eläinten oloihin.

Kun kuulin tämän uutisen pari viikkoa sitten, niin ihmettelin mielessäni, miten on mahdollista yhtäkkiä toteuttaa tällainen uudistus ilman merkittäviä muutoksia maitotiloihin. Arvelin Valion laittavan pihattolehmien maidon maidoksi ja sitten käyttävän parsinavettojen maidon muihin tuotteisiin. Tänään Talouselämän artikkeli vahvisti epäilykseni.

Vapaaksi silmänkääntötempulla ja mainonnalla?

Artikkelissa kerrotaan kuinka Valio ei ole käytännössä tehnyt mitään muutoksia eikä ole tuonut mitään sertifikaattijärjestelmää tms varmistamaan eläinten parempaa hyvinvointia. Uuden ”vapaan lehmän maidon” maito on nyt heillä peräisin pihatoista, mutta mukavan mainoksen mukaisesti ne eivät suinkaan pääse välttämättä edes ulkoilemaan. Valion tuottajien pihatoista nimittäin noin 40% on sellaisia, että lehmät eivät pääse ulkoilemaan.

Talouselämä kertoo: ”Käytännössä Valio on järjestellyt maitotiloilta ostamansa raaka-aineen uusiksi niin, että pihattonavetoista tuleva maito purkitetaan tölkkimaidoksi. Sen muissa tuotteissa osa maidosta tulee parsinavetoista, joissa lehmät ovat kiinni kytkettyinä.

Eli juustot, voit yms tehdään nyt parsinavettojen lehmien maidosta ja maito sitten pihattolehmien maidosta. Nerokasta vai mitä?

Pienempi perheyritys Juustoportti toi markkinoille ”vapaan lehmän” tuotteet todellisilla parannuksilla ja tuomalla käyttöön Welfare Quality -hyvinvointijärjestelmän auditointeineen. Vaikka suhtaudunkin osin skeptisesti näihin järjestelmiin, niin pidän sitä kuitenkin merkittävästi parempana toimintamallina kuin lähteä käyttämään samaa termiä vailla mitään edistystä eläinten oloihin.

Valion johtajan kertomaa

Talouselämälle Valion alkutuotannon johtaja Ilkka Pohjamo kertoo mm seuraavaa:

Tähän lanseeraukseen liittyen ei olla tehty mitään uutta. Kun kaksi vuotta sitten lanseerasimme uudistetun vastuullisuusohjelmamme, teimme työtä saadaksemme tilat sitoutumaan ohjelmaan.

Eikö ulkopuolisen tahon auditoima sertifiointi olisi uskottavampi järjestelmä?

”Hyvinvointi lähtee maitotilan ihmisistä ja olosuhteista, ei sertifioinnista. Mehän vaadimme kuitenkin eläinlääkärin terveydenhuoltokäynnin”, Pohjamo sanoo.

Jos kriteerit teillä ja kilpailijalla ovat kovin erilaiset, eikö se hämärrä vapaan lehmän maidon käsitettä?

Ei mielestäni. Vapaan lehmän maito on yleisnimike ja eri toimijoilla on eri kriteerit. Jokainen vie tätä omalla tavallaan eteenpäin.”

Ei nyt oikein ainakaan minu vakuuta nämä kertomukset – että oikein terveydenhuoltokäynti tehty eläinlääkärin toimesta. Viherpesun lisäksi nykyään puhutaan vastuullisuuspesusta ja sitä Valio näyttää tekevän.

Kuulkaa siellä Valiolla – ei näin, kuluttajien kasvavaan eettisyyden ja vastuullisuuden toiveeseen ei vastata epäeettisesti ja vastuuttomasti ottamalla käyttöön pienyrityksen lanseeraama termi ja olemalla itse tekemättä aitoja parannuksia eläinten oloihin!

 

PS. Kävin läpi blogialustan uusia asiasanoja enkä löytänyt mitään liittyen etiikkaan, moraaliin, vastuullisuuteen tai eläinten hyvinvointiin. Vielä pitäisi hieman hioa tuota listaa..

NikoKaistakorpi

Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu