Vauvatonnin ja syntyvyyskeskustelun irvokkuus

Rahalla on yhteiskunnassamme suuri merkitys, mutta kuinka suuri se oikeastaan on? KD:n Räsäsen ehdottamassa vauvatonnissa on minun silmiini jotain suorastaan irvokasta.  Ehkä tämä toimii joillekin kannustimena – en sitten tiedä toimiiko juuri niille, kenen on hyvä saada lapsi sen hetkiseen elämäntilanteeseen.

Mitkä oikein ovat ne syyt, joiden vuoksi syntyvyys alenee?

Huoltosuhteesta jauhaminen tuskin saa ketään innostumaan

Vaikuttaa siltä, että nuorempien sukupolvien nihkeän syntyvyyden kohottamiseksi tärkein esille tuotava syy on tarve pystyä pitämään yllä vanhempien ikäluokkien elintasoa, turvaa ja hoivaa.

Kuvitteleeko joku tämän erityisesti toimivan? Toitotetaan päivästä toiseen kuinka teidän pitäisi hankkia lapsia, jotta meillä olisi turvaa tulevaisuudessa.

Tai kuvitteleeko joku, että nuoremmat ikäpolvet ovat niin kujalla, että tonnin kiiluessa silmissä unohtavat sen, että jo vuonna 2013 arvioitiin lapsen saattamiseen täysi-ikäiseksi kuluvan vanhemmilta noin 123 tuhatta euroa ja summa lienee jatkanut kasvuaan?

Vaikuttaa siltä, että näin vanhemmat ikäpolvet kuvittelevat – niin yksioikoisia viestit ja keinot tuntuvat olevan.

Usko tulevaisuuteen – sekä omaan että lasten

En ole vielä tutustunut tutkimuksiin, joita kuvittelen aiheesta myös tehdyn. Kuitenkin uskon merkittävimmän syyn löytyvän uskosta pärjäämiseen tulevaisuuden haasteissa. Moni asia muuttuu ja informaatiotulvan myötä olemme aivan toiseen tapaan tietoisia niistä kuin aiemmin.

Työeämän muutoksesta puhutaan yhä liian vähän. Vaikuttaa siltä, että yhtenä elinkeinoelämän tavoitteena on ns workforce on time eli aivan kuten muutkin resurssit työntekijät olisivat käytettävissä vain tarpeen mukaan tarvittavalla hetkellä. Jo pitkään jatkuneella kehityksellä on merkittäviä vaikutuksia työntekijän turvallisuuden tunteeseen ja luottamukseen. Pätkätyöt, osa-aikatyöt, henkilövuokraus yms kasvavat kovaa vauhtia. Jatkuvasti kerrotaan kuinka työmarkkinat ovat liian jäykkiä ja pitäisi voida irtisanoa milloin vaan turhia kyselemättä. Samaan aikaa työttömiä kohden asenteet ovat kovenneet. Uhka yllättävästä työttömyydestä tullee näillä näkymin kasvamaan edelleen.

Digitalisaatio, robotisaatio ja tekoäly vievät työpaikkoja. Aina on syntynyt uusia meille kerrotaan. Tässä aallossa on kuitenkin jotain ainutlaatuista, kun esimerkiksi pankki- ja vakuutusmaailmassa tekoäly tulee viemään työpaikkoja valtavalta määrältä myös valkokaulustyöläisiä. Kovalla vaivalla hankittu tutkinto ja työpaikka saattaa lähteä hetkessä alta ja koulutus jäädä työmarkkinoilla tarpeettomaksi. Kilpaileva pankki vai vakuutusyhtiö tekee saman vain ottamalla pilvestä laskentakapasiteettia ja ottamalla käyttöön vastaavia sovelluksia. Ei arvioida enää lainoja tai vakuutuksia ihmisen toimesta, kun homma hoituu algoritmeilla. Siinä ihmetellään, mitäs sitten tehdään työkseen. No, vanhusten hoiva tarvitsee väkeä – rahaa siitä ei tosin juuri haluta maksaa.

Jatkuva töiden vaihto, turvallisuuden puute, alan vaihdot ja huoli seuraavan vuoden toimeentulosta ovat hallittavia kenties sinkuille ja pariskunnille, mutta lapset muuttavat yhtälöä oleellisesti. Yhtäkkiä putoaa toimeentulo alta ja lapset kyselevät, miksei me voida saada sitä ja tätä, kun kaikki kaverit saavat.

Enimmäkseen asioista edelleen päättävä ikäluokka on tilanteessa ja asemassa, jossa tämä muutos tuskin kerkeää kaikella voimalla osumaan eläkeiän tullessa vastaan. Kenties siksi ehdotetut ratkaisut ja varautuminen ovat näin vähissä.

Syyt ja halu saada lapsia

Vanha sanonta kertoo, että lapsia ei hankita vaan niitä saadaan. Minä taidan olla jo vanha romanttinen ja idealistinen hupsu, kun kuvittelen toiveen jälkikasvuun syntyvän jostain ihan muualta kuin huoltosuhteesta.

Nuoret ikäpolvet mahtanevat katsella tätä menoa ihmeissään ja ei ihme, että montaa sen edustajaa mietityttää millainen elämä tähän päivään syntyvällä tulee olemaan. Erilaiset tutkimukset kertovat varsin erilaisista asenteista heidän ja vanhempien suhteen. Ollaan usein vaikkapa kansainvälisempiä ja usein suvaitsevaisempia. Jotenkin tuntuu, että somessakin merkittävimmät meuhkaajat edustavat jo varttuneempaa väkeä.

Vaikka meillä on nyt hallituksessa nuortakin väkeä, niin kokonaisuutena yhteiskunnassa merkittävin valta on vanhemmilla sukupolvilla. Eduskunnassa taitaa olla seitsemän alle kolmikymppistä. Jos mennään katsomaan elinkeinoelämää, niin tilanne lienee samankaltainen.

Eihän tässä mitää uutta ole. Merkittävä ero syntyy siitä, että kaikki on nykyisessä maailmassa niin vahvasti esillä. Nuorempien ikäpolvien edustajat katsovat ihmeissään, kun setämiehet ja tätinaiset vääntävät keskenään siitä, millä keinoilla syntyvyys saadaan nousuun, jotta heille riittää tulevaisuudessa fyrkkaa yhä pitenevän eliniän ajaksi. Saattaapa tulla heille mieleen, että pitäkää tunkkinne.

Aika harva kysyy niiltä nuoremmilta, mistä kiikastaa. Tuntuvat automaattisesti tietävän, että vain ja ainoastaan rahasta. No, annetaan tonni – romutuspalkkiokin on toki tonniviissataa, mutta eiköhän tuolla homma hoidu.

Samalla moni on luomassa itse syitä sitä vastaan, että haluttaisiin lapsia tähän maailmaan. Jatkuva tappelu, vastakkainasettelu ja yhä koveneva retoriikka sekä huono käytös vähentävät uskoa siihen, että ongelmat pystytään ratkaisemaan. Usko siihen, että tämä jengi oppii käyttäytymään ja löytää ratkaisut saattaa olla vähissä.

Mihin tämä Suomemme on menossa?

Onko se menossa suuntaan, jossa lapsilla ja heidän vanhemmillaan on hyvä olla, turvallisuutta ja toivoa sekä merkityksellinen elämä?

Lapset ovat paljon muutakin kuin vain tulevaisuuden tuotannontekijöitä.

NikoKaistakorpi

22.2.2020 Blogitauolla toistaiseksi etsimässä motivaatiota ja miettimässä muita mahdollisia tapoja vaikuttaa. Palailen jos ja kun siltä taas tuntuu. Oikeudenmukaisuuden toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu