Mikä itsehallinto

Kuntamme saivat itsehallinnon kauan aikaa sitten. Itsehallinnosta on säädetty laissa. Sanotaan, että valtio ja kunta ovat tasavertaisia päätöksenteossa, siinä mielessä, ettei valtio voi päätöksillään kävellä kunnan yli. Sitähän itsehallinto tarkoittaa. Valtiota ja kuntaa ei voi kuitenkaan erottaa toisistaan, ne toimivat saman katon, eli Suomen lain alla. Suurin ero on kuitenkin se, että laki on valtion suurin kuntiin kohdistuva ohjauskeino. Myös muita ohjauskeinoja on, kuten valtionosuudet. Valtion ohjauksen määrän sanotaan  vaihdelleen ajasta toiseen. Onko siis itsehallinnon voimakkuus myös vaihdellut ajasta toiseen. Tasavertaisina en näe valtiota ja kuntaa, enkä kuntia itsenäisinä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Nyt ollaan kuntien kannalta historiallisessa tilanteessa, kun hallitus on päässyt sopuun sote- uudistuksesta. Suurin muutos uuden sote- päätöksen myötä on se, että palveluiden tuottaminen siirtyy kunnilta itsehallintoalueille. Itsehallintoalue- nimityksestä voisi päätellä, että alueilla todellakin on itsehallinto sote- asioissa. Kuitenkin on todennäköistä, että valtion rooli tulee olemaan jopa nykyistä suurempi. Ylen tekemässä haastattelussa kävi ilmi juuri tämä asia. Haastateltavana oli entinen sisäministeriön ylijohtaja Juhani Nummela ja aiheena ministeriöiden selvitykset itsehallintoalueista. Nummelan mielestä sana ’itsehallinto’ on liioiteltu, sillä valtiolla on tarkoitus pitää kaikkia lankoja käsissään ja valtaa itsehallintoalueille jää niukasti. Mikä siis muuttuu, ainakaan demokratia ei tule lisääntymään. Siitäkään huolimatta, että kuntalaisten sanotaan saavan palvelurakenneuudistuksen myötä äänestää jaloillaan. Säästöjen suhteen olen myös skeptinen. Säästöjä toki saatetaan saada, jos laadusta ja määrästä karsitaan.

Tällä hetkellä kunnilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa valtion päätöksentekoon itsehallintoalueista vastaamalla sosiaali- ja terveysministeriön, sekä valtionvarainministeriön lausuntopyyntöön hallituksen linjauksista. Valtion voi nähdä jo pikkuhiljaa ottavan ohjaksia itselleen. Sote- uudistuspäätöksen tultua, valtio kehoitti sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien johtoa jäädyttämään vireillä olevia rakennushankkeita. Vastakaikua ei kehoitukselle tullut toivotulla tavalla, joten hallitus alkoi kiireesti valmistella lykkäyslakia hankkeille. Mielestäni tässä esimerkissä näkyy oivallisesti päätöksenteon valtasuhteet. Kunnat ovat toteuttaneet itsehallintoa ja sairaanhoitoppireissä on tehty päätökset hankkeista. Päätökset hankkeista ovat syntyneet kuntalaisten ja sairaanhoitopiiriläisten tarpeista. Hallituksen myöhemmin tekemät päätökset palvelujärjestelmäuudistuksesta uhkaavat kumota paikallisesti tehdyt päätökset. Viimeistään siinä vaiheessa valtion taholla tehdyt päätökset jyräävät paikalliset, kun otetaan laki- ase käyttöön.

Hallituksen ei tulisi kävellä kuntien yli ja uhkailla uusilla lakipykälillä, vaan neuvotella meneillä olevien hankkeiden tarpeellisuudesta. Hankkeet nielevät varmasti rahaa, mutta palvelevat vuoden 2019 jälkeenkin sote-  palveluiden käytössä. Selvää on, että säästöjä yritetään saada kasaan mahdollisimman paljon. Toivon kuitenkin, että sote- palveluita ei tulla tuottamaan itsehallntoalueaikana huonokuntoisissa, tai puutteellisissa rakennuksissa, edes 3 miljardin säästöjen toivossa. Toivon myös, mikäli sote- uudistus ei mene toivotulla tavalla, lasku ei tule kunnille, tai kuntalaisille.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu