Ammattikorkeakoulu, leikisti korkeakoulu

Kevään yhteishauista puhuttaessa, eräs asia ei mahdu tähän järkeen, ei sitten millään. Mikäli Grahn- Laasonen on linjoilla, hän voi asiaa minulle valoittaa.

Maassamme on kaksi eri tasoista korkeakoulua, on yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Koulutuksia ei pidetä eriarvoisina, sillä molemmat koulutukset sijoittuvat kansallisessa viitekehyksessä tasolle 6. Ensikertalaiskiintiö perustuu myöskin siihen, että yliopisto ja ammattikorkeakoulututkinnot ovat samanarvoisia ja molempiin otetaan lukion käyneitä ensikertalaisia noin 70%, koulutuslinjasta riippuen. Nämä korkeakoulut ovat kuitenkin täysin eri tasoisia. Yliopiston alemmalla korkeakoulutukinnolla (180 opintopistettä) saa maisterin paikan, ammattikorkeakoulututkinnolla (270 opintopistettä) ei. Kandin tutkinnolla voi hakea maisteriksi ilman ensikertalaiskiintiöitä, eli jatkaa opintoja, mutta amk- tutkinnolla ei voi edetä opinnoissa yliopistoon. Ei tietenkään, sillä nämä kaksi korkeakoulua ovat täysin eri asioita. Vaikka yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat täysin eri arvoisia, ei amk- tutkinnon suorittanut ole jostain kumman syystä kuitenkaan ensikertalainen yliopistoon hakiessa, eikä hän myöskään voi jatkaa yliopistossa joustavasti opintoja. Tämän pitäisi olla mahdollista, jos koulutusten väitetään olevan samanarvoisia korkeakouluja.

Ammattikorkeakoulupaikkaa ei kannata enää vastaanottaa, mikäli unelmoi joskus yliopistoon pääsystä. Aiemmin kannustettiin lääkäriksi tai terveystieteiden maisteriksi haaveilevia ensin opiskelemaan esimerkiksi sairaanhoitajiksi, jos eivät pääse ylioppilastodistuksella suoraan yliopistoon. Kehoitus on ollut järkevä, sillä alasta saa ammattikorkeakoulun johdosta paljon tietoa, sekä työkokemusta. Näiden lisäksi hakija ehtii kolmessa – neljässä vuodessa kypsyä ajatukseen, mikä se oma juttu voisi olla. Ensikertalaiskiintiö kannustaa siihen, ettei mitä tahansa opiskelupaikkaa kannata ottaa vastaan, sillä paikan vastaanottanut menettää asemansa ensikertalaisena. Yliopistoon unelmoivan ei kannata uudistuksen tultua pyrkiä suorittamaan välissä ammattikorkeakoulututkintoa, sillä sinne menee aikaa, vaivaa, sekä mahdollisesti yliopistopaikka. Ensikertalaiskiintiön johdosta lukion suorittanut on paljon potentiaalisempi hakija terveystieteiden maisteriksi, kuin terveydenhoitaja. Yliopistot eivät siis kaipaa monivuotista osaamista ja lukemista alalta, alan johtopaikoille. Ammattikorkeakoulututkinnon pitäisi olla väylä saman alan kandin, sekä maisterin tutkintoon, ei este.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu