Suomen alkoholipolitiikka on kuin verenvuototautisen hoitamista laastareilla

Suomen alkoholipolitiikka on kuin verenvuototautisen hoitamista laastareilla. Pyritään paikkailla oireita, mutta ei hoideta itse sairautta oireiden taustalla. Sairaus ei tässä tapauksessa ole juomien saatavuus, vaan juomatavat.

Alkoholi on myrkky elimistölle. Se aiheuttaa muun muassa syöpää, sydän- ja verisuonisairauksia, maksakirroosia , sikiövaurioita ja neuropsykiatrisia sairauksia. Haittaa aiheutuu myös läheisille, että sivullisille, sillä suomalaisen geeniperimästä on löydetty kaksikin rähinäviinageeniä, jotka aktivoituvat alkoholin vaikutuksesta. Alkoholi kuolinsyynä on top- kolmosessa, sekä miehillä, että naisilla.

Saunakaljan mainitseminen saa tilastoiden mukaan suomalaisen suun napsaamaan paljonkin puhutuista ja tutkituista haitoista huolimatta. Suomalainen kuluttaa alkoholia, kuten keskiverto- Eurooppalainen, mutta juomatavat ovat haitallisemmat. Suomalaisella on tapana juoda kerralla isompia määriä alkoholia, vaikka Ehyt-  järjestön 2015 tehty tutkimus osoittaa, että suomalainen asettaa kohtuukäytön rajat melko alas, paperilla siis.  Juuret suomalaisen tavoissa käyttää alkoholia ovat syvällä. Mielestäni alkoholipolitiikassamme mentiin vikaan kieltolain ja viinakorttien aikaan. Laitonta viinaa lorautettiin kahvilassa teekuppiin, tai nautittiin kotona piilossa katseilta. Kun alkoholi viimein vapautettiin, siihen ei enää osattu suhtautua oikein. Tulokseksi saimme niin kutsutun ”kostean sukupolven”.

Tekstin alussa sanoin, että juomatavat on se syy, mitä tulisi hoitaa. Suomalaiset on olutkansaa, sanottiin eräässä Ylen keskusteluohjelmassa. En ymmärrä, että mikäli liika oluen juonti on suomalaiselle ongelma, miksi kauppoihin tuodaan entistä enemmän olutvalikoimaa ja vahvempaa olutta, eikä esimerkiksi ruoan kanssa sivistyneesti nautittavia viinejä. Viineissä on korkeammat alkoholiprosentit, mutta kenties laatu korvaisi määrän, eikä viini maistu saunassa tai television ääressä samoissa määrin, kuin kalja, tai ehkäpä tulevat ”limuviinat” maistuvat. Viinimaissa suhde alkoholiin näyttäisi olevan terveempi, kuin olutmaa Suomessa. Lukuisat olutpanimot taitavat olla syy sille, ettei Suomessa haluta edistää sivistyneempää viinikulttuuria.

Juomatapoihin vaikuttaa myös olennaisesti se, missä ja minkä tilaisuuden yhteydessä alkoholia kulutetaan. Alkoholiin ei suhtauduta arkisesti Suomessa ja sitä kulutetaan ennemmin erikseen, kuin yhdessä ruoan kanssa. Spesiaalitilaisuudet arjesta irottautumiseen taas antavat psykologisen syyn juoda enemmän. Suomalainen juo tunnepitoisesti, iloon ja  suruun. Suomalainen juo kotona ja monesti yksinäisyyttään. On ongelmallista, että kapakoissa juomien hinnat saavat ihmiset ottamaan kotona tuntuvat pohjat, jotta kapakassa ei kuluisi rahaa juomiin kohtuuttomasti. Kapakkaan tullaan tästäkin syystä myöhempään, enemmän humalassa, vaikka paikat menevät kiinni muutaman tunnin kuluttua. On selvää, että näistä syistä johtuen aiheutuu kaduilla ongelmia kello nollakolmen ruuhkassa, koska kapakassa vietetty aika ei riitä pään selviämiseen.

Alkoholin kokonaiskulutus lasketaan myynnillä Suomen rajojen sisäpuolella, sekä haastatteluilla siitä, kuinka paljon ihmset mahdollisesti tuovat alkoholia ulkomailta laillisesti ja laittomasti, tai kuinka paljon he mahdollisesti valmistavat sitä kotona. Kokonaiskulutusta on vaikeampi laskea luotettavasti, vaikka siitä laskelmia tehdäänkin. On huomionarvoista, että tilastoidun (Suomesta ostetun) alkoholin kulutus laskee tiukentamalla säädöksiä, mutta tilastoimattoman kulutuksen trendi on hiljalleen nouseva. Alkoholi ei ole katoamassa maailmasta minnekään, joten suhtautumista siihen on muutettava. Saatavuuteen puuttumalla paikkaamme vain uudelleen aukeavia haavoja toistamiseen.

Marginaalisesta jojoilusta huolimatta näemme, että alkoholin kulutus on ollut noususuuntainen kieltolaista lähtien, kunnes 2006- 2008 alkoholin kulutus on näyttänyt lähtevän laskuun. Kuten myöskin alkoholista johtuvat sairaalajaksot 90- luvulta alkaen.  En usko, että lasku on alkoholipolitiikkamme seurausta, vaan se johtuu siitä, että kuluttava sukupolvi vanhenee ja luonnollisesti kuolemia tulee enemmän, alkoholista johtuvia ja johtumattomia, sekä huomionarvoisesti kulutusta vähentää se, että ilmapiiri on viimein muuttumassa nuorten osalta suotuisampaan suuntaan. Nuoret näkevät edellisten kosteiden sukupolvien virheet, eivätkä toista niitä itse. Tiukka sääntely ei parantaisi tilannetta. Ihmisen on saatava tässä asiassa mahdollisuus ajatella itse, on suhde alkoholiin niin kiero. Opetetaanhan alkoholistejakin myöntämään ensin itse ongelmansa, ennen kuin asialle voi tehdä mitään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu