Suomen alkoholipolitiikka on kuin verenvuototautisen hoitamista laastareilla
Suomen alkoholipolitiikka on kuin verenvuototautisen hoitamista laastareilla. Pyritään paikkailla oireita, mutta ei hoideta itse sairautta oireiden taustalla. Sairaus ei tässä tapauksessa ole juomien saatavuus, vaan juomatavat.
Alkoholi on myrkky elimistölle. Se aiheuttaa muun muassa syöpää, sydän- ja verisuonisairauksia, maksakirroosia , sikiövaurioita ja neuropsykiatrisia sairauksia. Haittaa aiheutuu myös läheisille, että sivullisille, sillä suomalaisen geeniperimästä on löydetty kaksikin rähinäviinageeniä, jotka aktivoituvat alkoholin vaikutuksesta. Alkoholi kuolinsyynä on top- kolmosessa, sekä miehillä, että naisilla.
Saunakaljan mainitseminen saa tilastoiden mukaan suomalaisen suun napsaamaan paljonkin puhutuista ja tutkituista haitoista huolimatta. Suomalainen kuluttaa alkoholia, kuten keskiverto- Eurooppalainen, mutta juomatavat ovat haitallisemmat. Suomalaisella on tapana juoda kerralla isompia määriä alkoholia, vaikka Ehyt- järjestön 2015 tehty tutkimus osoittaa, että suomalainen asettaa kohtuukäytön rajat melko alas, paperilla siis. Juuret suomalaisen tavoissa käyttää alkoholia ovat syvällä. Mielestäni alkoholipolitiikassamme mentiin vikaan kieltolain ja viinakorttien aikaan. Laitonta viinaa lorautettiin kahvilassa teekuppiin, tai nautittiin kotona piilossa katseilta. Kun alkoholi viimein vapautettiin, siihen ei enää osattu suhtautua oikein. Tulokseksi saimme niin kutsutun ”kostean sukupolven”.
Tekstin alussa sanoin, että juomatavat on se syy, mitä tulisi hoitaa. Suomalaiset on olutkansaa, sanottiin eräässä Ylen keskusteluohjelmassa. En ymmärrä, että mikäli liika oluen juonti on suomalaiselle ongelma, miksi kauppoihin tuodaan entistä enemmän olutvalikoimaa ja vahvempaa olutta, eikä esimerkiksi ruoan kanssa sivistyneesti nautittavia viinejä. Viineissä on korkeammat alkoholiprosentit, mutta kenties laatu korvaisi määrän, eikä viini maistu saunassa tai television ääressä samoissa määrin, kuin kalja, tai ehkäpä tulevat ”limuviinat” maistuvat. Viinimaissa suhde alkoholiin näyttäisi olevan terveempi, kuin olutmaa Suomessa. Lukuisat olutpanimot taitavat olla syy sille, ettei Suomessa haluta edistää sivistyneempää viinikulttuuria.
Juomatapoihin vaikuttaa myös olennaisesti se, missä ja minkä tilaisuuden yhteydessä alkoholia kulutetaan. Alkoholiin ei suhtauduta arkisesti Suomessa ja sitä kulutetaan ennemmin erikseen, kuin yhdessä ruoan kanssa. Spesiaalitilaisuudet arjesta irottautumiseen taas antavat psykologisen syyn juoda enemmän. Suomalainen juo tunnepitoisesti, iloon ja suruun. Suomalainen juo kotona ja monesti yksinäisyyttään. On ongelmallista, että kapakoissa juomien hinnat saavat ihmiset ottamaan kotona tuntuvat pohjat, jotta kapakassa ei kuluisi rahaa juomiin kohtuuttomasti. Kapakkaan tullaan tästäkin syystä myöhempään, enemmän humalassa, vaikka paikat menevät kiinni muutaman tunnin kuluttua. On selvää, että näistä syistä johtuen aiheutuu kaduilla ongelmia kello nollakolmen ruuhkassa, koska kapakassa vietetty aika ei riitä pään selviämiseen.
Alkoholin kokonaiskulutus lasketaan myynnillä Suomen rajojen sisäpuolella, sekä haastatteluilla siitä, kuinka paljon ihmset mahdollisesti tuovat alkoholia ulkomailta laillisesti ja laittomasti, tai kuinka paljon he mahdollisesti valmistavat sitä kotona. Kokonaiskulutusta on vaikeampi laskea luotettavasti, vaikka siitä laskelmia tehdäänkin. On huomionarvoista, että tilastoidun (Suomesta ostetun) alkoholin kulutus laskee tiukentamalla säädöksiä, mutta tilastoimattoman kulutuksen trendi on hiljalleen nouseva. Alkoholi ei ole katoamassa maailmasta minnekään, joten suhtautumista siihen on muutettava. Saatavuuteen puuttumalla paikkaamme vain uudelleen aukeavia haavoja toistamiseen.
Marginaalisesta jojoilusta huolimatta näemme, että alkoholin kulutus on ollut noususuuntainen kieltolaista lähtien, kunnes 2006- 2008 alkoholin kulutus on näyttänyt lähtevän laskuun. Kuten myöskin alkoholista johtuvat sairaalajaksot 90- luvulta alkaen. En usko, että lasku on alkoholipolitiikkamme seurausta, vaan se johtuu siitä, että kuluttava sukupolvi vanhenee ja luonnollisesti kuolemia tulee enemmän, alkoholista johtuvia ja johtumattomia, sekä huomionarvoisesti kulutusta vähentää se, että ilmapiiri on viimein muuttumassa nuorten osalta suotuisampaan suuntaan. Nuoret näkevät edellisten kosteiden sukupolvien virheet, eivätkä toista niitä itse. Tiukka sääntely ei parantaisi tilannetta. Ihmisen on saatava tässä asiassa mahdollisuus ajatella itse, on suhde alkoholiin niin kiero. Opetetaanhan alkoholistejakin myöntämään ensin itse ongelmansa, ennen kuin asialle voi tehdä mitään.
Suomen alkoholipolitiikka perustuu verotulojen maksimointiin.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi suomalaisen alkoholipolitiikan ongelmista on se, että lähdetään virheellisistä alkuoletuksista ja tehdään sen perusteella johtopäätöksiä. Esimerkkinä tällaisesta on kokonaiskulutusmalli, jonka perusteella väitetään, että alkoholihaittojen määrä yhteiskunnassa on suoraan verrannollinen puhtaan alkoholin kulutusmäärään henkilöä kohti juomien väkevyydestä tai muista juomatavoista välittämättä. Tosiasiassa kuitenkin yksittäiset voimakkaat humalatilat ovat paljon vaarallisempia kuin tasaisesti viikolle jakautuva vähäisempiä kerta-annoksia kattava käyttö ja väkevät alkoholijuomat paljon vaarallisempia kuin oluet ja siiderit, viinien asettuessa välimuodoksi. Toki tällaiset virheet eivät rajoitu pelkästään suomalaiseen alkoholikeskusteluun vaan ovat näkyvissä myös esimerkiksi WHO:n suositusohjelmissa. 1980-luvun loppupuolella WHO esimerkiksi suositteli Islantia jatkamaan oluen kieltolakia, vaikka viinit ja väkevät olivat olleet laillisia lukuisia vuosikymmeniä.
On mahdollista, että nämä virheet ovatkin tahallisia ja siten suoranaisia valheita. Niiden esittäjien tarkoituksena ei koskaan ole ollutkaan alkoholikulttuurin muuttaminen sivistyneemmäksi, vaan alkoholin vaiheittainen kitkeminen pois yhteiskunnasta kokonaan ja pyrkimykset politiikkaan, jolla estettäisiin uusien sukupolvien ryhtyminen alkoholia käyttämään aikuistuessaankaan. On odotettavissa, että jossakin vaiheessa aletaan terveysjärjestöjen toimesta ainakin Pohjoismaissa esittää samankaltaisia rajoituksia alkoholille kuin tupakkaan on kohdistumassa nyt, esimerkiksi tuotemerkittömät etiketit, isot varoitukset ja tuotteiden piilottaminen näkyvistä.
Ilmoita asiaton viesti
No jos joskus joku holhoaja kertoisi mitä Suomi on saavuttanut kireällä alkoholipolitiikallaan?
Ilmoita asiaton viesti
Suomi tarvitsee enemmän tupakoivia juoppoja! Näin säästyvät eläkerahat, kun nuo onnelliset ihmiset poistuvat aikaisemmin kuin onnettomat vikisijät. Kansanterveys on vaarallinen ilmiö.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, kyllä nuo paheet kompensoivat toinen toistaan. Alkoholi laajentaa verisuonia ja tupakointi supistaa niitä, joten tasapainon vuoksi olisi terveydellisistä syistä syytä harjoittaa molempia kuin vain toista niistä.
Ilmoita asiaton viesti
Alkoholi laajentaa IHON verisuonia, se ei siis ole ns. vasodilaattori sanan varsinaisessa merkityksessä.
Tupakansavusta imeytyvä häkä sitoutuu voimakkaasti veren punasoluihin ja huonontaa niiden kykyä kuljettaa happea. Tupakasta elimistöön kulkeutuva häkä ja nikotiini heikentävät verisuonten sisäkalvon (endoteelin) toimintaa ja osallistuvat valtimonkovettumistaudin syntyyn. Tupakointi kiihdyttää myös veritulpan syntyä vaurioituneen valtimon sisälle.
Tupakan sisältämä nikotiini on voimakas verisuonia supistava aine ja aiheuttaa verisuonien supistumista ja kohottaa ainakin hetkeksi verenpainetta. Samasta syystä myös sepelvaltimot supistuvat. Tupakointi aiheuttaa hapenpuutetta ja lisää näin sydänlihaksen hapenpuutteen eli iskemian vaaraa. Elimistön stressihormonien erittyminen lisääntyy, ja tästä seuraa sympaattisen hermoston stimuloituminen. Sydämen syke nousee. Tupakointi lisää rytmihäiriöalttiutta mm. verenkiertoon vapautuvien katekoliamiinien välityksellä.
Tupakointi aiheuttaa veren hyytymistekijöissä muutoksia, joiden vuoksi veren hyytymistaipumus ja veritulppavaara lisääntyvät.
Näitä haittoja ei kirroosi paranna.
Minä sekä juon että poltan, runsaasti.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, kommenttini olikin kevennys. Kaikkea ei kannata ottaa niin vakavasti, ei edes elämää.
Vieläkö Kiinassa myydään kymmenen juanin feikki Marlboroaskeja Julu-Lu:lla?
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsin kevennyksen, mutta kun kaikki eivät sitä varmasti tehneet, niin ajattelin heittää ”raskasta faktaa”. Julu Lu on mennyttä, samoin Tongren Lu: molemmissa on nykyään Pradan ja muiden aitoja kauppoja. Kadulta ei juurikaan enää saa tupakkaa niin kuin ennen, ja valvonta näyttää niiden osalta muutenkin lisääntyneen. Kartonki on nykyään n. 22 euroa, eli rahasta ei lopettamisen osalta liene täällä kysymys, tapa vain on niin pinttynyt. On helkkarin paljon helpompi mennä kapakkaan vaikka kahville tilaamatta mitään alkoholia, vaikka vieressä juotaisiin ämpäreittäin, kuin olla polttamatta, joka siis on sallittua myös useimmissa pubeissa edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Maoming-Lu menetettiin jo silloin, kun itse olin siellä, mutta onko tullut mitään Julun tai Tongrenin tilalle?
Ilmoita asiaton viesti
Manhattan ja Judy’s, jos muistat, ovat edelleen voimissaan ja suosio näyttää loppumattomalta;). Eager Beaver joutui (Yeyang Lu/Hengshan Lu) joutui poliisin määräyksestä muuttamaan nimensä pelkäksi Beaveriksi;). Englanti puree PSB:ssäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää joskus tulla katsastamaan paikkoja. Oletan, että O’Malley’s is still going strong, vaikka tuskin nimilaattaani enää löytyy hall of fame seinältä. Viimeeksi taisimme tavata siellä Shanghai Centerin toisen kerroksen paikassa, mikäs sen nimi nyt olikaan …
Ilmoita asiaton viesti
O’Malley’s suljettiin pari vuotta sitten. Sen tilalla on nyt kaupungin omistama yksityinen (?) lastentarha…
Ilmoita asiaton viesti
Good Grief, kappale ekspatriaattihistoriaa kadonnut kuin tuhka tuuleen.
Toivottavasti blogisti ei närkästy viestittelystämme, tämä sopii kuitenkin aiheeseen, koska kyse on nimenomaan alkoholipolitiikan toteuttamisesta erilaisissa kulttuureissa. Shanghain Carrefoureissa myytiin siihen aikaan kun siellä olin muutamalla rempulalla (eli alle eurolla) 60%:sta riisiviinaa kolmen vartin pulloissa eikä se aiheuttanut mitään ongelmia. Nuorilta henkilöiltä ei kysytty edes papereita, mutta eipä niitä moni nuori edes halunnutkaan ostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitat tuolla paikalla Long Baria. Se suljettiin viitisen vuotta sitten. Monta yrittäjää on ollut uusilla nimillä, yksi erikoistui shamppanjaan. Nyt siinä on jonkin aikaa ollut Camus-niminen ravintola. Ei suosittu.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulin eräältä toiseltakin taholta, että paljon on muuttunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Mutta kieltämättä HYVIN paljon muuttui myös kymmenessä vuodessa sitä ennen. Kaupunki nousi kuin rautaviilajauho magneetin vetämänä taivaisiin kehitysmaan tasoisesta rähjäkylästä moderniksi maailman metropoliksi.
Ilmoita asiaton viesti
Korostaisin nimenomaan sekä geneettistä perimää että kulttuuriperimää Suomen alkoholihaittojen perussyynä. ”Rähinäviinän” juominen (joka yleensä naisten kohdalla ilmenee muunlaisena kontrollin menettämisenä) on loppujen lopuksi aika suomalainen ilmiö. Sitä ei juuri mannermaalla tunneta, puhumattakaan Välimeren maista. Englannissa ja Yhdysvalloissa on myös jonkin verran enemmän noita rähinäviinan juojia kuin mannermaalla, ei kuitenkaan prosentuaalisesti yhtä paljon kuin Suomessa.
Tämä blogi oli hyvin kirjoitettu analyysi.
Ilmoita asiaton viesti
On kansainvälisesti ottaen erittäin noloa, että Suomessa kuvitellaan, että kansalaiset juovat itsensä hengiltä, jos alkoholivero alennetaan samalle tasolle kuin muualla maailmassa.
Jos korkeata veroa yritetään perustella valtion saamilla tuloilla, niin niitäkin tulisi varmasti enemmmän, jos veroja alennettaisiin. Nythän erittäin suuri osa alkoholista tuodaan ulkomailta.
Ilmoita asiaton viesti
”Nythän erittäin suuri osa alkoholista tuodaan ulkomailta.”
Tähän blogiin linkatun tilaston mukaan noin 20%, mutta sitä on hyvin vaikea tilastoida. Perustunee vain arvioon.
Ilmoita asiaton viesti
”Viinimaissa suhde alkoholiin näyttäisi olevan terveempi, kuin olutmaa Suomessa.”
Niin, kulttuurissa se selitys on. Meillä vallitsee humalahakuinen kulttuuri, jossa ihannoidaan humalassa toikkaroimista. Sivistyneen juomisen maissa on pitkä viinikultuuri, johon on kehittynyt kohtuus. Humalassa oleminen koetaan häpeälliseksi. Tilannetta ei meillä saatavuuden helpottamisen keinoin näköjään muuteta.
Lääkärit ja muut asiantuntijat sanovat tilastoihin nojautuen, että nyt ehdotetut saatavuuden helpotukset tulevat näkymään sairaus- ja kuolleisuuustilastoissa ja kustannuksissa.
Panimoilta ei pitäisi kysyä. Ne ajattelevat vain omistajiensa tuloja, eivät koko kansan etua.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä ihannoidaanko Suomessa humalassa toikkaroimista, mutta sitä ymmärretään. Kyllä Välimeren maissakin vapaa-ajan vietossa voidaan humaltua, mutta ilman sitä toikkaroimista. Eikä kukaan tajua, että joku haluaisi saattaa itsensä sellaiseen tilaan. Siksi oletan, että kyse on geneettisen perimän ja kulttuurin kombinaatiosta. Geneettinen perimä on muovannut kulttuuria ja sitä, mitä pidetään ymmärrettävänä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuuntelepa varsinkin nuorison kertomuksia viikonlopun vietostaan.
Geneettinen tausta siinä tietenkin on. Myös esimerkiksi eskimoille ja intiaaneille tulivesi ei oikein sovi.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni nykynuorison alkoholikulttuuri on kehittyneempää kuin meillä oli 70-luvulla, kun itse oli kotibileiässä. Alkoholin arkistuminen on vienyt nuorison keskuudessa siihen liittyvää stigmaa huomattavasti enemmän pois kuin vanhempien ikäluokkien keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, jos näin on. Mutta kyllä vieläkin näkee umpihumalaisia keskenkasvuisia kaduilla viikonloppuisin.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta kyllä vieläkin näkee umpihumalaisia keskenkasvuisia kaduilla viikonloppuisin.”
Niimpä, mitäs jos nämäkin nuoret olisivat kotona oppineet terveen suhteen alkoholiin eikä nykyistä häpeäkulttuuria jossa pullo on viikonloppuna häveliäästi pöydän alla.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvällä kotikasvatuksella ja alkoholilain muutoksilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Tuskin tuollaista häveliäisyyttä on Suomessa harrastettu vuosikymmeniin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä lain muutokset antavat raameja kulttuurin kehittymiselle. Kaikki, mikä on tabua on väärällä tavalla kiehtovaa.
Ja sitä häveliäisyyttä esiintyy edelleenkin. Häveliäisyyden tunnusmerkit ja aste on saattanut hiukan muuttua, mutta niin kauan kuin ruokaviinin joutuu hakemaan ALKO:sta, se häveliäisyys ei kokonaan lopu.
Pohjoisemmassa Suomessa on edelleenkin paljon talon isäntiä, jotka pitävät viinapulloa lattialla päydän jalan juuressa, jotta emännälle ei tulisi ahdistusta nähdä sitä pöydällä. Siitä sitten otetaan sopivasti katseilta piilossa taskulämpimät tujut. Samoin ei ole kokonaan kadonnut sukujuhlien perinne, jossa isäntämiehet vetäytyvät porukalla silloin tällöin autotalliin, jossa pullo on piilossa.
Kulttuuriero oli sokeeraava, kun 70-luvulla vietin Italiassa yhden kesän. Eräällä illallisella, jonne minut oli kutsuttu, perheen keitiössä hääräävä isoäiti lähetti 7-vuotiaan tyttärentyttären ostamaan kulmapuodista litran pullon punnkkua yhteiselle aterialle ruokajuomaksi. Tilanne ei poikennut mitrenkään tunnelmaltaan siitä, että suomalainen lapsi olisi lähetetty hakemaan maitopurkki.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuskin tuollaista häveliäisyyttä on Suomessa harrastettu vuosikymmeniin.”
Juuri tänä päivänä tuota häveliäisyyttä yritetään edistää lainsäädännöllä jarruttamalla vapaampaa alkoholikulttuuria, perusteluna käytetään suomalaisten huonoa viinapäätä.
Ilmoita asiaton viesti
Vedin eilen korteni kekoon saatavuuden rajoittamiseksi, siirtämällä kotoa 70 viinipulloa kellariin kypsymään. Viinikaappiin jätin vain 40 pullon käsivaraston. Nyt seuraan mielenkiinnolla miten päivällisellä tänään käy, laskeekohan kulutukseni samassa suhteessa kuin saatavuus väheni?
Ilmoita asiaton viesti